Voiko yrittäjä olla työntekijä?

Yrittäjä hatussa, työntekijän kengissä? Yrittäjyys ja työntekijyys samassa persoonassa.

Kysymys siitä, voiko yrittäjä olla samalla myös työntekijä, on moniulotteinen ja herättää usein hämmennystä. Perinteisesti yrittäjä nähdään riskinottajana, visionäärinä ja oman onnensa seppänä, kun taas työntekijä mielletään palkansaajaksi, joka toteuttaa toisten suunnitelmia. Mutta raja yrittäjän ja työntekijän välillä voi olla hämärtyvä, ja tilanteita, joissa yrittäjä toimii myös työntekijän roolissa, on useita.

Ennen kuin syvennymme yrittäjän mahdolliseen työntekijä-rooliin, on tärkeää ymmärtää yrittäjyyden perusmuodot Suomessa:

• Toiminimi: Yrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen velvoitteista.
• Osakeyhtiö (Oy): Yritys on erillinen oikeushenkilö, ja omistajat (osakkaat) eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen veloista.
• Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö: Yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista (avoin yhtiö) tai osa yhtiömiehistä (kommandiittiyhtiö).

Missä tilanteissa yrittäjä voi olla myös työntekijä?

Vaikka toiminimiyrittäjä voi palkata itselleen työntekijöitä ja toimia siten työnantajana, ajatus yrittäjänä olemisesta “työntekijänä” itselleen on usein ymmärretty väärin. Tässä muutamia näkökulmia:

• Palkanmaksu ja TyEL-vakuutus: Yrittäjä, erityisesti osakeyhtiössä, voi maksaa itselleen palkkaa ja olla näin ollen “työntekijä” omassa yrityksessään. Tällöin yrittäjä on velvollinen maksamaan itselleen TyEL-vakuutuksen (työeläkevakuutus), mikä oikeuttaa hänet eläke- ja sosiaaliturvaan. Tämä on yleinen käytäntö, erityisesti silloin, kun yrittäjä tekee yrityksessä merkittävää operatiivista työtä.

• “Pakotettu” työntekijyys: Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien kohdatessa, yrittäjä voi joutua tekemään töitä, jotka ovat enemmän “työntekijän” kuin “yrittäjän” työtä. Esimerkiksi, jos yrityksen kassavirta on heikko, yrittäjä saattaa keskittyä juoksevien asioiden hoitoon, mikä jättää vähemmän aikaa strategiselle suunnittelulle ja yrityksen kehittämiselle.

• Osa-aikainen yrittäjyys: Moni aloittaa yrittäjän uransa osa-aikaisesti, ollessaan samalla palkkatöissä toisessa yrityksessä. Tällöin henkilö toimii samaan aikaan sekä yrittäjänä että työntekijänä, joskin eri työnantajille.

Mitä etuja ja haittoja tästä voi olla?

Edut:

• Sosiaaliturva ja eläke: Palkan maksaminen itselleen osakeyhtiössä mahdollistaa sosiaaliturvan ja eläkekertymän.
• Verotus: Palkanmaksulla voidaan optimoida verotusta verrattuna pelkkään osinkojen nostamiseen.
• Rahoitus: Pankit ja rahoittajat voivat pitää palkanmaksua itselleen merkkinä yrityksen vakavaraisuudesta ja sitoutumisesta.

Haitat:

• Byrokratia: Palkanmaksu ja siihen liittyvät lakisääteiset maksut (ennakonpidätys, sosiaaliturvamaksut) lisäävät hallinnollista työtä.
• Verotus: Vaikka palkanmaksulla voi optimoida verotusta, se voi myös johtaa suurempaan verotaakkaan verrattuna pelkkään tulojen nostamiseen yrityksestä muulla tavalla.
• Riskit: Taloudellisten vaikeuksien kohdatessa yrittäjän on kyettävä maksamaan itselleen palkkaa, mikä voi rasittaa yrityksen taloutta.

Johtopäätös:

Yrittäjän ja työntekijän roolit voivat Suomessa limittyä toisiinsa. Erityisesti osakeyhtiömuoto mahdollistaa sen, että yrittäjä voi olla “työntekijä” omassa yrityksessään, jolloin hän maksaa itselleen palkkaa ja on oikeutettu sosiaaliturvaan. Toiminimiyrittäjän kohdalla tilanne on monimutkaisempi, mutta yrittäjänä toimiminen ei estä työnantajana toimimista. Tärkeintä on ymmärtää yrittäjyyden eri muodot, niihin liittyvät vastuut ja mahdollisuudet, sekä optimoida oma toiminta oman tilanteen ja tarpeiden mukaan. Ennen päätöksentekoa on suositeltavaa konsultoida kirjanpitäjää tai muuta talousalan ammattilaista.

#Asema #Työntekijä #Yrittäjä