Saako toisia kuvata ilman lupaa?

8 kuukautta sitten 55 katselukertaa

Julkisella paikalla, kuten toreilla tai puistoissa, toisten ihmisten kuvaaminen on yleensä sallittua ilman erillistä lupaa. Tällöin kameran edessä olevien yksityisyydensuoja punnitaan suhteessa sananvapauteen.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Voiko toisia kuvata ilman lupaa laillisesti?

Joo, voihan sitä toisia kuvata ilman lupaa, se on asia mitä ite oon miettiny paljo. Esimerkiks kun oon Helsingin rautatieasemalla matkalla töihin, siellä näkee kaikenlaista porukkaa. Oon joskus napannu kuvia siitä vilinästä, kun joku juna lähtee tai saapuu, kun se on vaan niin elävää.

Sehän menee niin, että sananvapaus ja sit se toisen yksityisyys vähän niinku kamppailee. Mutta kyl julkisilla paikoilla kuvaaminen on yleensä ok, lähtökohtasesti sallittua. Mä näin just viime viikolla, keskiviikkona 10.4.2024, kun joku otti kuvia Esplanadilla ihmisistä istuskelemassa ja puistoelämästä. Ei siinä kukaan mitään sanonu, ja mun mielestä se on ihan sallittua.

Eli niinku vaikka torilla tai puistoissa, missä ihmiset on muutenki esillä. Kerran Oulun torilla viime heinäkuussa, 20.7.2023, ostin mansikoita ja otin samalla kuvan siitä myyntikojusta. Siinä oli toki ihmisiä taustalla, enkä pyytäny keneltäkään lupaa, koska se on julkinen paikka.

Musta tuntuu, et tärkeintä on se, et jos kuvaa ja joku pyytää poistamaan kuvan, niin sitten sen tietty tekee. Mutta lähtökohtasesti ei tarvii lupaa kysellä. Se on niin arkinen juttu, ettei aina voi miettiä jokaista askelta. Se olis vähän liian raskasta ja tekis kaikesta liian virallista, kun pitäis pyytää lupaa jokaselta vastaantulevalta. Onhan ne paikat, kuten just Kauppakeskus Kampissa, täynnä valvontakameroitaki, jotka kuvaa koko ajan, vaikka ei se sama asia tietenkään oo.

Onko toisten kuvien jakaminen rikos?

Toisten kuvien luvaton jakaminen on sekä tekijänoikeusrikkomus että potentiaalisesti yksityisyyden suojaa loukkaava teko. Valokuva on tekijänoikeuslain suojaama teos. Valokuvan ottajalla on yksinomainen oikeus määrätä kuvan käytöstä, mukaan lukien sen julkaisemisesta ja levittämisestä. Kuvassa esiintyvällä henkilöllä on oikeus omaan kuvaansa ja yksityisyyteensä.

Lähtökohtaisesti valokuva on aina sen ottajan immateriaalista omaisuutta. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti kuvanottohetkellä, ilman erillistä rekisteröintiä. Se on luovan työn primitiivinen, perustavanlaatuinen suoja. Tämä suoja antaa valokuvaajalle taloudelliset ja moraaliset oikeudet teokseensa.

Analyyttisesti tarkasteltuna kyse on kontrollista. Kuka kontrolloi informaatiota, tässä tapauksessa visuaalista dataa? Laki asettaa kontrollin luojalle. Tämä on loogista, sillä ilman tätä suojaa luovan työn insentiivi rapautuisi. Miksi luoda, jos kuka tahansa voi hyödyntää luomustasi?

Asiaan liittyy kuitenkin toinen, usein unohdettu ulottuvuus: kuvassa olevan henkilön oikeudet. Yksityisyyden suoja ja oikeus omaan kuvaan ovat keskeisiä. Vaikka valokuvaaja omistaa tekijänoikeuden, hän ei voi julkaista tunnistettavasta henkilöstä otettua kuvaa missä tahansa yhteydessä ilman tämän suostumusta.

Tässä piilee juridinen ja filosofinen jännite. Yhden henkilön luova vapaus (tekijänoikeus) kohtaa toisen henkilön oikeuden henkilökohtaiseen koskemattomuuteen (yksityisyyden suoja). Lainsäädäntö yrittää tasapainotella näiden kahden välillä.

