Saako työnantaja kysyä parisuhteesta?

Saako työnantaja kysyä onko käynyt armeijan?

Saa sitä kysyä, mutta työnantajalle ei tarvitse välttämättä vastata, varsinkaan jos kysymys haiskahtaa yhtä paljon siltä kuin vanha sukkapari kesähelteellä. Armeija, siviilisääty, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto tai poliittiset mielipiteet – näistä saa suosiolla jättää vastaamatta, jos siltä tuntuu. Tasa-arvolaki on selvä kuin pulloon kaadettu vesi: tästäkin asiasta saa kieltäytyä puhumasta, ilman että siitä seuraa mitään ikävää. Kuin kissa kuraa, ei työhaastattelussa tartuta jokaiseen karvaan.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Ei saa kysyä armeijan käymisestä. Tasa-arvolain mukaan työnantajan pitäisi pysyä poissa henkilökohtaisista asioista, jotka eivät liity suoraan työntekoon. Tämä koskee siis myös siviilisäätyä, seksuaalista suuntautumista, uskontoa, poliittisia mielipiteitä ja asepalvelusta.

Saako työnantaja kysyä raskaudesta?

Ei saa kysyä. Työnantaja ei saa kysyä raskaudesta. Se on laitonta.

• Raskaudesta ei tarvitse ilmoittaa työnhaussa. Ei ole pakko kertoa.
• Työnantaja ei saa kysyä. Tämä koskee raskautta, vanhemmuutta ja tulevia perhesuunnitelmia.
• Työhönottopäätös ei saa perustua raskauden tietoon. Ei ole syy jättää palkkaamatta.

Aika yksinkertaista. Elämä jatkuu. Jotkut asiat vain eivät kuulu kenellekään muulle.

Saako työnantaja kysyä onko käynyt armeijan?

Herranen aika, eihän nyt tietenkään saa kysyä! Se on ihan sama asia kuin urkkisi, onko naapurin mummon kissalla kolmas tassu kynsitty vai kasvaako sulla nenäkarvat kuutamolla. Työnantaja ei saa kysyä, oletko käynyt armeijaa, siviilipalvelusta vai oletko kokonaan vapautettu. Se on ihan yksityisasia, joka ei kuulu työpöydän ääreen.

Tämähän on kuin vanha vitsi, jossa työhaastattelussa kysyttäisiin, montaako lusikkaa käytät aamupuuroon. Lakihan kieltää urkkimasta vaikka mitä henkilökohtaista:

• Siviilisääty – Onko väliä, vedätkö vihkisormusta vai onko sormus hukassa pesukoneessa?
• Seksuaalinen suuntautuminen – Ei, sen pohtiminen ei auta ratkomaan excel-taulukoita.
• Uskonto – Se on jokaisen oma juttu, uskoit sitten pupujusseihin tai pizzajumalaan.
• Poliittiset mielipiteet – Ei vaikuta siihen, osaako koodata tai myydä sukkaa.

Mitä siis hittoa sillä on merkitystä, miten olet velvollisuutesi valtiolle hoitanut, jos olet hakemassa vaikka toimistohommiin tai kakkuleipuriksi? Tuskinpa sitä valokuvaajaa kiinnostaa, montako rangaistuslepoa olet saanut armeijassa, jos kuvat ovat muuten maailmanluokkaa. Se on puhdasta tasa-arvopäätöstä, ettei ketään syrjitä tällaisten takia.

Minä ainakin jättäisin ihan pokkana vastaamatta, jos joku rupeaa penäämään tällaisia asioita. Sanon vaan, että "Anteeksi, tämä ei liity hakemaani tehtävään" ja hymyilen samalla leveästi kuin mummo lottovoiton jälkeen. Työnantaja hakee osaamista, ei sotilasarvoa tai sen puutetta. Tieto asepalvelusta ei ole olennainen työtehtävän kannalta, ja siksi sitä ei saa kysyä. Piste.

Saako työnantaja kysyä raskaudesta?

Yöstä on tullut taas niin hiljainen. Ja tyhjä. Istun tässä, katson pimeyttä. Mietin kaikkea. Ja nyt tämäkin asia nousee mieleen.

Työnantajaa ei saa kysyä raskaudesta. Se on laki. Ei saa kysyä. Sillä ei ole väliä, mitä he ajattelevat tai haluavat tietää. Heidän ei pidä kysyä.

• Ei saa kysyä raskaudesta.
• Ei saa kysyä vanhemmuudesta.
• Ei saa kysyä perheenperustamissuunnitelmista.

Työnantajan päätös työhön ottamisesta ei saa perustua raskauden tietoon. Ei missään nimessä. Se olisi epäreilua. Minusta on hämmentävää, että jotkut ajattelevat toisin.

Milloin se raskaus pitää sitten kertoa? Ei heti. Ei silloin kun haet työtä. Se tieto ei kuulu heille silloin.

• Ei työnhakutilanteessa.
• Ei työnantajan mielestä ole tarpeen tietää heti.

Ajatus siitä, että joutuisin kertomaan raskaudesta heti, tuntuu oudolta. Kuin jonkinlainen velvollisuus, jota ei oikeasti ole. Miksi heidän pitäisi tietää niin aikaisin? Onhan se minun asiani ensin.

Mutta sitten tulee se hetki. Silloin kun se on jo jotenkin... näkyvissä. Tai kun se alkaa vaikuttaa työhöni. Se on se kohta.

• Kun raskaus on jo selvä.
• Kun se alkaa vaikuttaa työtehtäviin.