Saako toisen ihmisen kuvia julkaista?

40 katselukertaa
Pääsääntöisesti toisen ihmisen kuvan julkaiseminen vaatii luvan. Kuvan julkaiseminen ei saa loukata kuvatun kunniaa tai yksityisyyttä. Koska valokuva on henkilötieto, sen julkaiseminen ilman lupaa on kiellettyä. Muista siis aina pyytää lupa, jos kuvassa on tunnistettavia henkilöitä.
Kommentti 0 tykkäystä

Kuvien julkaiseminen: sallittua vai kiellettyä?

Muistan sen kerran, kun julkaisin kuvan ystävästäni Facebookiin. Hän oli niin suloinen tuossa kuvassa! Unohdin kysyä lupaa. No, hän ei suuttunut, mutta vähän jännitti.

Sen jälkeen olen ollut tarkempi. Pyydän aina lupaa ennen kuin jaan kuvia, joissa on muita ihmisiä. Se on paljon helpompaa.

Erityisesti jos kuvat on otettu jossain julkisella paikalla, kuten kauppakeskuksessa, on ehkä erilaisia sääntöjä. En oikein tiedä.

Mutta jos kuvaan kaveria vaikka kotona, lupa on ehdottomasti tarpeen. Mä en haluaisi olla se, joka loukkaa jonkun yksityisyyttä.

Aikaisemmin julkaisin kuvia matkaltani Italiasta vuonna 2022. Siellä oli paljon ihmisiä, ja olin vähän huolimaton. Onneksi kukaan ei valittanut.

Sitten eräs tuttu asianajaja sanoi, että aina on hyvä pyytää lupa, vaikka kuva olisi otettu julkisessa paikassa. Parempi varovaisuus kuin pahoillani.

Muistan nekin netti-jutut, joissa ihmiset ovat joutuneet oikeusjuttuihin kuvien vuoksi. Ei kiva.

Saako ihmisiä kuvata ilman lupaa?

Ihmisten kuvaaminen ilman lupaa on... no, monimutkaista. Pääsääntöisesti julkisilla paikoilla, kuten kaduilla ja toreilla, saa kuvata. Mutta mikä on julkinen paikka?

  • Katu ja tori: Kyllä, melko selkeää.
  • Koulu ja kirjasto: Hmm, riippuu. Opetustilanteet ehkä ei?
  • Ostoskeskus ja metroasema: Todellakin julkista tilaa.

Perustuslaki antaa oikeuden, mutta se ei ole vapaalippu mihinkään.

Kuitenkin, jos kuvataan tarkoituksena häiriköidä tai aiheuttaa haittaa, ollaan harmaalla alueella. Tai jos kuvaa henkilöä, joka on selkeästi yksityisessä tilanteessa julkisella paikalla (vaikka puiston penkillä itkemässä), ollaan ehkä ylittämässä rajan.

Mietin vaan, eikö kohteliaisuus ja harkinta ole aina parempi kuin "oikeus"? Filosofinen pohdinta, tiedätkö.