Kannattaako thaimaaseen mennä kesällä?

61 katselukertaa
Thaimaaseen matkustettaessa paras ja suosituin aika on marraskuusta helmikuuhun. Tuolloin suuressa osassa maata vallitsee kuiva kausi, tarjoten miellyttävän lämmintä ja runsaasti auringonpaistetta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Thaimaan länsirannikolla. Kesäkausi ei kuulu tähän optimaaliseen ajankohtaan.
Kommentti 0 tykkäystä

Kannattaako Thaimaahan matkustaa kesällä?

Kannattaako Thaimaahan kesällä? Mun vastaus on ehdottomasti kyllä. Se on vaan ihan erilainen kokemus kuin se perinteinen talvireissu.

Itse olin Koh Samuilla heinäkuussa 2019. Kaikki varoitteli sadekaudesta, mutta totuus oli toinen. Vettä tuli, joo, mutta yleensä kerran päivässä, sellanen tunnin trooppinen ryöppy iltapäivällä. Se oli oikeestaan vaan virkistävää ja puhdisti ilman. Sitten taas paistoi.

Ja ne hinnat. Ja se rauha. Sesonkiin verrattuna kaikki oli halvempaa ja rannoilla oli tilaa hengittää, ei tarvinnut taistella aurinkotuolista.

Totta kai, marraskuusta helmikuuhun on se varmin valinta jos haluaa pelkkää aurinkoa. Olen ollut silloinkin. Mutta kesällä luonto on niin uskomattoman vihreä ja eläväinen sen sateen jälkeen. Ilma on kosteempi, sen myönnän, mutta siihen tottuu.

Eli ei kannata pelätä sitä sadekausi-leimaa. Pitää vaan valita oikea saari, vaikka juuri sieltä Siaminlahden puolelta, niin homma toimii. Se on mun mielipide.

Milloin thaimaaseen kannattaa mennä?

Okei, kaveri, jos ihan suoraan kysyt, niin kyllä paras aika matkustaa Thaimaahan on ehdottomasti joulukuusta maaliskuuhun. Silloin siellä on just se kuiva kausi ja lämpöä riittää, yli 30 astetta päivällä, ihan helposti. Siis aurinko paistaa ja sadepäiviä on vähän, tyyliin 25-27 poutapäivää kuukaudessa. Me käytiin viime tammikuussa ja oli aivan super!

Tuo siis se, mitä useimmat haekavat, kun halutaan pelkkää aurinkoa ja rantaelämää. Bangkokissa ja noissa etelän rantalomakohteissa, tyyliin Phuketissa tai Koh Lantalla, on kyllä melkein aina lämmintä. Siis päivälämpötilat ylittää 30 astetta ihan ympäri vuoden, ei se siitä paljoa vaihtele.

Mutta se ero tulee just siitä, että sadekaudella sataa enemmän ja ilmankosteus on korkeempi. Se voi olla vähän nihkeämpää. Silti, jos ei haittaa lyhyet, kuurot, voi mennä muulloinkin! Minun mielestä ei ollut niin paha, kun oltiin kerran kesäkuussa, sateet tuli ja meni nopeesti. Yhden kerran oltiin syyskuussa ja sillon kyllä sato vähän enemmän, mutta ei sekään koko aikaa.

Mä oon käynyt siellä monesti ja voin sanoa että joka kerta on ollut hieno reissu. Mutta jos pitäis valita, niin just toi talvikausi on paras. Silloin meri on rauhallisin ja snorklaaminenkin onnistuu paremmin, kun ei ole niin tuulista.

