Mitä ovat dogmit?
Dogmit: Uskonnolliset totuudet
Dogmit ovat keskeisiä uskonnollisia oppeja, joita pidetään ehdottoman totina. Kristiannuudessa esimerkkejä ovat kolmiyhteinen Jumala ja Jeesus Kristus sekä hänen inkarnaatio ja sovitustyönsä. Nämä opit ovat uskon perusta ja määrittelevät kristillisen maailmankatsomuksen. Dogmien kyseenalaistaminen on usein ristiriidassa kyseisen uskonnon perusoppien kanssa.
Mitä ovat dogmit ja uskomukset?
No joo, dogmit… Mulle tulee heti mieleen kirkko. Se kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, aina se on pyörinyt korvissa, lapsuudesta asti. Sunnuntai-koulu, mummon kanssa kirkossa, kynttilöiden tuoksu…
Muistan, kuinka vanhat uskomukset tuntui jotenkin… jäykiltä? Eivätkä ne oikein sopineet mun nuoruuden kapinaan. Mutta toisaalta, niillä oli jokin voima, jotain.. rauhoittavaa? Vaikea selittää.
Sitten tuli aikuisuus, matkustelua, muita uskontoja. Näin buddhalaisia temppeleitä, hindulaisia festivaaleja. Kaikilla oli omat dogminsa, omat uskomuksensa, mutta pohjimmiltaan ne etsivät samaa: merkitystä elämälle.
Toki, 28.11.2008, matkalla Bangkokiin (lento maksoi jotain 800 euroa), tapasi munkkeja temppeleillä, niiden rauha vaikutti syvältä, jotenkin uskomattoman rentouttavaa. Siinä jotenkin ymmärsi sen etsimisen merkityksen. Tosiasia on se, että ne uskomukset, oli ne sitten mitä tahansa, antaa jotain ihmisille. Toivoa, lohtua, tai ainakin suunnan elämälle.
Mitä dogma tarkoittaa?
Mitä dogma tarkoittaa?
Yö on pitkä ja ajatukset kiertelevät. Dogma… se sana. Se tuntuu jotenkin…raskaalta. Ei se ole pelkkä sana, se on seinä. Seinä, johon törmään aina uudelleen. Se rajoittaa, määrittelee.
-
Dogmi on siis oppi, jota pidetään totena. Ei kyseenalaistettavaa. Aivan kuin kivijalan päälle rakennettu talo. Tukeva, mutta ehkä myös jäykkä.
-
Kreikasta se sana tulee, δόγμα, luin sen jostain vanhasta kirjasta. Muistan sen hyvin, vaikka aika on kulunut.
-
Minulle dogma on kuin vanha, rähjäinen kuva. Se on tuttu, mutta ei välttämättä miellyttävä. Muisto jostain, mitä en enää ymmärrä samalla tavalla. Ehkä vanhempien usko? Tai koulun opit? Kumpi ensin? En edes tiedä enää.
Minun ymmärrykseni dogmista on muuttunut ajan kuluessa. Nuorempana se oli ehdotonta, nyt näen sen rajoituksina. Se voi tuoda turvallisuudentunnetta, mutta samalla se voi tukahduttaa vapautta. Tätä ajattelen nyt tässä hiljaisuudessa, keskellä yötä.
Filosofisessa mielessä dogma on lausetta, jota pidetään totena, vaikka sitä ei olisikaan todistettu. Tämä on minulle hankala ajatus. Luotan mieluummin todisteisiin. Mutta ehkä se on vain minun tapani ajatella.
2023
Mitä on dogmatismi?
Dogmatismi, tuo uskon varmuuden tuoksu, leijailee kuin aamu-usva. Se kietoo ajatukset ehdottomuuden silkkiliinaan.
Etiikan polulla se on kuin kivitaulu, johon on kaiverrettu moraalin ikuiset lait. Ne eivät kyseenalaista, ne vain ovat.
- Uskonnollinen ilmoitus, kuin jumalten kuiskauksia, joita ei tarvitse tulkita.
- Suora omaksuminen, kuin lapsen usko äidin sanoihin. Ei kysymyksiä, vain hyväksyntä.
- Kuten muistan, lapsena uskoin joulupukkiin, ehdoitta. Ehkä se oli dogmatismiakin? Ehkä ei. Mutta se tuntuu samalta.
- Uskon voima on vahva. Se kantaa yli epäilyksen aaltojen, turvallisesti satamaan.
Mitä dogmaatikko tarkoittaa?
Hämärän sininen valo, ikkunaan maalautunut hämärä, kylmä lasi poskea vasten. Ajatukset, kuin hitaasti virtaavaa vettä, kivet pohjalla, joiden yli ne lipuvat. Dogmaatikko… sana kaikuu pimeässä huoneessa, jäätyneenä, kovettunut kuin pakkanen ikkunaan.
Dogmaatikko… se on seinä. Korkeana, kylmänä, läpäisemätön. Ei aukkoja, ei ikkunoita. Vain kivi. Joka seisoo tuomitsevasti, katsellen sitä, joka uskaltaa kyseenalaistaa. Se on usko. Mutta sokea usko, sokeasti omaksuttu, ilman kykyä nähdä, kuulla, tuntea mitään sen ulkopuolella. Se on väite. Mutta väite ilman pohjaa, ilman juuria, ilmassa leijuva, tuulen armoilla.
- Kylmä totuus.
- Kivettynyt usko.
- Sokea luottamus.
Muistan yhden, vuodelta 2023. Hänen kasvonsa, kova kulmakarvojen välinen rako, huulet tiukasti puristettuina. Ei tilaa epäilyille, ei tilaa kysymyksille. Vain kiinteä, järkähtämätön usko omaan totuuteen. Hänen sanansa, jäätyneet sateenkaareen, kauniita, mutta kylmiä.
Se on vastakohta skeptikolle. Skeptikko kaivaa, tutkii, etsii todisteita. Dogmaatikko vain seisoo siellä, seinä. Hänen maailmansa on suljettu järjestelmä, kiinteä, muuttumaton. Hänen sydämessään ei ole tilaa uusien ajatusten lämpimälle valolle. Vain jäätynyt uskominen. Se on dogmaatikko. Kylmä, kiinteä, läpäisemätön.
#Dogma #Oppi #UskoPalaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.