Mikä on maailman pisin vuori?

Maailman pisin vuori: Andit vai keskiselänne?

Maailman pisin vuori ei ole yksiselitteinen kysymys, sillä vastaus riippuu siitä, huomioidaanko merenalaiset vuorijonot. Tämä yllättää monet, jotka ajattelevat vain maanpäällisiä huippuja, kuten Himalajaa. Todellisuudessa maapallon suurin vuoristo on suurimmaksi osaksi näkymätön. Lue eteenpäin saadaksesi selville, mitkä vuoristot todella hallitsevat pituusvertailuja ja miten ne eroavat toisistaan.

Mikä on maailman pisin vuori? Pikaopas maapallon jättiläisiin

Kysymys maailman pisimmästä vuoresta riippuu täysin siitä, miten määrittelemme vuoren ja missä se sijaitsee. Maailman pisin merenpinnan yläpuolella oleva vuorijono on Etelä-Amerikan Andit, jonka pituus on noin 7 000 kilometriä. Jos kuitenkin katsomme merten syvyyksiin, löytyy sieltä valtamerten keskiselänne, joka on huimat 65 000 kilometriä pitkä. ^[2]

On helppo sekoittaa keskenään korkeus ja pituus. Moni vastaa tähän kysymykseen vaistomaisesti Mount Everest, mutta Everest on maailman korkein yksittäinen huippu, ei suinkaan pisin vuoristo. Mutta on olemassa yksi vuorijono - joka saa Andit näyttämään lähes kääpiöltä - ja paljastan sen uskomattoman mittakaavan hieman myöhemmin vedenalaisia vuoria käsittelevässä osiossa.

Andit - Maanosan mittainen selkäranka

Andit on maapallon pisin mantereella sijaitseva vuorijono, ja se hallitsee Etelä-Amerikan länsirannikkoa Venezuelasta aina Argentiinan eteläkärkeen asti. Sen pituus on noin 7 000 kilometriä, ja leveys vaihtelee 200 kilometristä 700 kilometriin. ^[3] Tämä massiivinen jono halkoo seitsemän eri valtion aluetta: Venezuelan, Kolumbian, Ecuadorin, Perun, Bolivian, Chilen ja Argentiinan.

Andien merkitystä on vaikea yliarvioida. Se ei ole vain jono huippuja, vaan valtava ekosysteemien verkosto. Minäkin luulin pitkään, että vuoristo on kaidan kapea kaistale rannikolla. Suoraan sanottuna olin väärässä. Kun tarkastelee Bolivian ylätasankoja, huomaa, että vuoristo voi olla satoja kilometrejä leveä ja kätkeä sisäänsä kokonaisia kulttuureita. Vuoriston pituus on lähes kaksinkertainen verrattuna maailman toiseksi pisimpään mantereelliseen vuoristoon, Kalliovuoriin.

Andien huiput ja laajuus

Nasca-laatta työntyy Etelä-Amerikan laatan alle vauhdilla, joka on noin 7-10 senttimetriä vuodessa, mikä pitää vuoriston geologisesti aktiivisena. ^[5]

Maailman pisin vuoristo löytyykin pinnan alta

Tässä on se yllättävä käänne, jonka mainitsin aiemmin: jos katsomme maapalloa kokonaisuutena emmekä rajoitu vain kuivaan maahan, Andit häviää pituuskilpailun kirkkaasti. Valtamerten keskiselänne on maailman pisin vuorijono. Se kiertää koko maapallon kuin sauma baseball-pallossa. Tämän vedenalaisen jättiläisen kokonaispituus on noin 65 000 kilometriä.

Suurin osa tästä vuoristosta lepää noin 2 500 metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella.^[6] Se on syntynyt tektonisten laattojen etääntyessä toisistaan, jolloin sula laava nousee pintaan ja muodostaa uutta merenpohjaa. Väin muutamissa paikoissa, kuten Islannissa, tämä keskiselänne nousee merenpinnan yläpuolelle. On suorastaan absurdi ajatus, että planeettamme suurin maantieteellinen muodostelma on suurimmaksi osaksi poissa näkyvistä. Se on noin yhdeksän kertaa pidempi kuin Andit.

Keskiselänteen merkitys maapallolle

Keskiselänne ei ole vain staattinen kasa kiveä. Se on dynaaminen järjestelmä, jossa syntyy jatkuvasti uutta maankuorta. Arviolta 90 prosenttia maapallon tulivuorenpurkauksista tapahtuu täällä, kaukana ihmissilmien ulottumattomissa. Tämä jatkuva uudistuminen säätelee merten kemiallista tasapainoa ja jopa planeettamme lämpötilaa pitkällä aikavälillä.

Korkein vai pisin? Yleisimmät sekaannukset selvitettynä

Maantiedon tunneilla - ja tietokilpailuissa - menevät usein puurot ja vellit sekaisin. Everest on korkein, Andit on pisin (maan päällä) ja keskiselänne on pisin (kaikkiaan). Mutta entä jos mitataan maailman pisin vuori sen tyvestä huipulle? Silloin voittaja olisi Mauna Kea Havaijilla. Se kohoaa yli 10 000 metrin korkeuteen merenpohjasta mitattuna, vaikka vain 4 205 metriä on pinnan yläpuolella.

Olen itsekin joutunut korjaamaan käsityksiäni useasti. Luulin nuorempana, että pituus tarkoittaa automaattisesti vaikeakulkuisuutta. Himalaja on huomattavasti Andeja lyhyempi, noin 2 400 kilometriä,^[7] mutta sen keskikorkeus on paljon suurempi. Andeilla pystyy matkustamaan tuhansia kilometrejä pysyen noin 3 000-4 000 metrin korkeudessa ylätasangoilla, mitä Himalajalla on vaikeampi tehdä.

Maailman merkittävimpien vuoristojen vertailu

Andit (Pisin mantereella)

• Etelä-Amerikan länsirannikko
• Noin 7 000 km
• Aconcagua (6 961 m)

Valtamerten keskiselänne (Pisin kaikkiaan)

• Kaikkien valtamerien pohjalla
• Noin 65 000 km
• Vaihtelee (nousee pintaan Islannissa)

Himalaja (Korkein)

• Aasia
• Noin 2 400 km
• Mount Everest (8 848 m)

Mikaelin tutkimusmatka Andien halki

Mikael, suomalainen maantiedon opettaja Vantaalta, lähti sapattivapaallaan reissaamaan pitkin Andeja. Hän halusi kokea vuoriston valtavan pituuden konkreettisesti ja aloitti matkansa Ecuadorista, tavoitteenaan päästä Argentiinan eteläkärkeen neljässä kuukaudessa.

Hän yritti aluksi käyttää vain paikallisbusseja ilman tarkkaa suunnitelmaa. Tämä johti pian uupumukseen, kun hän tajusi, että pelkkä Perun ylittäminen kesti viikkoja ja vuoristotiet olivat huonossa kunnossa ja hitaita.

Mikael hoksasi, ettei pituutta voi valloittaa pelkällä vauhdilla. Hän päätti keskittyä tietyille reiteille ja tajusi, että Andien pituus tarkoittaa myös valtavaa ilmastollista vaihtelua trooppisista metsistä jäätiköihin.

Neljän kuukauden jälkeen hän oli matkustanut noin 6 500 kilometriä. Mikael totesi, että Andien skaala on niin suuri, ettei sitä voi käsittää kartalta; vasta 100 tuntia bussissa istumista antoi hänelle todellisen kuvan planeettamme pisimmästä maanpäällisestä vuoristosta.