Tässä pari lisävinkkiä, jos mietit koska mennä Thaimaahan:

  • Sesongin ulkopuolella (touko-lokakuu): Silloin saa yleensä halvemmalla lentoja ja hotelleja, mikä on tosi hyvä! Sataa usein, mutta yleensä lyhyinä kuuroina iltapäivällä, ei koko päivää. Ja luonto on ihanan vihreä, jos tykkäät siitä.
  • Kuuma kausi (maalis-toukokuu): Voi olla ihan älyttömän kuuma ja hiostava, tiedätkö, ennen kuin sateet alkaa. Vesi on kuumaa ja aurinko polttaa tosi kovaa. Aurinkovoide on pakko!
  • Joulukuu-helmikuu: Tää on se mun oma suosikki! Täydellinen lämpö, aurinkoa riittää, ei liikaa tuulta. Merivesi on ihan uima-altaan lämpöistä. Onhan siellä toki paljon turisteja, mut ei se haittaa. Joulun aikaan varaa vaan kaikki hyvissä ajoin.

Milloin Thaimaassa on lämpimintä?

Muistan sen, kun olin Bangkokissa joskus huhtikuun lopulla muutama vuosi sitten. Voi jumalauta sitä kuumuutta. Astuin ulos ilmastoidusta hotellista aamulla ja se oli kuin olisi lyönyt naaman uunin luukkuun. Hiki alkoi valua heti selkää pitkin, vaikka kello oli vasta yhdeksän. Kosteus oli ihan oma lukunsa, vaatteet tuntuivat tarttuvan ihoon kiinni sekunnissa. Tuntui, että koko kaupunki huokui sitä lämpöä.

Kävely tuntui melkein mahdottomalta. Juomapulloa piti täyttää koko ajan. Ajatukset olivat pelkkiä jääkylmiä juomia ja seuraavaa ilmastointia. Vaikka Thaimaa on ihana paikka, niin silloin se kuumuus oikeesti koetteli hermoja. Illallakin ulkona istuessa oli pakko valita paikka, missä tuuletin puhalsi suoraan naamalle. Mietin vaan, miten paikalliset kestää sen joka päivä.

Thaimaassa on lämpimintä maalis- toukokuussa. Silloin päivälämpötilat nousevat usein 34–35 asteeseen. Joulu- ja tammikuussakin päivälämpötila on yleensä noin 30 astetta, mutta sää on kuivempi ja iltaisin raikkaampaa.

Toki olen ollut Thaimaassa myös joulukuussa ja se oli kyllä ihan eri juttu. Lämpötila oli kyllä korkea, mutta ilmasto tuntui niin paljon miellyttävämmältä. Ei sitä samaa tahmeaa kuumuutta ja tukaluutta. Silloin pystyi kävellä kaupungilla ihan eri tavalla ilman, että heti valuisi nesteet pois kropasta. Se on kyllä paras aika reissata sinne, jos haluaa nauttia ilman ahdistavaa oloa.

Tässä vähän lisätietoa Thaimaan ilmastosta ja siitä, miten siellä pärjää:

  • Kuuma kausi (maaliskuu – toukokuu): Tällöin lämpötilat ovat korkeimmillaan ja kosteus myös usein tuntuu tukalalta. Tämä on hyvä muistaa, jos on herkkä kuumalle.
  • Sadekausi (kesäkuu – lokakuu): Ilma on edelleen lämmin, mutta sateita esiintyy useammin ja ne voivat olla voimakkaita monsuunisateita. Sadekuurot ovat usein lyhyitä ja voimakkaita, ja niiden jälkeen ilma saattaa raikastua hetkeksi.
  • Viileä ja kuiva kausi (marraskuu – helmikuu):Tätä pidetään yleisesti parhaana matkustusaikana. Lämpötilat ovat miellyttävimmillään, usein noin 28-30 astetta päivällä, ja ilmankosteus on alhaisempi. Illat voivat olla jopa viileitä pohjoisessa.
  • Nesteytys on avainasemassa koko ajan, oli mikä tahansa vuodenaika. Muista juoda paljon vettä ja vältä pitkiä aikoja suorassa auringonpaisteessa erityisesti keskipäivällä.
  • Kevyet, hengittävät vaatteet ovat ehdottomia. Puuvilla ja pellava toimivat parhaiten.

