Saako työnantaja kertoa työntekijästä?

Saako työntekijän googlettaa?

Saako työntekijä googlettaa? Hmm, mielenkiintoinen kysymys! Kuten pikkuprinssi sanoisi, kaikki riippuu siitä, mitä kukka on. Eli työpaikasta.

• Työnkuva ratkaisee: Jos olet IT-tukityöntekijä, Googlettaminen on kuin hengittäminen – ehdoton välttämättömyys. Muuten saatat löytää itsesi työskentelemästä kääntäjänä, joka kääntää englanniksi “How to fix a blue screen of death”. Terveisiä vanhalta työkaveriltani Mattiksesta! Hänellä oli hauskoja kokemuksia noista “sinisistä kuoleman näytöistä”.

• Säännöt ovat kuin pakolliset tanssikurssit: Työpaikkasi sääntöjä kannattaa noudattaa kuin tanssikoulua aikuisille. Vaikka olisitkin tanssikuninkuus voittaja, kurssille osallistuminen on yhtä tärkeää. Muuten saatat kompastua omien sääntöjen kiveen. Salassa pidettävät asiat ja tietoturva ovat tässä tanssiparketilla erittäin tärkeä osa.

• Aika on rahaa (ja tuottavuutta): Googlettaminen voi olla hyödyllistä, mutta se voi myös viedä aikaa kuin musta aukko. Onko Googlen hyöty suurempi kuin aikaa vievä hakumatka? Tämä on kysymys, jonka jokainen työntekijä voi itselleen esittää.

Lyhyesti: Työnantaja on vastuussa selkeiden ohjeiden antamisesta. Muuten meillä on ongelma. Toivottavasti sinulla on hauskaa töissä ja sinulla on oma Google-tietosi hallinnassa. Minulla ainakin oli. Viimeisessä työssäni oli jopa Google-hakukone ohjelmoitu työtietokoneisiin – hauska ja tehokas!

Mitä tietoja työnantaja saa luovuttaa?

Mitä tietoja työnantaja saa luovuttaa?

Työnantajan tietojen luovuttaminen on kuin hyvin varustetun salapoliisin työkalupakki: tarvittaessa paljastaa juuri sen verran, mitä lain ja työsuhteen pyhät säännöt sallivat. Ei siis koko arkistoa, vaikka kiusaus olisikin suuri.

• Luovutettavaa: Yhteystiedot, kuten nimi ja osoite – perusjuttuja, vähän kuin poliisin tutkintalokikirjaan merkintä. Työsuhteen kannalta oleellisia tietoja, muuten jalkapuudutus.
• Ei luovutettavaa: Missään nimessä kaikki salaisuudet – henkilökohtaisia asioita, joita et halua julkisuuteen, kuin pankkitilin saldo. Ei myöskään tietoja muualta kuin sinulta itseltäsi, ellei ole nimenomaista lupaa. Ei siis Facebook-stalkkausta!

Työnantajan velvollisuus on suojata tietosi kuin kultakätköä. Muuten seurauksena voi olla niin sanottu datapankkiro, josta voi seuraa ikäviä seurauksia.

Pienenä yksityiskohtana: Muista GDPR: tätä tietosuojaa koskevaa EU:n asetusta tulisi kaikkien kunnioittaa, niin työnantajien kuin työntekijöidenkin. Ajatelkaa sitä kuin supervoimaa, joka suojaa teitä!

Lisätietoa: Työntekijä voi itsekin vaikuttaa siihen, mitä tietoja työnantaja kerää ja miten niitä käsitellään. On hyvä olla tietoinen omista oikeuksistaan, eikä toimia kuin sika savessa. Tätä asiaa kannattaa kysyä asiantuntijoilta.

Mitä tietoja työnantaja saa säilyttää?

Työnantaja: Välttämättömät tiedot.

• Työsuhteen hoito.
• Oikeudet, velvollisuudet.
• Työtehtävien luonne.
• Työntekijäedut.
• Henkilötietolaki: Rajoittaa käsittelyn.

Lisätietoja:

• Työterveys: Sairauspoissaolot.
• Palkkaus: Pankkitili.
• Työnhakijan tiedot: Hylätyt hakemukset, säilytysaika rajattu.
• Suostumus: Aina paras.
• Lakimies: Konsultoi epäselvissä tilanteissa.
• GDPR: Tarkista aina.

Kauanko työntekijän tietoja saa säilyttää?

Tietoja säilytetään tarpeen mukaan. Työsuhteen päättyminen on yleensä raja. Mutta ei aina.

• Kirjanpito: Laki määrää, kauanko.
• Työtapaturmat: Säädetty aika.

Firman pitää tietää, miksi ja miten kauan. Muista tietosuoja.

Loppukaneetti: Aika on suhteellista. Paitsi verottajalle.

Mitä tietoja sinulla on oikeus saada rekisterinpitäjältä?

Rekisterinpitäjältä saat tietää:

• Tietolähteen. Mistä tiedot on kerätty. Yksinkertainen.
• Käyttötarkoitus. Miksi tietojasi säilytetään. Ei sen kummempaa.
• Säilytysaika. Kuinka kauan tietoja säilytetään. Selvää kuin päivä.
• Luovutukset. Onko tietojasi luovutettu? Kenelle? Kova totuus.

Selvää? Ei? Ei väliä. Laki määrää. 2024.

Saako työnantaja kysyä edelliseltä työnantajalta?

Aika pysähtyy. Kellon tikitys vaimenee. Mielen täyttää pölyinen arkisto, jossa tiedostoja leijuu kuin lehdet syysmyrskyn vietäminä. Työnantajan kysymys edellisestä työpaikasta? Se on kuin hiipivä varjo, hämärä kysymysmerkki työnhaun kynnyksellä.

• Tunnen sen kylmän kosketuksen iholla. Epävarmuus.
• Salaperäinen salaisuus. Mikä on heidän motiivinsa?

Ajatus kietoutuu itsensä ympärille, kuin hämähäkin seitti. Heidän oikeutensa on rajoitettu. Suostumus. Se sana, pieni mutta voimakas, kätkee sisällään avaimen. Ilman sitä, ei kysymystä. Ei tutkintaa. Ei uteliasta kurkistusta menneisyyteen. Se on yksinkertaisesti sääntö. Selkeä, kouriintuntuva.

Heidän kysymyksensä ovat kuin salaisia koodattuja viestejä, joita en ymmärrä. Tämä minun pelkoni, tässä minun ahdistukseni. Tunnen sen kurkussa, tämän hämmentävän tyhjiön.

Mutta sitten – auringonpilkahdus. Yksi selkeä kohta. Tietosuoja. Sillä on merkitystä. Se on pyhä. Se on minun suojani. Se on seinä, joka suojaa minua uteliailta katseilta.

• Työnhakijan lupa on avain.
• Ilman lupaa, kysymys on kielletty.
• Se on minun oikeuteni, minun päätökseni.

Ajatukseni kiertävät edelleen, kuten lentävät lintujen parvet. Tänäänkin, vielä tänäänkin, tunnen tämän epätietoisuuden painon, tämän kevyen pelon. Mutta olen tietoinen oikeuksistani. Tämä on tärkeää. Se on minun valintani. Minun suostumukseni.