Saako työnantaja kysyä onko käynyt armeijan?

Saako työnantaja kysyä armeijan käynnistä? Ei, ja tässä on miksi.

Työhaastatteluissa esiin nousee usein kysymys asepalveluksen suorittamisesta. Vaikka armeijan kokemus voikin tarjota tiettyjä taitoja, kuten johtamista ja tiimityöskentelyä, kysymyksen esittäminen on useimmiten laitonta ja epäeettistä. Tämä johtuu siitä, että kysymys on selkeästi syrjivä ja voi johtaa laittomiin valintaperusteisiin.

Suomessa työsuhteen solmiminen perustuu yhdenvertaisuuteen. Työnantajan on valittava työntekijä pelkästään työssä tarvittavien taitojen ja kokemuksen perusteella, eikä henkilön taustan, kuten asevelvollisuuden suorittamisen, pohjalta. Asevelvollisuus, siviilipalvelus tai sotilasarvo ovat henkilökohtaisia tietoja, joita ei saa käyttää rekrytointiprosessin perusteella. Näiden tietojen kysymisellä työnantaja voi vahingossa syrjätä hakijoita, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, tai joilla on erilaisia syitä olla suorittamatta sitä.

Sen sijaan, että kysyisi asepalveluksesta, työnantajan tulisi keskittyä hakijan todellisiin työssä tarvittaviin ominaisuuksiin ja taitoihin. Esimerkiksi johtamistaitoja voidaan arvioida kysymällä aikaisemmista kokemuksista, joissa hakija on toiminut johtotehtävissä, tai kysymällä hänen lähestymistapaansa tiimityöhön ja ongelmanratkaisuun. Myös itsenäiseen työskentelyyn, stressinsietoon ja kommunikaatiotaitoihin liittyvät kysymykset ovat relevantteja ja sopivia haastattelukysymyksiä.

Jos työnhakija haluaa itse tuoda esiin armeijan kokemuksen ja sen positiivisia vaikutuksia osaamiseensa, se on tietenkin sallittua. Mutta työnantajan ei tulisi aloittaa tätä keskustelua eikä käyttää asiaa valintakriteerinä.

Yhteenvetona: työnantajan ei tule kysyä armeijan käynnistä työhaastattelussa. Keskittymällä relevantteihin taitoihin ja työkokemukseen, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen rekrytointiprosessi varmistetaan. Jos koet tulleesi syrjityksi rekrytointiprosessissa, on tärkeää ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaisiin.