Mikä maa Suomi oli ennen itsenäistymistä?
Mikä maa suomi oli ennen itsenäistymistä? Kehitysvaiheet
Maan menneisyyden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan sen nykyistä identiteettiä ja itsenäisyyden merkitystä. Tutustuminen ajanjaksoon ennen valtiollista itsenäisyyttä paljastaa pitkän kehityspolun eri valtakuntien alaisuudessa. Alueellisen historian ja mikä maa suomi oli ennen itsenäistymistä selvittäminen estää väärinkäsityksiä ja syventää tietoa yhteiskunnan perusteista.
Mikä maa Suomi oli ennen itsenäistymistä?
Kysymykseen siitä, mikä maa Suomi oli ennen itsenäistymistä, ei ole vain yhtä yksinkertaista vastausta - asema riippuu täysin tarkasteltavasta aikakaudesta. Ennen vuotta 1917 Suomi ei ollut suvereeni valtio, vaan se kuului vuosisatojen ajan ensin osaksi Ruotsin valtakuntaa ja myöhemmin Venäjän keisarikuntaa autonomisena suuriruhtinaskuntana.
Rehellisesti sanottuna moni sekoittaa nämä kaksi aikakautta keskenään. Suomi oli kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa noin 600 vuoden ajan keskiajalta aina vuoteen 1809 saakka. Tämän jälkeen maastamme tuli Venäjän keisarikunnan alainen autonominen suuriruhtinaskunta, jossa kehittyi oma hallinto ja lainsäädäntö, mutta rajallisesti. Vasta Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Suomi pääsi rakentamaan täysin itsenäistä valtiota. Aika hämmentävä polku, eikö?
Suomi osana Ruotsin valtakuntaa keskiajalta vuoteen 1809
Ennen vuotta 1809 Suomi ei ollut erillinen valtio eikä edes autonominen maakunta, vaan joukko Ruotsin valtakunnan itäisiä läänejä. Suomalaiset olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, noudattivat Ruotsin lakia ja osallistuivat valtakunnan sotaretkiin siinä missä muutkin ruotsalaiset.
Pähkinäsaaren rauha vuonna 1323 vakiinnutti Ruotsin vallan Länsi- ja Etelä-Suomessa. Keskiajalta alkanut yhteys juurrutti maahamme länsimaisen oikeusjärjestyksen, luterilaisen kirkon ja sääty-yhteiskunnan. Vaikka asukkaat puhuivat enimmäkseen suomea, hallinnon kieli oli ruotsi. Muistan, kun tutkin sukuni vanhoja kirkonkirjoja 1700-luvulta - silmiä särki tihrustaa haalistunutta ruotsinkielistä tekstiä, joka paljasti karun arjen. Suomalaiset talonpojat lähettivät edustajansa Tukholman säätyvaltiopäiville, mutta käytännössä Suomi toimi usein suurvallan itäisenä puskurivyöhykkeenä ja sotatantereena.
Autonominen Suomen suuriruhtinaskunta (1809-1917)
Suomen asema ennen itsenäisyyttä muuttui ratkaisevasti vuonna 1809, kun Ruotsi hävisi Suomen sodan ja luovutti alueen Venäjälle. Suomesta ei kuitenkaan tehty tavallista venäläistä kuvernementtia, vaan sille myönnettiin laaja sisäinen itsehallinto Venäjän keisarikunnan alaisena suuriruhtinaskuntana.
Todellisuudessa harva tajuaa, kuinka poikkeuksellinen tämä järjestely oli Euroopan mittakaavassa. Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 keisari Aleksanteri I vahvisti, että Suomi saa pitää Ruotsin aikaiset lakinsa, luterilaisen uskonnon ja säätyjen erioikeudet. Maahan perustettiin oma hallitus eli senaatti, ja vuonna 1860 Suomi sai jopa oman valuutan, Suomen markan. Mutta tässä on yksi ratkaiseva seikka, jonka moni unohtaa kun puhutaan suuriruhtinaskunnan vapaudesta - palaan siihen tarkemmin heti seuraavassa kappaleessa. Vaikka arki rullasi omien lakien mukaan, keisari piti ylintä valtaa tiukasti käsissään.
Mitä autonomia tarkoitti käytännössä - ja missä kulkivat sen rajat?
Suomen suuriruhtinaskunta ennen itsenäistymistä tarkoitti laajaa sisäistä päätäntävaltaa, mutta täyttä riippuvuutta Venäjästä ulko- ja sotilaspolitiikassa. Suomi sai kerätä omat veronsa ja päättää sisäisistä asioistaan, mutta keisari vahvisti kaikki lait ja saattoi jättää valtiopäivät kutsumatta koolle vuosikymmeniksi.
Yleinen harhaluulo on, että Suomi oli jo 1800-luvulla käytännössä itsenäinen valtio. Ei sinne päinkään. Tuo aiemmin mainitsemani ratkaiseva rajoitus oli nimenomaan ulkopoliittisen ja sotilaallisen suvereniteetin täydellinen puuttuminen. Suomella ei ollut omia suurlähettiläitä, omaa ulkopolitiikkaa eikä mahdollisuutta solmia kansainvälisiä sopimuksia. Vuoden 1906 eduskuntauudistus toi meille yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden (äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui noin 126 000:sta 1,27 miljoonaan), mutta keisari saattoi silti hajottaa eduskunnan milloin tahansa. Kun 1800-luvun lopulla alkoivat niin sanotut sortovuodet ja venäläistämistoimet, suomalaiset huomasivat karvaasti, kuinka hauras itsehallinto lopulta oli.
Tie itsenäistymiseen vuonna 1917
Suomen lopullinen irtautuminen Venäjästä käynnistyi vuonna 1917, kun Venäjän keisarikunta romahti vallankumousten seurauksena. Kun suuriruhtinaan valtaistuin tyhjeni, suomalaiset katsoivat keisarin ja Suomen välisen valtiositeen katkenneen, mikä avasi oven oman suvereenin valtion rakentamiselle.
Olen vuosien varrella lukenut kymmeniä aikalaiskuvauksia vuodelta 1917, ja niistä huokuu käsin kosketeltava epävarmuus ja nälän pelko. Ensin luulin itsekin, että itsenäisyysjulistus oli vain juhlava kynänveto, mutta todellisuudessa syksy 1917 oli täynnä lakkoja, elintarvikepulaa ja kiivasta valtataistelua. Kun bolševikit kaappasivat vallan Venäjällä marraskuussa 1917, Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi. Lopulta senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917. Tästä alkoi vauhdikas suomen historia ennen itsenäistymistä, vaikkakin edessä oli vielä raskas sisällissota ennen yhteiskunnan vakiintumista.
Suomen aseman vertailu: Ruotsin aika vs. Autonomian aika
Suomen valtio-oikeudellinen asema muuttui merkittävästi siirryttäessä Ruotsin vallan alta Venäjän keisarikunnan alaisuuteen vuonna 1809.Ruotsin vallan aika (keskiaika - 1809)
- Kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa, joukko itäisiä läänejä ilman erillisasemaa.
- Ruotsin lait ja hallinto, edustus Tukholman säätyvaltiopäivillä.
- Ruotsi ainoana virallisena hallinto- ja sivistyskielenä.
- Yhteinen rahajärjestelmä (riikintaalerit) ja verotus suoraan Ruotsin kruunulle.
Autonominen suuriruhtinaskunta (1809 - 1917)
- Autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.
- Oma senaatti, omat valtiopäivät (myöhemmin eduskunta) ja Ruotsin aikaiset lait voimassa.
- Suomen kieli nousi vähitellen ruotsin rinnalle viralliseksi kieleksi (kieliasetus 1863).
- Oma valtiontalous, tulliraja Venäjälle sekä oma valuutta (Suomen markka vuodesta 1860).
