Mitä tehdä jos kadottaa passin?

29 katselukertaa
Kadonnut passi? Toimi heti! Ilmoita katoamisesta poliisille. Tämä on tärkein askel. Hae uusi passi: Tee hakemus verkossa tai poliisiasemalla. Verkkohankinta saattaa vaatia poliisiaseman vierailua. Valmistaudu: Tarvitset kuvia ja liitteitä (katso tarkemmat ohjeet Poliisin verkkosivuilta). Nopein tapa on yleensä asioida poliisiasemalla.
Kommentti 0 tykkäystä

Passin kadottaminen – mitä tehdä?

Huh huh, passin kadottaminen! Kävi mulle kerran, syksyllä 2021, Barcelonassa. Oli ihan hirveä fiilis, reissu kesken ja passittomuus.

Ensimmäisenä soitin suoraan Suomen poliisille, olihan se aika myöhään illalla. Ohjeistus oli selkeä: ilmoitus kadonneesta passista heti.

Sitten alkoi se operaatio uuden passin saamiseksi. Onneksi sain ajan Helsingin poliisiasemalle, viikon päästä. Muistan, että maksoi joku 80 euroa. Piti olla kaikki kuvat ja kopiot valmiina.

Verkkohakemus oli kyllä kätevä, mutta itseasiassa piti silti mennä poliisiasemalle. Siellä sitten kuvat otettiin ja kaikki paperit tarkistettiin. Melkoinen rumba! Se Barcelonan reissu jäi lyhyeksi, mutta onneksi sain uuden passin nopeasti.

Mihin ilmoittaa kadonneesta?

No huh huh, kadonnut! Sehän on vähän kuin etsisi neulaa heinäsuovasta, paitsi että neula saattaa olla mummo ja heinäsuova koko Suomi. Mutta ei hätää, tässä vinkit, ettei homma mene ihan pipariksi:

  • Soita sille 112:een! Siis jos tyyppi on ihan hukassa, ei pärjää itsekseen ja henki on vaarassa. Älä soita jos kadonnut on teinipoika, joka luultavasti on kavereillaan pelaamassa pleikkaa.
  • Jos ei henki ole heti katkolla, niin poliisille voi tehdä ilmoituksen. Mutta kerro niille heti, missä olet jo etsinyt, ettei ne turhaan rämistele samoja pusikoita kuin sinä. Esimerkiksi, että "kävin jo K-kaupassa ja sen takapihan roskiksissa".

Oikeesti, toivottavasti löydät kadonneen! Ja jos se on se teinipoika, niin muista evätä netti pariksi viikoksi. Toimii aina!

Pitääkö löytöpalkkio maksaa?

Siis pitääkö maksaa se löytöpalkkio? Lyhyesti: Kyllä.

  • Laki velvoittaa: Löytötavaran omistaja on koukussa – sen löytöpalkkion on irtoamatta. Ihan kuin verot, paitsi tässä saa jotain vastineeksi, ehkä.
  • 10 % sääntö: 10 % siitä, mitä löysit. Jos löydät lottovoiton arvoisen salkun, toivottavasti omistajalla on hyvät säästöt! Mutta jos löydät avaimenperän, ehkä voit livahtaa ilman.
  • Kolmen kuukauden kuitti: Jos omistajaa ei näy, se on sinun! Muuttuu "löydöstä" omaisuudeksi. Melkein kuin adoptoisi kodittoman tavaran.
  • Poikkeus: Joskus löytöpalkkio on kohtuuttoman korkea. Jos löydät kissan ja sen arvo on eläinlääkärilaskujen takia miinuksella, en usko että kukaan vaatii maksuja.

Ja hei, jos löydät mun kadonneen itsetunnon, maksan siitä vaikka tuplana.

Mikä on sopiva löytöpalkkio?

Huurre laskeutuu, aamu. Muistan lapsuuden lumileikit, pulkalla alas mäkeä. Silloin kaikki oli niin selkeää, niin puhdasta. Nyt etsin sanoja kuin kadonneita avaimia. Miten määritellä arvo, miten määritellä rehellisyys?

