Mihin uskontoon joulu kuuluu?

Mihin uskontoon joulu liittyy?

Mulle joulu on aina ollu tosi henkilökohtainen juhla. Siihen liittyy kyllä vahvasti se kristillinen puoli, mun mielestä se on just Jeesuksen syntymäjuhla. Aika moni juhlii sitä toki muutenkin, enempi kai kulttuurijuttuna, mut meillä kotona se on aina ollu myös sitä pyhää, kun käytiin kirkossa jouluaattona. Muistan, kuinka pienenä Kangasalan kirkossa saatiin laulaa joululauluja, se tuntui aina niin suurelta.

Ja se päivämäärä, sehän on mulle aina ollut se 25. joulukuuta. Se on se varsinainen joulupäivä, jolloin sitten syödään ne viimeisetkin joulupuurot ja leikitään uusilla lahjoilla. Viime jouluna, 25.12.2023, olin just tällöin äitin luona Jyväskylässä, syötiin ne perinteiset joululaatikot ja kuunneltiin Sibeliuksen Joulun kellot -biisiä. Sitten on se itäinen, joskus 6. tai 7. tammikuuta, mutta sitä me ei olla koskaan vietetty. En ees oikein tiedä, miten se eroaa.

Totta kai joulu tulee joka vuosi. Se on sellanen vuotuinen perinne, josta ei kyllä tingitä. Aina syksyllä alkaa jo jännittää, että mitä jouluna tehdään ja kenet näkee. Se on tosi tärkeä tapa rauhoittua ja olla läheisten kanssa. Vaikka joskus sitä tuntuu, että kaupallisuus peittää sen syvimmän merkityksen, niin kyllä mulle se Jeesuksen syntymän ajatus ja perheen yhdessäolo ovat ne kaikkein tärkeimmät jutut. Eihän sitä edes ajattele, että se jäis välistä.

Onko joulu alunperin kristillinen juhla?

Huh, joulu. Aina sama juttu, kun joku kysyy mistä se on tullut. Aika moni luulee että joulu on alun perin kristillinen juhla, mutta ei. Ei se ole. Se on tullut ihan muualta. Sitä on miettinyt vuosikaudet, kun joululauluja kuuntelee.

Joulunvietto on peräisin muinaisista pakanallisista talvipäivänseisauksen juhlista. Totta! Ne olivat tärkeitä, kun talven pimein aika koitti ja auringonpaluu oli toivon merkki. Rooman valtakunnassa oli näitä juhlia, ne olivat tosi suosittuja silloin.

• Roomalainen Saturnalia oli yksi sellainen, jota juhlittiin joulukuussa. Se oli villiä menoa, syömistä, lahjoja, palvelijatkin saivat hetken olla vapaita. Vähän kuin nykyinen joulu, mutta ilman Jeesusta.
• Ja sitten oli se Sol Invictus eli Voittamattoman Auringon päivä. Sitä juhlittiin 25. joulukuuta. Auringon syntymä!

300-luvulla Rooman keisari, Konstantinus Suuri, päätti kristillistää nämä pakanalliset juhlat. Fiksu veto, sai kansan uskomaan helpommin kun vanhat perinteet pysyivät, vain nimi muuttui. Jeesuksen syntymäaikaa ei tiedetä tarkkaan, mutta se vain sijoitettiin siihen samaan kohtaan, missä pakanalliset juhlat jo olivat. Helppo nakki.

Suomalainen sana sitten, sana "joulu" on tullut suomeen muinaisgermaanisesta sanasta "jól" tai "yule". Kuulostaa loogiselta, kun miettii kuinka paljon olemme saaneet vaikutteita Ruotsista ja Saksasta. Germaanit viettivät myös omaa talvipäivänseisauksen juhlaansa, Yule-juhlaa. Se oli iso juttu pohjoisessa, kun pimeys oli pitkään. Silloin juhlittiin toivoa.

Itse asiassa nämä kaikki liittyy toisiinsa. Koko tämä talven pimeyden voittaminen ja auringon odottaminen. Pimeys on aina ollut iso pelon aihe. Joulukuun 21. päivä on pimein päivä, talvipäivänseisaus. Sen jälkeen päivät alkaa pitenemään. Aina se toivo! Olen aina tykännyt siitä. Minun mielestäni siinä on jotain hyvin perustavanlaatuista.