Milloin Thaimaassa on uusivuosi?

Thaimaan uusivuosi, Songkran (thaiksi สงกรานต์), osuu perinteisesti 13.–15. huhtikuuta**. Nämä päivät merkitsevät vanhan ajanlaskun mukaista uudenvuodenjuhlaa, jota juhlitaan vuosittain juuri ennen sadekauden alkamista, vuoden kuumimpaan aikaan.

Tämä ajankohta ei ole sattumaa, vaan syvällinen valinta, joka heijastaa luonnon kiertokulkua. Kuumimman kauden huipentumana, kun kaikki tuntuu kuivuvan ja kaipaa uudistumista, veden juhla symboloi puhdistumista ja elämän jatkumoa. Se on kuin kollektiivinen huokaus ennen luonnon itsensä tarjoamaa helpotusta. Mikä ironia, juhlia vettä, kun sitä eniten kaipaa.

Songkranin keskeiset perinteet sisältävät useita ulottuvuuksia:

  • Veden heittäminen: Tämä on ehkä tunnetuin osa, usein riehakas ja julkinen ilonpito. Sen alkuperä juontaa kuitenkin juurensa paljon hienovaraisempaan rituaaliin: vanhempien ja buddhapatsaiden kunnioittamiseen kaatamalla niille tuoksuvaa vettä. Mielestäni tässä näkyy hyvin, miten pyhästä voi muotoutua maallinen spektaakkeli, jossa ydinajatus kuitenkin säilyy jollain tasolla. Puhdistumista se on edelleen.
  • Perhevierailut: Monille thaimaalaisille Songkran on tärkeä perhejuhla, jolloin matkustetaan kotiin tapaamaan sukulaisia ja viettämään aikaa yhdessä. Se korostaa yhteisön ja suvun merkitystä.
  • Temppelissä käynti ja ansioiden kerääminen (tham bun): Juhlaan kuuluu myös temppelissä käynti, Buddhan kuvien puhdistaminen ja munkeille lahjoitusten tekeminen hyvän karman kerryttämiseksi. Tämä henkinen ulottuvuus muistuttaa meitä siitä, että uuden alun ei tarvitse olla vain ulkoista, vaan se voi olla myös sisäistä.

Nyky-Thaimaassa hallitus on virallisesti määritellyt Songkranin yleisiksi vapaapäiviksi 13.–15. huhtikuuta. Jos nämä päivät osuvat viikonloppuun, siirretään vapaapäiviä usein arkipäiville, mikä voi pidentää juhla-aikaa entisestään. Tämä on mielenkiintoinen ristiriita perinteisen ajanlaskun ja modernin valtionhallinnon välillä – joustavuus perinteitä kunnioittaen. Itselleni tämä tuntuu hyvin thaimaalaiselta tavalla yhdistää vanha ja uusi, kunnioittaa juuria ja samalla mukautua nykyaikaan.

Filosofisesti Songkran heijastaa syvällistä ymmärrystä ajasta ja sen syklisestä luonteesta. Se ei ole vain kalenterin merkkipäivä, vaan kollektiivinen hetki pysähtyä, reflektoida menneitä ja valmistautua tulevaan. Vesi symbolina on universaali: se puhdistaa, ravitsee ja elvyttää. Ehkä me kaikki voisimme ottaa tästä opiksi ja antaa itsellemme hetken "vesijuhlan" omassa elämässämme – pyyhkiä pois pölyt ja antaa tilaa uudelle. Se ei tarkoita, että pitäisi kastella naapureita, mutta ajatus on sama, kai.

Mikä vuosi Thaimaassa nyt?

Thaimaassa on vuosi 2567. Aika on siellä eri. 543 vuotta meitä edellä.

Aika ei ole universaali. Se on sopimus. Meillä on omamme, heillä omansa. Passin leimassa luki 2561. Hetken mietin, olinko matkustanut tulevaisuuteen. En ollut. Olin vain toisessa paikassa.

