Miksi Pohjanmeri on vaarallinen?

Pohjanmeri: vaarallinenko? Syitä vaaratilanteisiin.

Pohjanmeri, vaarallinen? Kyllä, ainakin mun mielestä. Muistan kesän 2018, oltiin purjehdittiin Skotlannista, kohti Hollantia. Aallot oli niin korkeita, että luulin veneen kaatuvan.

Tuuli ulvoi hurjaa tahtia ja sadepisaroiden seassa näkyi vain valtavaa vettä joka puolella. Joka aalto oli kuin vuori, hirveä näky. Pelotti ihan oikeasti.

Talvella siellä on kuulemma vielä pahempaa. Pia-myrskystä kuulin uutisista, hirveitä tuhoja Norjassa ja Ruotsissa. Joka tapauksessa meren voima on todella pelottava.

Muistan sen ahdistuksen, kun vene heittelehti aalloissa. Ei todellakaan mikään hauska kokemus, hinta oli tietysti hiukan yli 2000 euroa pelkkä korjaus veneeseen.

Onko Pohjanmeri osa Itämerta?

Pohjanmeri ei ole osa Itämerta. Ne ovat eri meriä.

• Itämeri: Atlantin valtameren sivumeri. Ulottuu Kattegatilta Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle. Brackish vesi eli vähäsuolainen.
• Pohjanmeri: Atlantin valtameren reunameri. Etelässä Englannin kanaali. Idässä Norja ja Tanska. Lännessä Iso-Britannia.

Yöllä ajatukset harhailee. Meren ääni, tai sen ajatus. Rauhoittaa. Tai ehkä levottomuutta lisää. Tumma vesi, piilottaa paljon.

Pohjanmeri. Kylmä. Karu. Aivan erilainen kuin Itämeri. Muistan lapsuuden kesät. Itämeren rannalla. Hiekka varpaiden välissä. Pohjanmeri... Se on jossain kaukana. Kuvissa vain.

Katson ikkunasta ulos. Pimeää. Hiljaista. Ajatukset pyörii. Meri. Miksi meri kiehtoo? Miksi juuri nyt? Ehkä kaipaan rauhaa. Tai jotain pysyvää. Maailma muuttuu niin nopeasti.

Itämeri ja Pohjanmeri. Kaksi eri maailmaa. Kaksi eri merta. Yksi yö. Yksi ihminen. Ajatusten virta.

Onko Pohjanmeri Atlanttia?

Onko Pohjanmeri Atlanttia? Hyvä kysymys! Melkein kuin kysyisi, onko croissant pulla. Teknisesti ottaen Pohjanmeri on Atlantin sivuvirta, sellainen vähän rauhattomampi nurkkaus. Ajattele sitä Atlantin serkkuna, joka on vähän villimpi ja tykkää tuulla enemmän.

• Sijainti: Pohjanmeri lilluu siinä Brittein saarten ja Euroopan välissä, kuin iso, suolainen lätäkkö.
• Syvyys: Ei mikään syvä kuilu, vaan matala mannerjalusta. Paikalliset kalat viihtyvät.
• Luonne: Myrskyisä! Merenkävijät tietävät, että siellä ei kannata pelleillä. Tuuli ja aallot pitävät huolen, että pysyt hereillä.
• Osa isompaa kokonaisuutta: Pohjanmeri on osa Atlantin valtamerta, mutta ei suoraan verrattavissa valtameren pääosaan. Se on vähän kuin Helsingin edusta on osa Itämerta.

Atlantti on se iso poika, ja Pohjanmeri on sen pienempi, vähän ärsyttävämpi veli. Molemmat ovat merivesiä, mutta Pohjanmerellä on oma, uniikki tyylinsä. Tai ehkä se on vain sen tuulen syytä?

Miksi Norjan rannikolla sataa?

Norjan rannikko: jatkuva sade. Syy? Vuoristo. Ilmamassa törmää vuoriin, nousee, jäähtyy. Bum! Sadetta. Kuten kylmään hönkäisit.

• Vuoristo pakottaa ilman ylös. Ajattele sitä kuin ilmaa puristettaisiin mehulingosta.
• Nouseva ilma jäähtyy. Kylmä ilma ei jaksa kannatella kosteutta.
• Kosteus tiivistyy. Kuten hikikarpalot otsalla saunan jälkeen.
• Sadetta! Joskus lunta. Joskus räntää. Mutta useimmiten sadetta.

Meri toki höyryää. Mutta ilman vuoria Norjan rannikko olisi kuiva kuin mummon korppu. Vuodet 2023 ja 2024 ovat olleet erityisen sateisia. Vuoria ei voi siirtää.

Milloin Saksa valtasi Norjan?

Saksa hyökkäsi Norjaan 9. huhtikuuta 1940. Tämä oli osa Saksan laajempaa hyökkäystä Länsi-Eurooppaan, joka alkoi Tanskan valtauksella samana päivänä. Operaatio Weserübung, kuten Norjan valtaus tunnettiin, oli yllätyshyökkäys, joka yllätti sekä Norjan hallituksen että liittoutuneet voimat.

• Ajallinen konteksti: Hyökkäys tapahtui vain kuukausia sen jälkeen, kun Saksa oli valloittanut Tšekkoslovakian ja miehittänyt Tšekin ja Slovakian. Tämän avulla Saksa sai merkittäviä strategisia etuja ja resursseja. Tämä oli myös tärkeä askel kohti Euroopan valloitusta.
• Strategiset tavoitteet: Saksan hyökkäyksen tavoitteena oli sekä Norjan luonnonvarojen hallinta (erityisesti rautamalmi) että strategisesti tärkeiden satamien turvaaminen (kuten Narvik), joita käytettiin potentiaalisena hyökkäysalustana Britannian saarille. Se oli myös taktinen liike, jolla Saksa halusi katkaista liittoutuneiden avun kuljettamisen Skandinaviaan.
• Filosofinen pohdinta: Mielenkiintoista on miten nopeasti ja tehokkaasti Saksa kykeni toteuttamaan suunnitelmansa. Tämä osoittaa, että hyvin suunnitellut ja toteutetut sotatoimet, vaikkei eettisesti oikeutetut, voivat tuottaa nopeita ja mullistavia muutoksia vallankuvassa. Onko tämä esimerkki vallan raakaa luonnetta, vai osoittaako se yksinkertaisesti ihmiskunnan kykyä strategiseen ajatteluun?

Tanskan ja Norjan valtauksen seurauksena: Britannia ja Ranska julisti Saksalle sodan jo aiemmin syksyllä 1939, mutta Norjan valtaus merkitsi sodan laajentumista Skandinaviaan. Se oli merkittävä käännekohta sodassa, ja se johti pitkäkestoiseen taisteluun Norjan maaperällä. Myöhemmin, kuten tekstissä mainitaan, Saksa hyökkäsi myös Benelux-maihin (Alankomaat, Belgia, Luxemburg) ja Ranska antautui pian. Tässä vaiheessa toinen maailmansota oli jo saavuttanut mittakaavan, jota ei voida aliarvioida.

Minulla on itse asiassa vanha isoisäni päiväkirja, josta löysin merkintöjä noista ajoista. Hän palveli Suomen armeijassa ja kirjoitti tapahtumista omalla näkökulmallaan. On hämmentävää lukea hänen sanojaan ja kuvitella millaista elämää ihmiset elivät tuolloin.