Miten tietää onko hometta?

0 katselukertaa
Selvitä miten tietää onko hometta tarkkailemalla jatkuvasti huurtuvia ikkunoita, pitkään kosteina pysyviä peilejä sekä yli 70 prosenttiin nousevaa sisäilman suhteellista kosteutta. Liian alipaineisessa asunnossa piilevät mikrobit kulkeutuvat rakenteiden rakojen läpi sisäilmaan, vaikka sisäpinnat näyttävät täysin virheettömiltä. Pelkkä oma havainto tai pikainen pintakosteusmittaus ei riitä, vaan sertifioitu rakennusterveysasiantuntija varmistaa laajuuden 500–1 000 € sisäilmatutkimuksella tai 1 000–4 000 € kuntotutkimuksella.
Kommentti 0 tykkäystä

Miten tietää onko hometta? Yli 70 % kosteus ja piiloriskit

Kysymys siitä, miten tietää onko hometta, koskettaa monia suomalaisia pientaloasujia, sillä rakenteiden vaurio etenee piilossa ilman näkyviä jälkiä. Pelkkään hajuaistiin tai hätiköityihin pintamittauksiin luottaminen johtaa helposti turhaan rahanmenoon, kun ongelman ydin jää löytymättä. Tutustu luotettaviin tunnistuskeinoihin ja oikeisiin tutkimusmenetelmiin, jotta vältät kalliit virhearviot ajoissa.

Miten tietää onko hometta asunnossa?

Yksittäisen hajun tai pintajäljen perusteella ei voi tehdä varmaa johtopäätöstä homeesta, sillä merkkien tulkinta riippuu aina rakennuksen kokonaistilanteesta ja olosuhteista. Homeen, sienet ja mikrobit voi kuitenkin usein tunnistaa aistinvaraisesti maakellarin tuoksusta, tunkkaisuudesta, makeista tai ruokamaisista hajuista, kosteista ikkunoista, huurteisista peileistä sekä pintojen tummumisesta, kupruilusta ja näkyvistä täplistä.

Suomessa kosteus- ja homevauriot ovat tuttu huolenaihe, ja arviolta 15 prosentissa pientaloista on varma kosteusvaurio yleisimmissä riskirakenteissa.[1] Itsekin luulin kerran vanhan rintamamiestalon kellarissa haisevan vain tavallisen pölyn ja viileän maan - kunnes tarkempi katsaus paljasti jalkalistan takana muhineen tumman kasvuston. Pelkkä nenä tai silmä ei siis riitä lopulliseen tuomioon. Mutta on olemassa yksi yllättävä tekijä, jonka monet ohittavat täysin sisäilmaongelmia etsiessään - palaan siihen tarkemmin rakenne- ja sisäilmatutkimuksia käsittelevässä osiossa.

Mistä tunnistaa homeen aistinvaraisesti ennen tutkimuksia?

Aistinvarainen havainnointi perustuu hajuihin, näkyviin pintamuutoksiin sekä liiallisen kosteuden jättämiin jälkiin asuintiloissa. Nämä viisi merkkiä auttavat sinua kartoittamaan tilannetta alustavasti ennen ammattilaisen kutsumista paikalle.

1. Maakellarin tuoksu ja tunkkaisuus

Perinteinen maakellarin tuoksu tai pistävä tunkkaisuus on usein ensimmäinen vihje mikrobikasvustosta, ja se tarttuu helposti tekstiileihin. Haju voi voimistua etenkin sateisella säällä tai silloin, kun asunto on ollut tyhjillään ilman tuuletusta.

2. Makeat ja ruokamaiset hajut

Kaikki homeet eivät suinkaan haise perinteiseltä kellarilta, vaan osa mikrobeista tuottaa imelän makeita, hedelmäisiä tai jopa hieman ruokamaisia hajuja. Harvoin tulee ajatelleeksi, että outo makea tuoksu vaatekaapissa voi viitata kosteusvaurioon.

3. Kosteat ikkunat ja huurteiset peilit

Jatkuvasti huurtuvat ikkunat ja pitkään kosteina pysyvät peilit kertovat siitä, ettei ilmanvaihto poista kosteutta riittävän tehokkaasti. Normaalisti sisäilman suhteellinen kosteus pysyy talvella 20-40 prosentissa ja kesällä 50-70 prosentissa, mutta yli 70 prosentin kosteus nostaa homevaurion riskiä selvästi.[2] Kun kosteus tiivistyy kylmille pinnoille viikoiksi, mikrobit saavat ihanteellisen kasvualustan.

4. Pintojen tummuminen, irtoilu ja kupruilu

Rakenteiden sisällä etenevä kosteus työntyy lopulta pintamateriaalien läpi aiheuttaen maalin kupruilua, tapetin irtoilua tai puupintojen tummumista. Kosteusjälkiä kannattaa etsiä erityisesti märkätilojen vastaisilta seiniltä, ikkunoiden alta sekä lattianrajasta.

