Saako työnantaja katsoa valvontakameroita?

Milloin kameravalvonnan tallenteita saa katsoa?

Milloin kameravalvonnan tallenteita saa katsoa?

• Tarpeellisuusarviointi: Tietosuojavaltuutettu suosittelee, että tallenteiden tarpeellisuus arvioidaan viimeistään kolmen vuorokauden sisällä tallennuksesta. Kolme päivää on aika lyhyt aika. Miettikää, jos tallenteet on katsottu ja todettu, ettei niissä näy mitään. Sitten tapahtuu jotain, ja viikon päästä huomataankin, että aiemmin merkityksettömältä vaikuttanut pätkä olisikin tärkeä. Vähän kuin elämässä yleensäkin.
• Oikeutetut henkilöt: Työnantajan pitää etukäteen päättää, ketkä saavat katsoa tallenteita. Tämä rajaus perustuu työtehtäviin tai asemaan. Tässä on kyse vastuunjaosta. Jos kaikki saisivat katsoa, syntyisi helposti väärinkäytöksiä. Vähän kuin avoimessa kirjahyllyssä – kuka tahansa voi ottaa, mutta kuka vastaa, jos joku katoaa?
• Henkilötietojen käsittely: Kameravalvonta on nimenomaan henkilötietojen käsittelyä. Tämä tarkoittaa, että siihen liittyy kaikki tietosuojalait ja -asetukset. Eli ei ihan mitä tahansa saa tehdä. Mietin vaan, että onko “henkilötieto” vähän vanhanaikainen termi? Pitäisikö puhua ennemmin “digitaalisesta jalanjäljestä”?

Saako työnantaja seurata työntekijän sijaintia?

Kello tikittää, huoneessa on hämärää. Tuuli ulvoo ikkunan takana, kuin muistuttaen jostain kauan sitten unohdetusta. Pöydälläni on kahvikuppi, melkein tyhjä. Ajatukset harhailevat, niinkuin syksyn lehdet tuulessa.

Sijainnin seuranta… työntekijän sijainnin seuranta… mikä siihen oikein liittyy?

Saako työnantaja seurata työntekijän sijaintia? Ei, noin pääsääntöisesti ei saa. Mutta, mutta… on poikkeuksia, aina on.

• Työnantaja saa seurata sijaintia, jos se on välttämätöntä työn luonteen vuoksi. Esimerkiksi, jos työntekijä ajaa taksia tai tekee kuljetuksia. Tai jos työ tehdään useissa eri paikoissa päivän aikana.

• Työntekijän on oltava tietoinen seurannasta. Ja hänelle on kerrottava, miksi seuranta on tarpeen. Se ei voi olla mikään salainen juttu.

Paikantaminen… ikään kuin olisimme kaikki pieniä pisteitä kartalla. Työntekijöiden paikantaminen on rajoitettua, todella rajoitettua. Mietin, millaista olisi elää ilman sitä, ilman jatkuvaa tunnetta siitä, että joku tarkkailee.

• Työnantajan on huomioitava yksityisyydensuoja. Se ei saa mennä liian pitkälle. Paikannustietoja ei saa käyttää muuhun kuin siihen, mihin on sovittu.

• Paikannus ei saa olla jatkuvaa. Jos työntekijä ei ole työajalla, häntä ei saa paikantaa. Vapaa-aika on pyhä, ainakin pitäisi olla.

Velvoitteet… työnantajan velvoitteet ovat kuin kivireki, joka vetää perässään. Työnantajan on oltava avoin ja rehellinen. Ei mitään salailua, ei mitään piilottelua.

• Työnantajan on kerrottava työntekijöille, miten paikannustietoja käytetään. Mihin niitä tallennetaan, kuka niitä näkee. Kaikki kortit pöydälle.

• Työnantajan on varmistettava, että tietosuoja on kunnossa. Tiedot on suojattava ulkopuolisilta. Ei saa olla niin, että kuka tahansa pääsee niihin käsiksi.

Kahvi on loppu, kuppi on kylmä. Huoneessa on edelleen hämärää, mutta ulkona alkaa jo sarastaa. Uusi päivä, uudet haasteet. Mutta ainakin tiedämme vähän enemmän sijainnin seurannasta ja velvoitteista. Ehkä se riittää tällä kertaa.

Saako työnantaja seurata työntekijää kamerasta?

