Missä kuussa sataa vähiten?

Missä kuussa sataa vähiten Suomessa? No, maaliskuussa! Kuka olisi uskonut?

Olen aina kuvitellut itseni aika säänkestäväksi tyypiksi, mutta totuus on, että märät sukat ja läpimärkä takki latistavat kenen tahansa tunnelman. Olen siis kiinnostunut säästä, erityisesti sademääristä. Olen aina olettanut, että joku synkkä syyskuu tai marraskuu pitää hallussaan Suomen vähäsateisimman kuukauden titteliä. Mutta yllätys, yllätys: maaliskuu on se kuukausi, jolloin taivaalta tulee vähiten vettä (tai lunta, riippuen siitä, missä Suomessa olet!).

Ensimmäinen reaktioni oli epäusko. Maaliskuu? Siis se kuukausi, jolloin räntä piiskaa kasvoja ja loska peittää kadut? Asiaa piti tutkia tarkemmin. Ja toden totta, Ilmatieteen laitoksen tilastot ovat selvät. Maaliskuun keskimääräinen sademäärä on Suomessa yleisesti ottaen alhaisin. Toki, paikallisia vaihteluita on, mutta suuressa kuvassa maaliskuu vie voiton.

Mietin tätä asiaa tarkemmin. Ehkä se selittyy sillä, että maaliskuussa lämpötilat ovat usein nollan tuntumassa. Tämä tarkoittaa, että suuri osa sateesta tulee lumen tai räntänä, jotka eivät välttämättä kerry yhtä paljon kuin vesi. Lumen sulaminenkin hidastaa veden kertymistä, joten vaikutus saattaa olla merkittävä. Lisäksi maaliskuu on monin paikoin Suomea aika aurinkoinen kuukausi, mikä edistää veden haihtumista.

On totta, että maaliskuu voi tuntua harmaalta ja loskaiselta, mutta se on ymmärrettävästi subjektiivinen kokemus. Olen itsekin monta kertaa toivonut, että maaliskuu jo loppuisi ja päästäisiin nauttimaan keväästä. Mutta tiedän nyt, että sateen määrän suhteen se on itse asiassa vuoden kuivimpia aikoja.

Kääntöpuolena sitten heinä- ja elokuu ovat niitä, jolloin vettä tulee kuin Esterin perseestä. Kesälomat ovat tosin ihania, mutta välillä saa kyllä miettiä, minne pakenee rankkasateilta. Muistan yhden heinäkuun, jolloin kesämökkimme katto vuoti niin pahasti, että meidän piti kerätä vettä ämpäreihin keskellä yötä. Ei mikään ihanin muisto.

Toinen asia, joka on aina kiehtonut minua, on se, että Suomessa on keskimäärin noin 180 sadepäivää vuodessa. Se on aika paljon! Melkein joka toinen päivä siis tarvitaan joko sadetakkia tai sateenvarjoa. Olen alkanut miettiä, että ehkä minunkin sadetakkini alkaa olla elämänsä ehtoopuolella. Se on nähnyt monet sateet ja loskakelit, ja ehkä sen on aika jäädä eläkkeelle. Täytyykin pistää uuden sadetakin hankinta ostoslistalle.

Mutta loppujen lopuksi sää on aina sää. Se on arvaamaton ja muuttuva, ja se tekee siitä juuri niin mielenkiintoisen. Ja vaikka maaliskuu olisi kuivin kuukausi, se ei tarkoita, että se olisi aina aurinkoinen. Mutta nyt tiedän ainakin yhden asian: seuraavan kerran, kun tunnen oloni alakuloiseksi maaliskuun säästä, voin lohduttautua ajatuksella, että pahempaakin on tulossa (esim. se heinäkuun rankkasade…). Ja hei, ainakin tiedän, että lumipeite on yleensä maassa jouluun mennessä! Se on sentään jotain positiivista.