5. Täplät, tummat pinnat ja näkyvät kasvustot

Silmin havaittavat mustat, vihertävät, valkoiset tai kellertävät täplät ja nukkamaiset kasvustot ovat selkein merkki pinnallisesta homeesta. Niitä ilmestyy tyypillisesti kylpyhuoneen silikonisaumoihin, kylmiin ulkonurkkiin tai huonekalujen taakse, missä ilma ei pääse kiertämään kunnolla.

Mitä homeen merkit tarkoittavat ja voiko kyse olla muusta?

Havaitut hajut, pintamuutokset tai asukkaiden oireet eivät automaattisesti tarkoita homevauriota, sillä taustalla voi olla useita muitakin sisäilmatekijöitä. On tärkeää erottaa alustavat signaalit varsinaisista syistä ennen hätiköityjä johtopäätöksiä.

Rehellisesti sanottuna sisäilma-asioissa mennään usein metsään siksi, että jokainen tunkkainen tuulahdus tai tukkoinen nenä leimataan heti homeeksi. Todellisuudessa vanhojen muovimattojen liimat, puunsuoja-aineet, riittämätön korvausilma tai liian kuiva huoneilma aiheuttavat täysin samanlaisia hajuja ja limakalvoärsytystä. Lisäksi täysin hajutonkin rakenne voi kätkeä sisäänsä vaurion, joten pelkkä hajuaisti on epäluotettava mittari. Miten sitten erotat vaarattoman tunkkaisuuden todellisesta riskistä?

Milloin hometta epäillään asunnossa ja tarvitaan tutkimuksia?

Asiantuntijan tekemä rakenne- ja sisäilmatutkimus on tarpeen silloin, kun hajut tai kosteusjäljet palaavat toistuvasti tai asunnossa on tiedossa olevia riskirakenteita. Pelkkä pintapuolinen vilkaisu ei paljasta rakenteiden sisään piiloutunutta kosteutta.

Muistatko vielä sen yllättävän tekijän, jonka mainitsin alussa? Kyse on rakennuksen painesuhteista - jos asunto on liian alipaineinen, ilma virtaa hallitsemattomasti rakenteiden rakojen läpi tuoden piilevät mikrobit sisäilmaan, vaikka sisäpinnat näyttäisivät täysin virheettömiltä. Tavanomainen asuinhuoneiston sisäilmatutkimus maksaa tyypillisesti 500-1000 euroa, ja laajemmat kuntotutkimukset nousevat yleensä 1000-4000 euroon kohteen laajuudesta riippuen. [3] Olen itse kerran yrittänyt säästää tilaamalla pelkän pikaisen pintakosteusmittauksen, mikä osoittautui turhaksi rahanmenoksi, koska varsinainen vaurio oli syvällä alapohjan eristeissä. Ota siis suoraan yhteyttä sertifioituun rakennusterveysasiantuntijaan, jos epäilet piilevää ongelmaa.

Aistinvarainen arviointi vai asiantuntijan tutkimus?

Homeen tunnistaminen etenee vaiheittain omista havainnoista kohti tarkempia mittauksia. Näin eri menetelmät eroavat luotettavuudeltaan ja käyttötarkoitukseltaan.

Oma aistinvarainen havainnointi

  • Kylpyhuoneen saumat, ikkunapinnat, kellaritilat ja tekstiileihin tarttuvat hajut
  • Maksuton ensiaskel asukkaan omassa arjessa
  • Osa vaarallisistakin homeista on hajuttomia, ja haju voi johtua myös kemikaaleista
  • Alustava vihje - paljastaa pintakasvustot ja hajut, mutta ei näe rakenteiden sisään

Rakenne- ja sisäilmatutkimus (Suositeltu varmistukseen)

  • Epäselvät hajuhaitat, riskirakenteiden kuntoarvio, asuntokaupat ja pitkittyneet oireet
  • Tyypillisesti 500-1000 euroa perustutkimuksesta, laajemmat selvitykset 1000-4000 euroa [4]
  • Vaatii ammattilaisen ja vie muutamasta päivästä muutamaan viikkoon tulosten valmistumiseksi
  • Korkea - perustuu materiaali- ja ilmanäytteiden laboratorioanalyyseihin sekä rakenneavauksiin
Omat havainnot toimivat erinomaisena hälytyskellona, mutta ne eivät korvaa varsinaista tutkimusta. Jos olet tekemässä asuntokauppoja tai vaurion laajuus on epäselvä, ammattilaisen tekemä kuntotutkimus on ainoa tapa saada varma tieto.

Sarin ja Mikon rivitalokaksio Espoossa: Outo makea haju eteisessä

Espoolaisessa 1980-luvun rivitalossa asuvat Sari ja Mikko huomasivat syksyllä eteisessä oudon, hieman makean ja tunkkaisen hajun. He luulivat aluksi hajun tulevan märästä koirasta tai vanhoista ulkovaatteista, ja yrittivät poistaa sen tehokkaalla tuuletuksella sekä tekstiilien pesulla.