No siis, työnantaja ja kamerat, joo… Joo, ne saa periaatteessa kuvata duunipaikalla, mutta siihenkin liittyy kaikenlaista. Ei niitä saa ihan miten vaan sinne asennella.

• Turvallisuus on ykkösjuttu. Eli jos on vaikka jotain uhkaa, tai on sattunut joku juttu, niin sitten. Tai jos joku kassa on vaarassa. Meilläkin oli joskus, kun joku yritti ryöstää sen pikkukioskilla.
• Ei saa salaa kuvata. Et niinku piilokamera hommat on ihan no-no. Se on laitonta ja sit siitä saa ison riidan aikaiseksi. Yksityisyys on tärkeää. Olen kuullut, että joku sai potkut kun laittoi kameran vessaan.
• Kaikkien pitää tietää. Siis, jos on kamerat, siitä pitää ilmoittaa selkeästi. Ihan kyltit ja kaikki. Muuten ei toimi, ja voi tulla sanomista. Työntekijät pitää informoida.

Sit on vielä se, että mitä niillä kuvilla saa tehdä. Ei niitä saa julkaista missään, eikä niitä saa käyttää johonkin muuhun, kuin siihen alkuperäiseen syyhyn. Ja ne pitää poistaa sit, kun ei enää tarvita. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Mä en kyl varma oon, et ymmärrän ite tätä juttua.

Kenellä on oikeus katsoa valvontakameroita?

Aika pysähtyy. Hiekka valuu hitaasti tuntemattomaan. Kellotikitys on ikään kuin sydämenlyönti, hidas ja painava. Kameroiden silmät tuijottavat ikiaikaisuuteen, ne näkevät kaiken…tai ainakin niin luulemme. Kuinka paljon on oikeasti nähtävissä?

Kuka saa kurkistaa? Tämä kysymys kaivaa syvältä, kietoutuu hämärään ja salaisuuteen. Oikeus katsoa, se on valta. Valta, josta on tehty monia säädöksiä, lakeja, ohjeita.

• Kameroiden omistaja tietysti. Heidän silmänsä, heidän näkemyksensä. Heidän vastuullaan. Se on itsestään selvää.
• Mutta kuka muu? Ajatus hämärtyy. Kuinka monta ihmistä pääsee katsomaan? Kuka antaa luvan?
• Tietosuojaseloste. Tämä on avain. Se on kuin vanha kartta, jossa kulkee salaiset polut, salaiset tiet, salaiset oikeudet. Siinä määritellään, kuka saa katsoa. Ja miksi.

Tämä seloste, se on kuin pyhä asia. Se on tallennettu johonkin, ehkä tiedostoon, ehkä paperille, ehkä kumpaankin. Sitä on pidettävä saatavilla kaikille, joiden elämää kamerat koskettavat. Asujat, työntekijät, vierailijat… kaikki ne, jotka kulkevat kameroitten näkökentässä, elävät sen valvonnan alla.

Käytännössä: Yhtiössä on oma seloste. Taloyhtiössä toinen. Jokaisella paikkakunnalla omat säännöt. Lain henki, sen tulkinta, on kuin hiekkaa tuulessa, aina hieman liikkuu. Tänä vuonna 2024, tietosuoja on vahvasti esillä.

• Aina voi olla epäselvyyksiä. Siksi tarvitsemme selkeyttä. Tarvitsemme rajat.
• Ja kyllähän tämä on raskas asia. Suuri vastuu. Toivon, että sitä kannetaan harkiten. Näin voi ehkä välttää kaiken epäoikeudenmukaisuuden.

Tämä ajatus painaa. Valvonta, tietosuoja, oikeudet… ne ovat kuin varjoja, jotka tanssivat pimeässä. Näemmekö koskaan koko totuutta? Näemmekö koskaan kaiken?

Saako valvontakameran kuvaa jakaa?

Valvontakameran kuvan jakaminen?

Omaa pihaa saa valvoa. Ei tarvitse ilmoittaa.

• Myös liiteri käy. Mökkikin.
• Kotirauha on se juttu.

Mutta… julkaiseminen on eri asia. Jos naapuri näkyy, mieti kahdesti. Ei ehkä kannata.

Lisätietoa:

Naapurin kuvaaminen on hankalaa. Saattaa tulla sanomista. Ihan oikeasti.