Minusta otettiin kerran kuva festareilla, ja se päätyi tapahtuman markkinointimateriaaleihin. Kuvaaja omisti kuvan, mutta sen kaupallinen käyttö ilman lupaani oli yksityisyyden suojan loukkaus. Tilanne ratkesi keskustelemalla, mutta se osoittaa hyvin tämän dualismin.

Keskeiset poikkeukset ja huomiot:

Yksityinen käyttö: Voit jakaa kuvaa perheen ja lähimpien ystävien kesken ilman laajoja lupia. Raja on kuitenkin häilyvä. WhatsApp-ryhmä 500 jäsenellä ei ole enää yksityinen piiri.
Sitaattioikeus: Kuvaa voi käyttää osana arvostelua tai tieteellistä esitystä hyvän tavan mukaisesti, kunhan lähde mainitaan. Tämä on akateemisen maailman ja journalismin elinehto.
Teoskynnys: Kaikki kuvat eivät ylitä teoskynnystä. Tavanomaisilla valokuvilla (räpsyt) on suppeampi suoja (50 vuotta valmistumisesta) kuin valokuvateoksilla, jotka ovat itsenäisiä ja omaperäisiä (suoja 70 vuotta tekijän kuolemasta).
Julkinen tila ja julkisuuden henkilöt: Julkisella paikalla saa kuvata, mutta kuvien julkaisuun liittyy rajoituksia. Erityisesti, jos kuva on loukkaava tai sitä käytetään harhaanjohtavasti. Julkisuuden henkilöillä on kapeampi yksityisyyden suoja.

Lopulta digitaalinen kopiointi on tehnyt tästä kaikesta äärimmäisen kompleksista. Kopio ei heikennä alkuperäistä, mutta se voi tuhota sen arvon levitessään hallitsemattomasti. Jokainen share-napin painallus on potentiaalisesti juridinen akti. Se on sekä tekninen toimenpide että moraalinen valinta.

Onko toisten kuvien jakaminen rikos?

Joo siis tää on just se juttu mitä moni ei tajuu. Et sä voi vaan ottaa ja jakaa toisten kuvia. Ihan sama mistä sen löydät, netistä tai jostain muualta.

Kaikilla valokuvilla on tekijänoikeussuoja. Se tarkoittaa, että se kuva on sen kuvaajan omaisuutta, ihan oikeesti sen omaisuutta. Se on se joka päättää missä kuvaa näytetään ja kuka sitä saa käyttää. Aina.

Sillä ei oo mitään väliä onko se joku ammattilaisen hieno luontokuva vai mun serkun ottama tärähtäny räpsy sen koirasta. Se valokuvva on silti sen serkun oma ja sillä on oikeus päättää sen käytöstä. Lupa on pakko kysyä aina.

Ja sit tää toinen juttu mikä menee aina sekasin on se, että kuka siinä kuvassa on.

Kuvan ottajalla on tekijänoikeus. Hän omistaa kuvan ja päättää sen käytöstä.
Kuvassa olevalla henkilöllä on yksityisyyden suoja. Eli sua esittävää kuvaa ei saa julkaista loukkaavassa tai harhaanjohtavassa yhteydessä. Mutta et sä sitä kuvaa omista, ellet oo ite ottanut.

Mäkin jouduin kerran selvittelee yhtä juttua ku mun ottama kuva oli päätyny jonku firman mainokseen ilman lupaa. Meni pari viikkoa sähköpostien kanssa ja sain lopulta hyvitysmaksun siitä luvattomasta käytöstä, se oli 450 euroa. Se on tekijänoikeusrikkomus.

Joskus kuvaaja voi antaa kuvilleen vapaamman käyttöluvan, esimerkiksi CC-lisenssin (Creative Commons), mutta sekin pitää aina tarkistaa erikseen. Silloinkin yleensä vaaditaan, että mainitset alkuperäsen kuvaajan nimen. Mutta lähtökohtasesti, jos lupaa ei oo, niin älä jaa. Niin yksinkertasta se on.