Haju kuitenkin palasi aina sateiden jälkeen, ja eteisen kaapin takana oleva tapetti alkoi kupruilla alareunastaan. Pariskunta osti rautakaupasta edullisen pintakosteusmittarin, mutta se näytti täysin kuivia lukemia, mikä aiheutti vain lisää turhautumista ja epätietoisuutta.

Lopulta he tilasivat paikalle rakennusterveysasiantuntijan, joka havaitsi merkkiainekokeella ilman virtaavan alipaineen vuoksi valesokkelirakenteesta suoraan eteisen kaapistoon. Rakenneavauksessa ja materiaalinäytteessä paljastui selvä kosteus- ja mikrobivaurio eristetilan alaosassa.

Tutkimus ja kohdennettu korjaussuunnitelma maksoivat 1 250 euroa, mutta sen avulla taloyhtiö sai korjattua vaurion täsmällisesti ilman koko asunnon turhaa purkamista, ja haju katosi kokonaan.

Tärkeimmät opit

Tunnista viisi keskeistä hälytysmerkkiä

Maakellarin tuoksu, imelän makeat hajut, jatkuvasti huurtuvat ikkunat, kupruilevat pinnat sekä näkyvät täplät ovat vahvoja vihjeitä mahdollisesta kosteus- ja homeongelmasta.

Pidä sisäilman kosteus hallinnassa

Huoneilman suhteellinen kosteus kannattaa pitää talvella 20-40 prosentissa ja kesällä alle 60-70 prosentissa, sillä jatkuva yli 70 prosentin kosteus luo otolliset olosuhteet homekasvustolle. [5]

Varmista piilevät vauriot tutkimuksella

Koska merkittävä osa vaurioista piilee rakenteiden sisällä hajuttomina, sertifioidun asiantuntijan tekemä rakenne- ja sisäilmatutkimus on luotettavin tapa saada varmuus ennen korjauksia.

Lisäkeskustelua

Mistä tietää onko kyseessä home vai pelkkä pöly tai tunkkaisuus?

Tavallinen pöly ja huono ilmanvaihto helpottavat yleensä kunnollisella siivouksella ja ikkunatuuletuksella. Homeen haju sen sijaan palaa nopeasti takaisin, voimistuu kostealla säällä ja tarttuu sitkeästi vaatteisiin. Jos haju ei poistu ilmanvaihtoa tehostamalla, taustalla on usein rakenteellinen kosteusongelma.

Voiko asunnossa olla hometta ilman että se haisee tai näkyy?

Kyllä voi, sillä kaikki home- ja mikrobilajit eivät tuota ihmisnenän havaitsemaa hajua. Lisäksi vaurio sijaitsee usein piilossa seinärakenteiden, alapohjan tai eristeiden sisällä, jolloin näkyviä täpliä ei synny sisäpinnoille lainkaan.

Miten terveysoireet eroavat tavallisesta flunssasta sisäilmaongelmissa?

Sisäilmaan liittyvät ärsytysoireet, kuten silmien kirvely, nenän tukkoisuus tai poikkeava väsymys, helpottavat tyypillisesti silloin, kun olet poissa asunnosta esimerkiksi lomalla tai työpäivän ajan. Koska samat oireet voivat johtua monesta muustakin syystä, tilanne kannattaa varmistaa sekä lääkärissä että rakennuksen tutkimuksilla.

Jos epäilet asunnossasi tunkkaista hajua, lue tarkemmin, miten tunnistaa homeen haju luotettavasti arjessa.

Paljonko maksaa asiantuntijan sisäilmatutkimus ja kuka sen maksaa?

Yksittäisen asuinhuoneiston perustutkimus maksaa tavallisesti 500-1000 euroa, kun taas laajemmat rakenneavauksia sisältävät kuntotutkimukset ovat 1000-4000 euroa. Asunto-osakeyhtiössä kunnossapitovastuu rakenteista kuuluu pääsääntöisesti taloyhtiölle, joten ota aina ensin yhteys isännöitsijään.

Viitatut Lähteet

  • [1] Terveyskirjasto - Suomessa kosteus- ja homevauriot ovat tuttu huolenaihe, ja arviolta 15 prosentissa pientaloista on varma kosteusvaurio yleisimmissä riskirakenteissa.
  • [2] Hengitysliitto - Normaalisti sisäilman suhteellinen kosteus pysyy talvella 20-40 prosentissa ja kesällä 50-70 prosentissa, mutta yli 70 prosentin kosteus nostaa homevaurion riskiä selvästi.
  • [3] Tayka - Tavanomainen asuinhuoneiston sisäilmatutkimus maksaa tyypillisesti 500-1000 euroa, ja laajemmat kuntotutkimukset nousevat yleensä 1000-4000 euroon kohteen laajuudesta riippuen.
  • [4] Tayka - Tyypillisesti 500-1000 euroa perustutkimuksesta, laajemmat selvitykset 1000-4000 euroa
  • [5] Sato - Huoneilman suhteellinen kosteus kannattaa pitää talvella 20-40 prosentissa ja kesällä alle 60-70 prosentissa, sillä jatkuva yli 70 prosentin kosteus luo otolliset olosuhteet homekasvustolle.