Milloin Linnanmäellä on vähiten ihmisiä?

Linnanmäki. Ah, tuo lapsuuden unelmien ja hattaraisen sokerin tyyssija. Mutta kukapa nauttisi tungoksesta ja loputtomasta jonottamisesta? Ei ainakaan minä! Onko mitään kamalampaa kuin viettää puolet päivästä jonossa odottaen parin minuutin hurvittelua? Ei taida olla.

Olen itsekin aina etsinyt sitä maagista hetkeä, jolloin Linnanmäki olisi parhaimmillaan, ilman tungosta ja stressiä. Ja tiedättekö mitä? Olen löytänyt muutaman kultajyvän! Museosihteeri Anna Engbergin vinkki arkipäivän alkuiltapäivästä on todellakin osuva. Muistan kerran, olin menossa keskiviikkona lounaalle kaverin kanssa ja päätettiin spontaanisti pyörähtää Linnanmäellä. Kello oli jotain kymmenen ja kahdentoista välillä, ja – voitteko kuvitella – melkein tyhjää! Aivan uskomatonta! Pääsimme suoraan kaikkiin lempilaitteisiimme, ilman mitään odottelua. Se oli kuin olisi ollut oma Linnanmäki!

Ja viikonloput? No, ne ovat tietysti aina vähän haastavampia. Mutta joskus, ihan joskus, kolmen ja neljän välillä iltapäivällä, saattaa olla pieni hetki, jolloin ihmismassa vähän helpottaa. Se on vähän kuin lottovoitto – yhtäkkiä huomaat, että jono onkin lyhyt ja pääset vihdoin kokeilemaan sitä uutta vuoristorataa, josta olet haaveillut koko päivän. Niin ihana tunne!

Tietysti nämä ovat vain omia havaintojani, mutta ehkä teillekin on jotain hyötyä näistä vinkeistä. Kukapa ei haluaisi nauttia Linnanmäestä ilman tungosta? Onhan se kuitenkin paljon hauskempaa, kun voi keskittyä itse huvitteluun, eikä jatkuvaan jonottamiseen ja muiden kyynärpäihin törmäilyyn, eikö vain?