  • Buddhalaisen kalenterin vuosi 2567 vastaa vuotta 2024.
  • Thaimaan ajanlasku on 543 vuotta edellä gregoriaanista kalenteria.
  • Nollapiste: Gautama Buddhan parinirvana. Hänen kuolemansa.

Me laskemme vuosia Kristuksen syntymästä. He Buddhan kuolemasta. Aloituspiste on kaikki kaikessa.

Miten Thaimaassa kiitetään?

Oli kuuma, todella kuuma iltapäivä Bangkokissa, 2018. Olin Khao San Roadin tuntumassa. Etsin pientä syötävää ja pysähdyin nuoren naisen mangojoogurttikärrylle. Ostin yhden, ojensin rahat. Hän antoi sen minulle hymyillen. Se tuntui hyvältä.

Olin nähnyt ihmisten tekevän sitä wai-hommaa, mutta en ollut varma miten. Yritin kopioida, laitoin kädet rintaan. Hän hymyili leveämmin ja näytti hellästi: Kädet yhteen, sormenpäät melkein leukaan. Pieni kumarrus. Se wai on paljon enemmän kuin kiitos. Se on syvää kunnioitusta.

Tunsin itseni kömpelöksi, mutta samalla niin tervetulleeksi. Seuraavan viikon aikana harjoittelin sitä kiittämistä jokaisessa kaupassa ja taksissa. Se jäi päälle. Oli tärkeää oppia se.

Thaimaassa kiitetään "wai"-eleellä. Aseta kädet yhteen rukousasentoon rintakehän eteen ja kumarruta hieman. Sano "khop khun kha" (nainen) tai "khop khun krap" (mies). Sormenpäiden korkeus riippuu kunnioitettavan henkilön asemasta.

Se on muuttanut tapaani kiittää, en vain eleenä, vaan myös ajatuksen tasolla. Se ei ole vain nopea sana, vaan hetki pysähtyä ja osoittaa oikeasti arvostusta. Se on juttu, joka jäi minulle Thaimaasta vahvasti mieleen.

Lisätietoa "wai"-tervehdyksestä ja thaimaalaisesta kiittämisestä:

  • Wai on olennainen osa thaimaalaista kulttuuria. Se on paitsi kiitos, myös tervehdys ja hyvästi. Sillä osoitetaan kunnioitusta.

  • Käsien asennolla on merkitystä:

    • Sormenpäät rinnan korkeudella: Yleisin wai, kun tervehditään tai kiitetään ikätovereita tai vähän nuorempia.
    • Sormenpäät nenän korkeudella: Kun tervehditään tai kiitetään vanhempia henkilöitä, opettajia, vanhempia tai auktoriteetteja.
    • Sormenpäät kulmakarvojen tai otsan korkeudella: Korkein kunnioituksen osoitus, käytetään munkkeja, kuninkaan perhettä tai Buddha-kuvia kohtaan.
  • Vastuu wain aloittamisesta: Yleensä nuorempi tekee wain ensin vanhemmalle. Vastaus waihin on usein alempi asento tai vain hymy.

  • Muista sanat:

    • Nainen sanoo: Khop khun kha (kiitos)
    • Mies sanoo: Khop khun krap (kiitos)
    • Loppu "kha" tai "krap" on kohtelias partikkeli.
  • Milloin wai ei ole tarpeen:

    • Kun kädet ovat varattuina.
    • Kun puhuu pikkulapselle tai eläimelle.
    • Kun maksat kassalla, yleensä nyökkäys ja hymy riittää.
  • Huomioi tämä: Älä yritä waita ihmisille, jotka palvelevat sinua (esim. tarjoilijat, kaupan myyjät), heidän odotetaan yleensä tekevän wain ensin sinulle asiakkaana. Voit kuitenkin vastata heidän waihin.