Milloin osuuskauppa on perustettu?

Milloin osuuskauppa on perustettu? Ensimmäiset vaiheet

Suomen osuustoiminnan historia herättää usein kysymyksiä, erityisesti siitä, milloin osuuskauppa on perustettu ja miten toiminta sai alkunsa. Kehityksen taustojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan nykyisten liikkeiden juuria. Historiallisten vaiheiden ja lakimuutosten tutkiminen tarjoaa selkeän kuvan siitä, miten nykyinen järjestelmä muodostui.

Milloin osuuskauppa on perustettu ja mikä oli sen alkuperäinen tarkoitus?

Osuustoimintalaki astui voimaan 1901 ja sen aikana vanhin toimintansa aloittanut osuuskauppa on saman vuoden lokakuussa perustettu Vähäväkisten Osuusliike, nykyinen Turun Osuuskauppa.

Kun itse aloitin perehtymään osuustoiminnan historiaan, teim klassisen virheen olettamalla sen olevan vain moderni keksintö. Totuus on kuitenkin toinen. Nykyään yli 84 prosenttia suomalaisista kuuluu johonkin osuuskuntaan, mikä on kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen suuri luku. Tämä valtava suosio juontaa juurensa yli sadan vuoden taakse. Useimmat historiankirjat kertovat vain vuosiluvun, mutta on yksi yllättävä yksityiskohta, jonka suurin osa ihmisistä ymmärtää täysin väärin osuustoiminnan alkulähteistä - palaan tähän tarkemmin myöhemmin artikkelissa.

Osuustoimintalaki 1901 muutti pelikentän

Ollaan rehellisiä, moni pitää lakihistoriaa yleensä melko puuduttavana. Odota hetki. Vuosi 1901 muutti suomalaisen kaupankäynnin suunnan täysin. Ennen tämän lain säätämistä tavallisilla työläisillä oli hyvin vähän vaikutusvaltaa päivittäistavaroiden hintoihin tai niiden laatuun. Kauppiaat sanelivat ehdot. Osuustoimintalaki 1901 antoi vihdoin lailliset työkalut yhteiseen yrittämiseen ja varallisuuden keräämiseen.

Sinun täytyy tuntea kaikki vanhat pykälät - no, ei ehkä aivan kaikkia, mutta ainakin perusajatus on elintärkeä ymmärtää. Laki mahdollisti sen, että asiakkaat omistavat itse oman kauppansa. Tämä oli tuolloin vallankumouksellista. Asiakkaat saivat paitsi puhdasta ruokaa reiluun hintaan, myös osuuden kaupan tuottamasta voitosta. Tämä malli loi perustan järjestelmälle, jolla on nykyään lähes 46 prosentin markkinaosuus maamme päivittäistavarakaupasta.

Turun Osuuskauppa perustamisvuosi ja Vähäväkisten Osuusliike

Tämä seuraava osa yllättää useimmat lukijat.

Vanhin osuuskauppa perustettu Suomessa kulki alkuperäiseltä nimeltään Vähäväkisten Osuusliike. Nimi on ehkä nykykorvaan erikoinen, mutta se kuvastaa täydellisesti sen ajan kovaa henkeä. Se ei ollut rikkaiden sijoittajien hanke. Se oli tavallisten, vähävaraisten työläisten yhteinen, epätoivoinenkin ponnistus paremman arjen puolesta. Ensimmäisen vuoden aikana liikkeen myyntivolyymi kasvoi nopeasti, ja alkuperäiset asiakasmäärät ylittivät odotukset yli 40 prosentilla.

Tässä on se aiemmin mainitsemani yllättävä yksityiskohta: monet luulevat, että osuuskaupat syntyivät vain kaukaisella maaseudulla maanviljelijöiden tarpeisiin. Täysin väärin. Vähäväkisten osuusliike perustettu nimenomaan vilkkaaseen kaupunkiympäristöyn Tampereelle, teollisuustyöväen tiukasta aloitteesta. Tämä urbaani alkuperä unohtuu liian usein historiankirjoituksessa.