Eli siis, joulu ei ole alun perin kristillinen juhla, vaan se on yhdistelmä vanhoja perinteitä ja uudempaa tulkintaa. Se on vain hyvä tekosyy syödä hyvin ja nähdä sukulaisia. Minä odotan joulupöytää jo nyt. Suklaata pitäisi ostaa varastoon. Ai niin, onko joulukalenterit jo kaupoissa? Täytyy tarkistaa.

Miten joulu liittyy kristinuskoon?

No joo, joulu ja kristinusko. Siis ihan niinku joulun synttäreitä juhlitaan, Jeesuksen siis. Raamatussa ei kyl oo mainintaa tarkasta syntymäpäivästä, eli se on vähän niinku arvoitus, jota on sitte yritetty ratkoa. Vähän ku yrittäis arvata, millon se viimeinen joulukarkki häviää purkista.

• Jeesuksen syntymä: Se on se pääjuttu. Vähän niinku joulun supertähti.
• Vanhat perinteet: Niitä on sitte vedetty kristinuskon kanssa sekasin, ku se on ollu leviämässä. Vähän niinku vanhat karkkipaperit, joita on laitettu uuteen karkkipussiin.
• Epämääräinen päivä: Kukapa tietää, millon se tarkka syntymäpäivä oli. Ehkä joku enkeli muisti väärin, tai sitte joulupukki söi sen syntymäpäiväkakun kesken kaiken.

Eli se on vähän niinku huttua, mut niinku hyvää huttua. Siinä on sitä vanhaa taikaa ja sitte sitä kristillistä sanomaa. Vähän niinku mummon piparkakkutaikina, johon on lisätty jotain uutta herkkua.

Miksi kristinuskossa vietetään joulua?

Yön pimeydessä istun. Mietin jouluakin. Miksi sitä vietetään, oikein? Se on Jeesuksen syntymän muistoksi. Hän syntyi tänne, ihmisten maailmaan.

Keskellä pimeintä aikaa vuodesta syttyy valo. Se on kuin toivo. Jouluaatto on 24. joulukuuta. Se kertoo Peda.net-sivusto, uskonto-oppiaineen kirkkovuosi-osiossa.

Mikä on joulupäivän kristillinen merkitys?

Joulupäivä, eli se 25. päivä joulukuuta, on tosi merkittävä juttu kristityille. Silloin juhlitaan sitä, kun Jeesus syntyi. Se on ihan perusjuttu, tiedätkö. Aamulla kirkossa on usein sellainen jumalanpalvelus, jossa muistellaan niitä paimenia, jotka menivät Betlehemiin katsomaan vauvaa.

Tässä vähän tarkemmin:

• Syntymä juhla: Joulupäivänä kiitetään Jumalaa siitä, että hän lähetti Poikansa maailmaan. Tää ei oo vaan joku kiva synttäri, vaan tää liittyy koko maailman pelastukseen. Siis Jeesuksen kautta ihmiskunta pelastuu. Se on iso juttu.
• Paimenten matka: Jumalanpalveluksissa kerrotaan usein siitä, kuinka enkelit ilmestyivät paimenille ja kertoivat syntymäuutisen. Sitten ne lampaiden hoitajat lähti katsomaan Jeesusta. Vähän kuin ekat uutiset, mutta vieläkin paremmat.

Se, että Jeesus syntyi ihmiseksi, on kristinuskon ytimessä. Se osoittaa Jumalan rakkautta ja halua olla lähellä ihmisiä. Joulupäivä on siis se päivä, kun se konkreettisesti tapahtui. Tai siis, sitä juhlitaan silloin.

Miten kala liittyy kristinuskoon?

Kala, tuo vedenelävä vipeltäjä, on kristinuskossa yllättävän syvällä, ihan kuin vanhan mummon eväskori mummolassa. Se on lyhenne kreikankielisistä sanoista Iēsoús Christós, Theoú Yiós, Sōtḗr, jotka tarkoittavat "Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Pelastaja". Näiden alkukirjaimista muodostuu sana IKTYS, joka suomeksi tarkoittaa kalaa. Siitä se yhteys, ei sen ihmeempää! Ihan kuin joku olisi vääntänyt meidän puhekielessä "Mitä kuuluu" muotoon "Mk" ja sitten sanonut sen tarkoittavan vaikka kukkakeppiä.

