Miten nopeasti puu lahoaa?
Miten nopeasti puu lahoaa: Mikä ratkaisee keston?
Moni pohtii miten nopeasti puu lahoaa pihamaalla, rakenteissa tai metsän pohjalla. Lahoamisen vauhti vaikuttaa suoraan sekä piharakennusten kestävyyteen että metsäluonnon kiertokulkuun. Tutustu tarkemmin tekijöihin, jotka joko kiihdyttävät tai hidastavat puuaineksen luonnollista hajoamista eri olosuhteissa.
Miten nopeasti puu lahoaa Etelä-Suomessa ja muualla?
Puun lahoaminen kestää Etelä-Suomessa noin 70–100 vuotta. Kaarnakuoriaiset tulevat syömään mehevää nilaa ja sinistäjäsienet helpoimmin sulavan aineksen puun sisältä, ja nämä pidot jatkuvat vain pari vuotta puun kaatumisesta.
Lahon nopeus ei ole silti aina sama. Se riippuu puulajista, iästä, kosteudesta ja sijainnista. Mutta yksi yllättävä seikka saa monen metsäkulkijan pysähtymään - kerron siitä tarkemmin myöhemmin, kun pureudumme ikivanhoihin puihin ja keloihin.
Miten puun lahoaminen etenee vaihe vaiheelta?
Lahon eteneminen määritellään suomalaiskansallisesti puukolla. Parin vuotta kaatumisen jälkeen puu on vielä kovaa, eikä puukon kärki uppoa paria milliä syvemmälle.
Seuraavaksi haaskalle tulevat lahottamisen raskassarjalaiset kuten kantokääpä. Nyt tutkijan puukko painuu jo 3–5 senttiä puuhun, ja esimerkiksi kukkajäärien toukat elelevät puuaineksessa. Nelosvaiheen runko on läpilaho mutta vielä lieriömäinen, kun kantokääviltä alkaa ravinto loppua ja niiden sijaan tulevat aarnikäävät. Kimalaiskuoriaiset ja liekohärät asuttavat höttölahoa puuta, ja lopulta puukko painuu puuhun kahvaansa myöten.
Miksi kovuuden arviointi puukolla on niin kätevää?
Puukkotesti on simppeli tapa hahmottaa lahopuun kuntoa maastossa. Sanotaan suoraan, että aluksi luulin voivani arvioida lahoasteen pelkällä katseella. Väärin meni. Ulkopinta näytti usein yllättävän ehjältä, vaikka sisus oli jo pehmennyt (ja juuri siksi terän uppoamissyvyys kertoo totuuden).
Kun testasin menetelmää ensimmäisiä kertoja metsässä, painoin terää liian varovaisesti ja sain liian optimistisen kuvan puun kunnosta. Vasta kun ymmärsin erottaa tuoreen pinnan ja pehmenneen syyn, aloin hahmottaa vaiheet selkeämmin. Luonnonvaraisissa pohjoisissa metsissä kuollutta puuta on tyypillisesti noin 40–170 kuutiometriä hehtaarilla, mikä kertoo lahopuun suuresta merkityksestä koko metsäluonnolle.
Kuinka kauan kelo kestää ja miksi nuori puu lahoaa nopeasti?
Nuori puu lahoaa nopeasti. Lapin ikivanha mänty seisoo kelona vuosisatoja, ja lopulta myös sen lahoaminen kestää pitkään.
Harvoin näkee yhtä selkeää eroa puun elinkaaren eri päiden välillä. Nuoren puun runko on pehmeämpää ja ravinteikkaampaa, joten sienet ja hyönteiset pilkkovat sen vauhdilla. Ikivanha mänty puolestaan on ehtinyt kerryttää pihkaista sydänpuuta, joka hylkii lahoamista tehokkaasti. Tässä on nyt se aiemmin mainitsemani yllättävä seikka: pystyssä seisova kelo voi säilyä satoja vuosia, koska kuiva pinta ja pihka hidastavat lahottajasienten etenemistä huomattavasti enemmän kuin moni uskoo.
Mitkä tekijät nopeuttavat tai hidastavat lahoamista?
Lahon tahti vaihtelee selvästi sen mukaan, onko runko maassa kosteassa sammalikossa vai pystyssä kuivalla paikalla. Myös lämpötila ja kosteus säätelevät sitä, miten nopeasti sienirihmastot pääsevät vauhtiin.
Moni ajattelee, että lämmin sää kiihdyttää lahoamista aina suoraviivaisesti. Käytännössä kuivuus voi jarruttaa prosessia todella paljon, sillä lahottajasienet tarvitsevat kosteutta toimiakseen. Rehellisesti sanottuna en itse aluksi tajunnut, miten sitkeästi kelo voi kestää karuissa oloissa. Pohjoisilla alueilla viileämpi ilmasto ja lyhyempi kasvukausi hidastavat hajoamista selvästi verrattuna leudompiin oloihin.
Maassa makaava runko vai pystyssä seisova kelo?
