Saako omalla maalla metsästää ilman metsästyskorttia?

Saako omalla maalla metsästää ilman metsästyskorttia? Ei ilman tutkintoa

Maanomistus herättää usein kysymyksen siitä, saako omalla maalla metsästää ilman metsästyskorttia vai tuoko alueen omistaminen erivapauksia. Lakisääteisten vaatimusten tunteminen on välttämätöntä vakavien seuraamusten välttämiseksi. Virallisten säädösten ymmärtäminen auttaa toimimaan oikein ja välttämään tahattomia lakirikkomuksia omalla kiinteistöllä.

Saako omalla maalla metsästää ilman metsästyskorttia?

Metsästysoikeus kuuluu lähtökohtaisesti aina kiinteistön omistajalle, mutta pelkkä maanomistus ei automaattisesti oikeuta kaiken riistan pyyntiin ilman asianmukaisia tutkintoja ja lupia. Vaikka omalla maalla voi liikkua ja pyytää tiettyjä eläimiä ilman muiden lupia, metsästyskortti vaaditaan lähes poikkeuksetta kaikelta varsinaiselta metsästykseltä. Tilanne vaihtelee sen mukaan, puhutaanko varsinaisesta riistaeläimestä, rauhoittamattomista linnuista vai haitallisista vieraslajeista.

Maanomistajan metsästysoikeus ja korttivaatimus

Metsästyslaki määrää selkeästi, että jokaisella, joka harjoittaa metsästystä, tulee olla voimassa oleva metsästyskortti.^[1] Siten metsästyskortti omalla maalla on ehdoton vaatimus myös maanomistajalle. Metsästyskortin saamiseksi on suoritettava metsästäjätutkinto ja maksettava vuotuinen riistanhoitomaksu. Omalla maalla asuva tai maata omistava henkilö ei siis voi ohittaa lakisääteisiä tutkintovaatimuksia pelkän omistusoikeuden nojalla, jos hän aikoo metsästää alueellaan riistaeläimiä. Vilpittömästi sanottuna moni maanomistaja yllättyy tästä säännöstä, sillä oletus siitä, että oma maa antaisi vapaat kädet aseelliseen toimintaan, elää sitkeässä.

Mitä omalla maalla saa tehdä ilman metsästyskorttia?

Poikkeuksia sääntöön kuitenkin on, erityisesti silloin kun kyse ei ole varsinaisesta riistan pyynnistä tai kun kyseessä on haitallisten vieraslajien poistaminen omalta tontilta tai pihapiiristä. Esimerkiksi tietyt rauhoittamattomat eläimet ja haitalliset vieraslajit, kuten supikoira tai minkki, kuuluvat sellaisten lajien piiriin, joiden hävittämiseen omalta alueelta on annettu joustavampia säännöksiä kansanterveys- ja luonnonsuojelisyistä. Silti eläinsuojelulain vaatimukset on aina otettava huomioon, eikä eläimiä saa lopettaa mielivaltaisesti tai kärsimystä aiheuttaen.

Erilliset luvat ja poikkeukset: Mikä vaatii aina luvan omistajastakin riippumatta?

Pelkkä metsästyskortti ja maanomistus eivät myöskään riitä suurempien tai erityisesti suojeltujen eläinten kohdalla. Suomessa on laaja lista lajeja, joiden metsästykseen vaaditaan aina erikseen anottava pyyntilupa tai poikkeuslupa. Tähän joukkoon kuuluvat iso suuri petoeläinkattaamme sekä monet hirvieläimet. Vaikka moni pohtii, saako omalla maalla ampua riistaa täysin vapaasti, ilman näitä erikoislupia pyssyyn tarttuminen omallakaan maalla on lainvastaista ja johtaa rangaistukseen.

Lajit, jotka vaativat aina erillisen pyyntiluvan

Jos mielit omalle maallesi hirvieläimiä tai suurpetoja, lupabyrokratia astuu kuvaan heti. Erillinen anottava pyyntilupa tai poikkeuslupa vaaditaan ehdottomasti seuraaville lajeille: Suurpedot: Ahma, ilves, karhu ja susi. Vesieläimet ja turkiseläimet: Saukko ja euroopanmajava. Hirvieläimet: Hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja kuusipeura. ^[3]

Eri eläinryhmien pyyntivaatimukset omalla maalla

Omalla maalla toimiminen riippuu täysin siitä, millaisesta pyynnistä tai lajista on kyse. Seuraavassa taulukon tapaisessa erittelyssä verrataan eri ryhmien vaatimuksia.

Haitalliset vieraslajit (esim. supikoira, minkki)

Ei vaadita välttämättä suppeassa hävityksessä, mutta suositeltavaa turvallisuuden vuoksi

Oikeuttaa torjuntaan omalla pihapiirissä ja tontilla

Ei tarvita

Pienriista ja tavalliset riistaeläimet

Vaaditaan aina (edellyttää tutkintoa ja maksua)

Oikeuttaa metsästykseen omalla alueella ilman ulkopuolisten lupia

Ei pääsääntöisesti, ellei kyse ole kiintiöidyistä lajeista

Hirvieläimet ja suurpedot ⭐

Vaaditaan aina ehdottomasti

Ei yksin riitä ilman muita yhteislupia tai alueen kiintiöitä

Vaaditaan aina (hirvi, karhu, susi, ilves, peurat jne.)

Matin kokemus omakotitalon tontin supikoiraongelmasta

Matti, 45-vuotias omakotitalon asukas Espoosta, huomasi öisin rapinaa kompostinsa ympärillä ja tajusi pihallansa pyörivän supikoiran. Aluksi hän pelkäsi tekevänsä rikoksen, jos hän yrittäisi hävittää eläimen ilman metsästyskorttia.

Hän otti selvää säännöksistä ja huomasi, että haitallisten vieraslajien poistamiseen omalta pihapiiristä on omat lievennyksensä, mutta aseen käyttöön asutuskeskuksessa tarvitaan aina poliisin luvat.

Matti päätti olla tarttumatta aseeseen itse, vaan otti yhteyttä paikalliseen paikalliseen metsästysseuraan ja viranomaisiin, jotka hoitivat tilanteen turvallisesti lain puitteissa.

Tapaus opetti Matille sen, että vaikka omalla maalla on oikeuksia, kaupunkialueella ja ilman asianmukaisia kortteja tai lupia omankädenoikeus ei kannata.