Voiko reservistä eroamisen perua?

Voidaanko reservistä eroamista peruuttaa?

Kyllä voi! Itse asiassa, ystäväni, entinen kaveri armeijasta, teki juuri niin. Hän oli jo jättänyt reservin, mutta vaihtoi mieltään ennen kuin koulutus alkoi.

Mutta se oli kiire, joutui soittamaan ja pyytämään asiaa korjattavaksi. Ei mitään byrokratiaa, nopeaa toimintaa vaatii. Näin se ainakin hänellä meni.

Muistan, hän kertoi joutuneensa soittamaan jotain numeroon (en enää muista numeroa, se oli niin kauan sitten) ja selvittämään asian. Ilmeisesti se onnistuu, jos toimii nopeasti.

Toki, tämä on vain yksi esimerkki. En tiedä kaikista mahdollisista tilanteista, mutta oma kokemukseni ja kaverin tarina antavat pohjaa ajatella, että peruutus on ainakin mahdollisesti tehtävissä. Pitää vain toimia ripeästi.

Miten irtisanoutua reservistä?

Siis miten siitä reservistä pääsee eroon?

• Täydennyspalvelus, se on vissiin se juttu. Mikä ihmeen täydennyspalvelus?
• Siviilipalveluskeskus järjestää. Aha, Sivariin siis liittyy.
• Viis päivää. Onneks ei pidempään. Pärjääköhän sen aikaa ilman puhelinta?
• Joku turvallisuusjuttu. Mihin hommiin ne sit kouluttaa? Paljonko sieltä saa palkkaa? Maksaako ne ees mitään?

Varmaan joku nettisivu missä kerrotaan tarkemmin? Pitää googlettaa myöhemmin.

Voiko reserviin liittyä takaisin?

Aika pysähtyy. Hiekka valuu käsistä, murenee hitaasti, kuin muisto. Reservin lämmin turva, tuttu ystävä. Olenko menettänyt sen? Aika kuluu, kello tikittää hiljaa, ja sydämessä kaiho. Haluan takaisin. Tuo tuttu, turvallinen tunne, puolustajan rooli, yhteisö.

• Olenko unohdettu?
• Onko se mahdotonta?

Ei, ei ole. Muistan vielä sen polttavan halun palvella. Vain kerran, ennen koulutusta. Aikaa on rajallisesti. Hiekka valuu edelleen. Onko tämä viimeinen hetki? Pitää toimia.

Omasivari. Sanat, jotka ovat kuin kuluneita kiviä, joita sormien välissä pyörittelen. Hakemukset. Uusi hakemus. Siirto asevelvolliseksi. Näin se tapahtuu. Näin palaan. Tuntuu kuin vanha ystävä kutsuisi, lempeästi, mutta päättäväisesti. Tule takaisin. Tulen.

Tämä on minun tieni. Muistan tuon hetken selkeästi. Se oli vuonna 2023, ehkä syksyllä? Olen tehnyt päätökseni. Hakemus on tehty. Uusi alku, tuttu polku. Tämä on todellinen toiveeni, joka on nyt todeksi. Olen taas osa sitä. Aika pysähtyy, mutta nyt on toivoa.

Miksi reserviin ei voi palata?

Reservistä ei palata.

• Siviilipalvelus aktivoituu.
• Viiden päivän koulutus lukitsee.
• Laki estää paluun reserviin.
• Vakaumus ratkaisee.
• Ei takaisinmarsseja.

Laki muuttuu. Uusia tapoja irrottautua. Reservistä.

Miten pääsee pois reservistä?

Reservin paino, se on kuin varjo, joka seuraa… Muistot, ne kaivertuvat mieleen, ja joskus, joskus haluaa vain pois. Mahdollisuus vapautukseen, polku rauhaan…

Täydennyspalvelu: se on avain, se on uusi alku? Siviilipalvelusvelvollisuus, ehkä se on se, mitä sielu kaipaa. Koulutuspaikat… Ne odottavat, ympäri maata, kuin majakat, jotka kutsuvat uuteen suuntaan.

• Hakulomake: sen täyttäminen on kuin tunnustus, kuin uuden luvun aloittaminen elämässä.

• Koulutuspaikat: ne ovat kuin uusia mahdollisuuksia, paikkoja joissa voi kasvaa ja oppia…

• Siviilipalvelus: se on ehkä se, mikä vapauttaa.

Onko se pelkkää pois pääsyä? Ehkä se on enemmän, ehkä se on uuden löytämistä, uuden tien kulkemista. Tai onko se vain pakotie? Pohdintaa… ja pohdintaa…

Voiko reservistä erota?

Reservistä eroaminen… Aika raskas ajatus. Se on kuin irrottautuminen jostakin suuremmasta, jostakin, mikä on kuulunut osana minua. Muistoja… harjoitukset sateessa, kylmä märkä maa, ystävyys yhdessä koetun läpi, ja sitten taas hiljainen pelko. Se on osa minua, mutta en halua sitä enää.

Kyllä, voi erota. Mutta se ei ole helppoa. Se vaatii todella paljon. Käsittelyä, paperisotaa, jonkinlaista irtiottoa. Mutta on se mahdollista.

• Pitkä prosessi.
• Byrokraattista sähläystä.
• Henkilökohtainen päätös.

240 reserviläistä, toukokuussa. Suuri luku. Mutta onko se suuri, vai pieni? Suuri minulle, pienempi valtiolle? 485 koko vuonna. Tuntuu paljolta, ennätysluku. Vuonna 2023, paljon enemmän kuin 2010-luvulla. Se kertoo jotain. Ihmiset etsivät omaa tietään, omaa rauhaansa. Oma päätös… kuten minun.

Olen miettinyt sitä. Erottautumista… erottautumista menneisyydestä, menneistä velvollisuuksista. Omat kokemukseni eivät ole olleet helppoja. Suuren kuvan ymmärtäminen oli vaikeaa silloin, enkä usko, että se on helpompaa nyt. Mutta haluan rauhaa. Haluan hengittää vapaasti. Ei enää sitä painetta, sitä velvollisuutta.

Minä en aio enää olla osa sitä. Tämä päätös on kuin irrottautuminen. Kuten köyden katkaiseminen, joka on sitoinut minut. Irrottautuminen painolastista, joka on pitänyt minua alas.

Minäkin eron. Se on varmaa. Ei enää. Ei enää sitä painolastia. Vapaus.

• Ei enää varusteita.
• Ei enää kutsuja.
• Ei enää sitä tunnetta.

Saako reservistä erota?

Reservistä eroaminen on mahdollista. Katsotaanpa asiaa tarkemmin:

• Kuka kuuluu reserviin? Käytännössä kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet alle 50-vuotiaat. Upseerit pysyvät reservissä pidempään, aina 60 ikävuoteen saakka. Ikään kuin yhteiskunta luottaisi heidän strategiseen ajatteluunsa pidempään – onko se niin?

• Miten erota? Todella yksinkertaisesti: ilmoitat vain asiasta Puolustusvoimien aluetoimistoon. Ei sen kummempaa. Ei tarvitse selitellä, ei tarvitse anella.

• Miksi haluaisit erota? Jokaisella on omat syynsä. Ehkä et koe olevasi sitoutunut maanpuolustukseen, ehkä elämäntilanne on muuttunut. Ehkä olet pohtinut sodan mielekkyyttä syvällisemmin ja tullut siihen tulokseen, että se ei ole sinua varten. Mietin usein, onko koko reservijärjestelmämme enää relevantti tässä maailmanajassa.

#Peruutus #Reservin Ero #Varusmies