Kaatunut tai kuollut puu voi hajota eri tavoin riippuen asennosta ja ympäristöstä. Alla on tiivis vertailu kahdesta tyypillisestä tilanteesta.Maassa makaava puunrunko
• Houkuttelee aluksi kaarnakuoriaisia ja sinistäjäsieniä, myöhemmin kantokääpiä, aarnikääpiä sekä kovakuoriaisia
• Etenee melko tasaisesti kohti läpilahoa ja höttölahoa vaihetta, erityisesti leudommilla seuduilla
• Kosketus kosteaan maahan ja kasvillisuuteen ylläpitää tasaisempaa kosteutta, mikä suosii lahottajasieniä
Pystyssä seisova kelo
• Tarjoaa pitkäikäisen rakenteen ja suojapaikkoja monille lahopuuhun sopeutuneille lajeille
• Voi seistä pystyssä vuosisatoja ennen kuin lahoaminen etenee loppuun asti
• Tuuli ja aurinko kuivattavat pintaa, ja vanhan männyn pihkainen sydänpuu kestää kulutusta poikkeuksellisen hyvin
Maassa oleva runko lahoaa yleensä suoraviivaisemmin tasaisemman kosteuden vuoksi, kun taas pystyssä oleva kelo voi kestää satoja vuosia. Valinta tarkastelukohteeksi riippuu siitä, tutkiiko tuoretta lahopuujatkumoa vai pitkäikäistä keloa. Molemmat ovat tärkeitä osia metsän kiertokulkua.Mikko kartoittaa lahopuita omalla metsäpalstallaan Pirkanmaalla
Mikko, 42-vuotias metsänomistaja Tampereen seudulta, halusi selvittää, miten pitkälle kaatuneiden kuusten ja koivujen lahoaminen oli edennyt hänen metsässään. Hän lähti liikkeelle ilman puukkoa ja yritti arvioida puun pehmeyttä pelkästään saappaan kärjellä potkaisemalla.
Potkiminen osoittautui pian turhaksi - useampi runko tuntui kovalta, mutta Mikko ei tiennyt, oliko kyse vasta parin vuoden takaisesta kaadosta vai jo pidemmälle edenneestä vaiheesta. Lisäksi märkä sammal ja tiheä aluskasvillisuus vaikeuttivat liikkumista rinteessä.
Seuraavalla käynnillä Mikko otti mukaan tavallisen puukon ja alkoi painaa terää varovasti eri kohtiin runkoa. Hän huomasi, miten selvästi terän uppoamissyvyys erotti kovan pintapuun, kantokäävän pehmittämän kerroksen ja höttölahon.
Kuukauden kuluessa Mikko sai kartoitettua kymmeniä runkoja selkeisiin lahoasteisiin. Hän oppi, ettei kiirehtiminen auta, vaan järjestelmällinen havainnointi antaa luotettavan kokonaiskuvan.
Yleiset väärinkäsitykset
Miten puun lahoamisen eteneminen tunnistetaan helposti maastossa?
Suomalaiskansallisesti lahoamista arvioidaan puukolla. Alkuvaiheessa terä uppoaa vain pari milliä, mutta lahoamisen edetessä se painuu syvemmälle ja lopulta kahvaansa myöten.
Kuinka kauan kelo kestää verrattuna nuoreen kaatuneeseen puuhun?
Nuori puu lahoaa nopeasti, kun taas Lapin ikivanha mänty voi seistä kelona vuosisatoja. Kestoon vaikuttavat puun ikä, pihkaisuus ja kasvuympäristö.
Mitä lajeja lahoavassa puussa elää eri vaiheissa?
Alussa paikalle saapuvat kaarnakuoriaiset ja sinistäjäsienet, ja myöhemmin vuorossa ovat esimerkiksi kantokäävät, aarnikäävät sekä kukkajäärien toukat, kimalaiskuoriaiset ja liekohärät.
Yleiskuvaus
Etelä-Suomessa lahoaminen vie tyypillisesti noin 70–100 vuottaKokonaisaika vaihtelee silti selvästi puun koon, lajin ja olosuhteiden mukaan. Yksittäinen runko voi olla eri kohdistaan eri vaiheessa.
Puukko auttaa erottamaan lahoamisen eri vaiheetMuutaman millin uppoamasta edetään syvempiin sentteihin ja lopulta kahvaa myöten uppoavaan höttölahoon. Menetelmä on helppo ottaa mukaan metsäretkelle.
Ikivanha kelo on poikkeuksellisen pitkäikäinenSiinä missä nuori puu lahoaa nopeasti, ikivanha mänty voi seistä kelona vuosisatoja. Lahoamisen loppuun kuluminen vie tällöin pitkän ajan.
- Miten hoitaa ylikuntoa?
- Mikä vie puhelimen tallennustilaa?
- Pitääkö uusi akku ohjelmoida?
- Voiko viruksen nähdä mikroskoopilla?
- Saako lennolle ottaa omat eväät?
- Voiko sinkin ja D-vitamiinin ottaa samaan aikaan?
- Mitä eroa on OLED:llä ja LED:llä?
- Miten yhdistän JBL kuulokkeet iPhoneen?
- Voiko vastamelukuulokkeita käyttää kuulonsuojaimina?
- Voiko bussilla maksaa käteisellä?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.