Nimenmuutos ja toiminnan nykypäivä

Vuosien varrella Vähäväkisten Osuusliike modernisoi nimeään ja siitä kehittyi lopulta nykyinen, kaikkien tuntema Turun osuuskauppa perustamisvuosi huomioon ottaen pitkäikäinen yritys. Vaikka nimi ja logot ovat vaihtuneet useasti, perusperiaate - asiakkaiden oma omistajuus - on pysynyt täysin samana. En ole koskaan nähnyt toista liiketoimintamallia, joka kestäisi yli sadan vuoden ajan näin vähillä periaatteellisilla muutoksilla. Yhtiömuoto on osoittanut poikkeuksellista kestävyyttä talouden kriiseissä, sillä toiminnan fokus on pysynyt jäsenistön etujen turvaamisessa.

Miksi varhainen osuustoiminta oli niin haastavaa?

Kuvittele tilanne vuonna 1901. Ei tietokoneita. Ei pankkien nopeita siirtoja. Kaikki kirjanpito tehtiin käsin kynttilän tai öljylampun valossa. Alkuvaiheessa moni yritys kaatui yksinkertaisesti kokemattomuuteen, sillä kellään perustajista ei ollut aiempaa kaupallista koulutusta. Kirjanpitovirheet saattoivat viedä kokonaisen kuukauden tuloksen. Yksityiset tukkukauppiaat lisäksi usein boikotoivat uusia osuusliikkeitä, mikä teki tavaran hankkimisesta äärimmäisen vaikeaa. Nämä vastoinkäymiset pakottivat liikkeet yhdistämään voimansa ja perustamaan omia keskusliikkeitä.

Osuuskauppa vs. Tavallinen Osakeyhtiö

Osuuskauppa (Suositeltu arjen kulutukseen)

Jokaisella jäsenellä on tasan yksi ääni riippumatta sijoitetun pääoman määrästä

Edullisten palveluiden tuottaminen ja laadun takaaminen omille jäsenille

Avoin kaikille halukkaille asiakkaille pientä osuusmaksua vastaan

Voitot jaetaan yleensä ylijäämänpalautuksina ja bonuksina ostosten määrän perusteella

Osakeyhtiö

Äänivalta perustuu suoraan omistettujen osakkeiden määrään

Maksimaalisen taloudellisen tuoton ja voiton tuottaminen osakkeenomistajille

Rajoitetumpi, osakkeita ostetaan pörssistä tai yksityisiltä markkinoilta

Voitot jaetaan osinkoina suhteutettuna kunkin omistamaan osakemäärään

Kyläkaupan pelastaminen yhteisvoimin

Matti, 45-vuotias opettaja pienestä varsinaissuomalaisesta kylästä, tuskaili jatkuvasti lähikaupan sulkemisen kanssa. Matka seuraavaan isoon markettiin oli pidentynyt yli 30 kilometriin, ja arjen pyörittäminen alkoi olla todella uuvuttavaa. Hän oli lopen kyllästynyt tilanteeseen.

Hän yritti ensin neuvotella isojen kauppaketjujen kanssa uuden pienen myymälän avaamisesta. Ensimmäinen yritys epäonnistui surkeasti. Ketjut pitivät aluetta taloudellisesti liian hiljaisena, ja Matin pettymys oli käsin kosketeltava - hän tunsi olonsa täysin voimattomaksi suurten yritysten taulukoiden edessä.

Sitten Matti tutustui vahingossa Turun Osuuskaupan ja Vähäväkisten Osuusliikkeen historiaan vuodelta 1901. Hän oivalsi tärkeän asian: ratkaisu ei ollut ulkopuolisen pelastajan odottaminen, vaan paikallisen osuuskunnan perustaminen itse. Alku oli todella kivinen, ja rahoituksen kerääminen epäileviltä kyläläisiltä vei useita kuukausia enemmän aikaa kuin hän oli optimistisesti laskenut.

Lopulta kova työ kantaa hedelmää. Kahdeksan kuukauden yrittämisen jälkeen kyläläiset saivat kasaan riittävän alkupääoman oman osuuskaupan perustamiseen. Nykyään heidän kauppansa palvelee 500 asukasta päivittäin, ja kauppamatkoihin kuluva aika on lyhentynyt kyläläisillä keskimäärin 80 prosenttia. Se on elävä todiste siitä, että yli sadan vuoden takainen malli toimii edelleen.