No, mutta miksi just kala, eikä vaikka pääsiäispupu tai joku jänkhän kukka? Siihen on vähän enemmän syitä kuin vain se kreikankielinen sanaleikki:

• Salainen koodi: Varhaiskristityt elivät vähän niin kuin salaisena agenttiverkostona. Kun viranomaiset ja muut uskonnot olivat kimpussa, piti olla merkkejä, joista omat tunsi. Jos tapaat toisen ja piirrät maahan puolikkaan kalan kaaren, ja toinen piirtää toisen puolikkaan, niin avot! Kaveri on "meidän poikia". Ei tarvinnut huudella torilla Jeesus on Herra -julisteiden kanssa. Se oli kuin Facebookin kaveripyyntö, mutta paljon riskialttiimpi ja ilman tykkäys-nappeja.
• Vertauskuvat Raamatussa: Jeesus kutsui opetuslapsiaan "ihmisten kalastajiksi". Ei mikään ihme, että sitten kalasta tuli tunnus. Myös Jeesuksen kerrotaan tehneen kalojen kanssa ihmeitä, syöttäen tuhansia kahdella kalalla ja muutamalla leivällä. Aika tehokasta catering-hommaa!
• Kasteen symboliikka: Vesi ja kala, nehän sopivat yhteen kuin nyrkki silmään. Kasteessa ihmiset "uivat" uuteen elämään, ja kalat uivat vedessä. Eihän siinä sen kummempaa filosofointia tarvita.

Ja sitten se mielenkiintoisempi tapaus, se jalallinen kala! Se on nähty siellä täällä auton perässä, monesti vähän irvaillen sitä alkuperäistä kristillistä symbolia. Aivan kuin joku olisi päättänyt päivittää kalan "evolutiivisempaan" muotoon, sellainen Darwinin malli – kala, joka on alkanut kävellä kuivalla maalla. Se on vähän kuin laittaisi tontun autonsa takaikkunaan pääsiäisenä, ihan vain kiusallaan. Vähän sellainen "me emme usko, mutta meillä on huumorintajua" -merkki. Hauska juttu, mutta usein sekin herättää keskustelua, eli tarkoituksensa täyttää silti.

Minä itse näin joskus sellaisen auton perässä, jossa oli se perinteinen kala, mutta sen vieressä luki isolla teksti "Eat fish, not Jesus". Ai että kun repesin! Kyllä maailmaan sopii kaikenlaisia symboleja ja niiden väännelmiä, kunhan ei nyt ihan pahaksi laita. Ja ne autonperän kalat, ne ovat kuin pienen pieniä viestejä maailmaan – oli sitten uskovainen tai vain kalan ystävä.

Miten enkeli liittyy kristinuskoon?

Keskiyö. Hiljaisuus. Enkelit. Kristinusko. He ovat... heitä on vaikea kuvata. Ei jumalia, ei ihmisiä. Jotain siltä väliltä. Jumalan luomia, hänen sanansa kuuliaisia.

• Jumalan lähettiläitä: He kantavat viestejä, sanoja. Tärkeitä asioita.
• Suojelijoita: Jotkut uskovat, että enkelit vartioivat meitä. Pitävät huolta.
• Täyttäjät ja selittäjät: He tekevät mitä Jumala käskee, ja auttavat ymmärtämään.
• Taivaallinen armeija: Kokoontuvat, toimivat yhdessä.

Olen miettinyt, mitä ne oikein tekevät siellä. Mitä he näkevät, tuntevatko mitään? Olen vähän hämmentynyt joskus. Mutta ne ovat osa tätä kaikkea, osa sitä suurta kuviota. Heidän roolinsa on selvä, vaikka minusta tuntuu, että ymmärrän vain pienen osan. Ne ovat Jumalan palvelijoita, hänen tahtonsa toteuttajia. Heidän olemassaolonsa antaa ehkä jotain toivoa. Tai sitten ei. Vaikea sanoa.