Suomalaisen virkamiehen arki murrosvuonna 1809
Turkulainen kihlakunnantuomari Henrik, 42, seurasi epäuskoisena Suomen sodan tapahtumia keväällä 1809. Hän pelkäsi menettävänsä virkansa ja joutuvansa soveltamaan vieraita venäläisiä lakeja, joita hän ei ymmärtänyt lainkaan.
Aluksi työ käräjillä takkusi pahasti, sillä posti Tukholmaan oli poikki eikä kukaan tiennyt, kenen nimissä tuomioita pitäisi antaa. Henrik tunsi olonsa täysin neuvottomaksi ja mietti jo maanviljelijäksi ryhtymistä.
Tilanne selkiytyi Porvoon valtiopäivien jälkeen, kun keisari vahvisti Ruotsin lakien pysyvän voimassa. Henrik jatkoi työtään täsmälleen samalla lakikirjalla kuin ennenkin, mutta raportoi nyt Turkuun perustetulle hallituskonseljille.
Kahden vuoden kuluttua oikeudenhoito rullasi taas normaalisti, ja Henrik tajusi maan saaneen laajemman sisäisen päätäntävallan kuin sillä oli koskaan ollut Ruotsin vallan aikana.
Lisätietoja ja tarkennuksia
Oliko Suomi itsenäinen valtio jo suuriruhtinaskuntana?
Ei ollut. Vaikka Suomella oli oma hallinto, lait ja raha, se kuului Venäjän keisarikuntaan eikä sillä ollut omaa ulkopolitiikkaa tai armeijaa. Ylin päätäntävalta kuului Venäjän keisarille.
Milloin Suomi oli osa Ruotsia ja milloin Venäjää?
Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa keskiajalta (noin 1100-1300-luvuilta) vuoteen 1809 saakka. Tämän jälkeen Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen suuriruhtinaskunta vuosina 1809-1917.
Miksi Suomi ei muuttunut venäläiseksi vuosina 1809-1917?
Keisari Aleksanteri I halusi rauhoittaa uuden rajamaan ja salli suomalaisten pitää luterilaisen uskonnon, Ruotsin aikaiset lait ja ruotsinkielisen virkakoneiston. Venäläistämisyritykset alkoivat toden teolla vasta 1800-luvun lopulla.
Miten Venäjän vallankumous vaikutti Suomen itsenäistymiseen?
Vuoden 1917 vallankumoukset kaatoivat Venäjän keisarin, joka oli ollut Suomen suuriruhtinas. Tämä loi valtatyhjiön, jonka ansiosta Suomen eduskunta saattoi julistaa maan itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917.
Lyhyt versio
Kaksi historiallista valtakuntaa ennen vuotta 1917Suomi kuului ensin Ruotsin valtakuntaan keskiajalta vuoteen 1809 ja sen jälkeen Venäjän keisarikuntaan vuosina 1809-1917.
Autonomia ei ollut täyttä itsenäisyyttäSuomen suuriruhtinaskunnalla oli oma senaatti, lait ja oma valuutta (markka vuodesta 1860), mutta keisari päätti ulkopolitiikasta ja vahvisti lait.
Valtiolliset rakenteet syntyivät ennen itsenäisyyttäAutonomian aikana kehittynyt hallinto ja vuoden 1906 eduskuntauudistus loivat pohjan, jonka ansiosta Suomi pystyi rakentamaan oman valtion nopeasti vuonna 1917.
- Mitä kieliä inuiitit puhuvat?
- Keitä ovat Suomen tataarit?
- Milloin Suomen kieli saapui Suomeen?
- Onko Shanghai Kiinassa?
- Mistä tietää, että puhelin on 5G-verkossa?
- Voiko yelin lopettaa?
- Saako täyteisellä ampua villisikaa?
- Voiko lentokoneessa valita paikat?
- Mikä on vanhin elänyt ihminen?
- Onko Australiassa susia?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.