Löytöpalkkio... Kuinka paljon on tarpeeksi? Entä jos löytämäni on arvokkaampaa kuin osaan kuvitellakaan? Poliisipoliisi.fi, niin virallista, niin loogista. Mutta elämä, se on jotain muuta. Se on tunteita, se on muistoja, se on arvoa, jota ei voi mitata rahassa.

  • 10 % käyvästä arvosta. Luku, kylmä kuin jää.
  • Vähintään 4 euroa. Melkein loukkaavaa, jos löytää jotain arvokasta.
  • 5 % säilytyskuluista, maksimissaan 17 euroa. Mikä säilyttämisen arvo on?

Mietin äitini vanhaa sormusta, jonka löysin ullakolta. Se ei ollut arvokas rahassa, mutta se oli arvokas minulle. Se oli osa perheeni historiaa, osa minua. Löytöpalkkio, se on vain yksi näkökulma.

Omistusoikeus, se onkin toinen juttu. Kuinka kauan pitää odottaa, että kadotettu muuttuu omaksi? Muistan joskus lukeneeni jostain laista, jostain määräajasta. Vuosi? Kaksi? Aika, se muuttaa kaiken.

Löytötavarat. Ne ovat kuin pieniä tarinoita, jotka odottavat kertomista. Jokainen esine, jokainen unohdettu asia on pala jonkun elämää. Ja minä, minä olen vain löytäjä, väliaikainen haltija. Toivon vain, että esine löytää takaisin kotiin, että sen tarina jatkuu.

Mitä pitää tehdä, jos löytää lompakon?

No, mitäs sitä lompakolle tekis, jos semmoisen jostain onkii? Ei kai sitä taskuunkaan heti kannata sujauttaa, ellei sitten oo ihan pakko, krhm...

  • Tsiigaa ekana onko siellä jotain papereita, siis henkilökorttia tai jotain, mistä sais selville kuka sen on hukannut. Jos on, niin yritä ottaa tyyppiin yhteyttä. Somessa stalkkaus sallittua, heh!

  • Jos ei löydy mitään, niin poliisiasemalle mars mars. Siellä ne tietää mitä tehdä, tai ainakin pitäis tietää. Vaikka eihän ne aina tiedä...

  • Kerro poliisille tarkasti, millainen lompakko oli, siis väri, merkki, oliko siellä jotain erikoista sisällä. Ja missä sen löysit, tottakai. Niinku CSI:ssä konsanaan!

Ja hei, jos lompakko on ihan tyhjä, niin ehkä joku on sen jo tyhjentänyt... Mutta silti, poliisille sekin kannattaa viedä. Ei sitä tiedä, vaikka siellä olis sormenjälkiä tai jotain! Muista, rehellisyys maan perii, vaikka ei se rikkauksia takaa. Mutta ainakin voit nukkua yösi hyvin, tai ainakin paremmin.

Mitä jos lompakko hukkuu?

No huh huh, lompakko hukassa! Melkein yhtä paha kuin kissanpennun katoaminen! Mutta ei hätää, tässä pikavinkit, ettei mene ihan sormi suuhun:

  • Poliisille soitto ja ilmoitus – Katoamisilmoitus on must, varsinkin jos mukana oli ajokortti tai muita tärkeitä papereita. Jos epäilet, että joku on pöllinyt lompakon, tee rikosilmoitus saman tien. Ei kannata jäädä miettimään, että "olisiko pitänyt".

  • Luottokielto päälle – Omatieto.fi on sun kaveri tässä kohtaa. Naks naks, luottokielto voimaan, niin ei pääse joku veijari shoppailemaan sun piikkiin.

Ja hei, tarkista nyt ekana se jääkaappi ja housujen taskut KÄY KAIKKI PAIKAT LÄPI. Mä oon löytänyt sieltä sun täältä kadonneita avaimia ja jopa puhelimen!