Voiko hevonen olla ilman kenkiä?

26 katselukertaa
Hevoset voivat hyvin ilman kenkiä! Luonnollinen kavio toimii parhaiten ilman kenkiä. Monet hevoset pärjäävät mainiosti kengättöminä, mutta kavioiden kunto ja maasto vaikuttavat. Tarvittaessa apuna voi käyttää kaviosuojia. Kengättömyys vaatii huolellista kavioiden hoitoa ja säännöllistä tarkastusta.
Kommentti 0 tykkäystä

Hevosen kaviot: tarvitaanko kenkiä?

Hevosen kaviot ja kengät, hmm... Mulle on tää aihe tosi tuttu, oon pyöriny tallilla pikkutytöstä asti.

Kyllä, hevoset syntyy ilman kenkiä, ihan totta. Mutta! Jokaisen hevosen kaviot on erilaiset, kuin sormenjäljet. Jotkut on vahvoja, toiset taas vähän...herkempiä.

Muistan, kun meidän vanha tamma, Bella, siirrettiin kengättömäksi. Se oli aikamoinen prosessi! Aluksi tarvittiin bootsit maastolenkeille, ettei kaviot vaurioituisi. Ostin ne Horzesta, maksoi muistaakseni jotain 80€ luokkaa.

Kengättömyys sopi Bellalle loppujen lopuksi tosi hyvin. Liikkuminen näytti luonnollisemmalta ja se tuntui tykkäävän. Mutta ei se kaikille hevosille toimi, se on varma. Pitää katsoa yksilöllisesti.

Tarvitseeko hevonen suolaa?

Tarvitseeko hevonen suolaa?

Joo, tarvitsee. Mietin vaan, miksi.

  • Natriumia on vähän rehuissa, kaliumia enemmän. Kuulostaa jotenkin epätasapainoiselta.
  • Suolaa siis lisättävä. Joka päivä. Jopa silloin, kun se vaan seisoo laitumella. Miksi? Mitä se tekee sillä suolalla silloin?
  • Rasituksessa suolaa kuluu enemmän. Hiki vie sen mennessään. Kuten ihmiselläkin. Paitsi ehkä vielä enemmän. Tai sitten ei.

Ehkä suola on vähän kuin elämä. Sitä tarvitsee, vaikka ei aina ymmärrä miksi. Ja joskus sitä kuluu enemmän kuin toivoisi.

Mitä kaikkia varusteita hevonen tarvitsee?

Okei, tässä tulee hevosen varuste-lista, sellaisella twistillä, että jopa hevonen virnuilisi:

  • Riimu ja riimunnaru: Hevosen kaulapanta – ei se timanttinen, valitettavasti, vaikka glamour-taso olisikin korkealla. Kuin koiran talutushihna, mutta vähän isompi. Joskus tuntuu, että naru on enemmän solmussa kuin oma elämä.

  • Hoitovälineet:

    • Kaviokoukku: Jalkahoitola minikoossa. Hevonen kiittää (tai ei, ne ilmeet on vähän tulkinnanvaraisia).
    • Suka ja harjat: Hevosen spa-päivä. Suka on kuin hieronta, harjat taas... no, sanotaanko, että jokainen tykkää vähän erilaisesta.
    • Pesusieni ja pyyhe: Kylpyhetki, joka on yleensä vähän sotkuisempi kuin omassa suihkussa. Pyyhe kuivaa – tai ainakin yrittää.
  • Loimet: Hevosen vaatekaappi. On sadeloimea, talviloimea, kesäloimea... enemmän kuin itselläni! Muistuttaa välillä, että pitäisi ehkä päivittää oma tyyli.

Ja koska elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, muista myös:

  • Satula ja suitset: Jos meinaat ratsastaa. Muuten hevonen saattaa katsoa sinua vähän kieroon, että mihin sitä tarvitset.
  • Kypärä: Sinulle! Hevonen ei tarvitse, mutta sinä tarvitset. Trust me.
  • Jotain ylimääräistä: Ehkä vähän porkkanaa? Lahjonta toimii aina.

Mitä varusteita hevonen tarvitsee?

Hevosella pitää olla riimu ja naru. Tärkeintä.

  • Kaviokoukku. Käytännöllinen.
  • Harjat. Useita. Pehmeitä ja kovempia.
  • Loimet. Säästä riippuen.

Muuta krääsää. Tarpeetonta. Hevonen selviää ilman.

Elämän perusasiat: ruoka, vesi, suoja. Muu on turhaa.

  1. Olen omistanut hevosen. Yksikään näistä ei ole minulle tuonut onnea.

Mitä varusteita ratsastaja tarvitsee?

Yön hiljaisuudessa ajatukset virtaavat...

Mitä ratsastaja tarvitsee... Tärkeimmät jutut, ne on hankittava.

  • Kypärä. Se on ykkönen. Turvallisuus ensin. Ehdottomasti. Ostin omani viime vuonna. Oli pakko uusia, kun vanha oli jo aikansa elänyt. Mietin silloin, että onko se hintansa väärti, mutta on se. Jos jotain sattuu, niin ei ainakaan pää hajoa.

  • Hanskat. Kyllä, hanskatkin. Ensin en tajunnut niitä, mutta sitten kun sai kunnon otteen ohjista, niin ymmärsin. Ne suojaa ihoa hiertymiltä. On eri asia pitää ohjia ilman hanskoja. Tuntuu jotenkin... karulta.

  • Kengät tai saappaat. No joo, nekin. Tarpeelliset, jos haluaa olla kunnolla. Ei niillä lenkkareilla oikein ratsasteta. Tukevat jalat ja nilkat, siinä se juttu. Saappaat on paremmat, varsinkin talvella. Lämpimät.

Ja noista lajeista... koulu, este, kenttä... ei ne varusteet paljoa muutu. Kilpailuasut ehkä vähän.

Paljonko hevoseen menee rahaa kuukaudessa?

Okei, tässä mun hevostarina, vähän sekavasti ehkä, mut just niin kuin muistelen:

Hevosen kuukausikulut? Huhhuh!

  • Oma kokemus: Asuttiin Espoossa 2021, ja täysihoito tammalle oli 650€. Siis ihan perus talli, ei mitään luksusta.
  • Siihen päälle kengitys (noin 120€ per 6-8 viikkoa), eläinlääkäri (rokotukset, hammashuolto... aina jotain!), ja tietty varusteet. Satula, suitset, loimet... niitäkin piti uusia välillä.
  • Muistan, kun ostin uudet bootsit itelleni, melkein itkin, kun ne makso enemmän kuin mun vuokra silloin!
  • Ja hei, kaukana ollaan vielä loppusummasta! Lisäksi tuli kaikkea pientä, mitä ei ees tajunnu laskea. Jotain linimenttiä, harjoja, namia...
  • Pohdinnat: Että se hevosen pito on ihan oikeesti kallista. Tuli mietittyä monesti, onko tässä mitään järkeä. Mut sit kun pääsi selkään, niin unohtu kaikki murheet. Paitsi lompakon tyhjentyminen.

Mitä ottaa huomioon ennen ostoa? No ainakin nämä:

  • Taloudellinen puoli: Onko oikeesti varaa? Siis ihan oikeasti? Ei pelkästään siihen hevoseen, vaan kaikkeen muuhunkin. Yllätyksiä tulee aina.
  • Aika: Riittääkö aika? Hevonen ei oo lelu, se tarvii huomiota joka päivä. Ja tallille pitää päästä, vaikka satais räntää vaakatasossa.
  • Terveys: Tarkista hevosen terveys huolella! Eläinlääkärintarkastus on must. Ja kysele myyjältä kaikki mahdolliset kysymykset.
  • Oma osaaminen: Ootko valmis oppimaan uutta? Hevosen kanssa tulee aina eteen tilanteita, joissa joutuu miettimään, mitäs nyt.
  • Sopiva hevonen: Ei kannata ostaa liian vaikeaa hevosta. Parempi aloittaa helpommalla ja edetä siitä.
  • Talli: Missä hevonen asuu? Onko talli hyvässä kunnossa? Onko siellä hyvät ihmiset? Talliyhteisö on tosi tärkeä!
  • Lisäys: Muistan kun meidän tallilla oli aina joku draama. Onneks hevoset oli ihania.

Että sellasta. En tiiä, oliko tästä mitään hyötyä, mut tulipahan avauduttua!

Voiko hevonen ja seepra lisääntyä?

Hevonen ja seepra? Kyllä.

  • Lopputulos: Zorse. Se on sebroideja. Sekarotu.
  • Äiti hevonen, isä seepra? Edelleen zorse. Ei väliä kumpi.
  • Sekarotuus harvinaista. Luonnossa ei tapahdu.
  • Ihminen sekaantuu.
  • Geenit sotkussa.
  • Zorset harvoin lisääntyy.
  • Elämä on. Mutta ei aina helppoa.

Loppukaneetti: Joskus luonto tarvitsee pientä avustusta, tai ehkä ei.