Mitä maita Etelä-Eurooppaan kuuluu?

Mitkä maat kuuluvat Etelä-Eurooppaan? Tässä virallinen lista

Monet pohtivat, mitkä maat kuuluvat etelä eurooppaan ja mitkä valtiot jäävät virallisen määrittelyn ulkopuolelle. Maantieteelliset rajat, kulttuuriset tekijät ja eri järjestöjen tilastointitavat vaikuttavat alueen laajuuteen. Selkeän maaluettelon ymmärtäminen auttaa hahmottamaan alueen tarkat rajat ja välttämään yleiset väärinkäsitykset maantiedon opinnoissa tai matkoja suunnitellessa.

Mitkä maat kuuluvat Etelä-Eurooppaan virallisesti?

Kysymys Etelä-Euroopan rajoista voi liittyä moniin eri tekijöihin, sillä alueen määrittely riippuu täysin siitä, katsotaanko sitä tilastollisesta, maantieteellisestä vai kulttuurisesta näkökulmasta. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) virallisen tilastointitavan (UNSD) mukaan Etelä-Euroopan alueeseen kuuluu perinteisesti 15 valtiota ja erillisaluetta. Alue kattaa suuren osan Välimeren rannikosta sekä Balkanin niemimaasta.

Koko etelä euroopan maat käsittävän tilastollisen alueen asukasluku on tällä hetkellä noin 150 miljoonaa ihmistä, mikä muodostaa noin 1.8 prosenttia koko maailman väestöstä. Alueen väestörakenne on viime vuosina muuttunut merkittävästi, ja sen keski-ikä on noussut jo 46.8 vuoteen. Tämä tekee alueesta tilastollisesti yhden maapallon vanhimmista väestöalueista.

YK:n tilastollinen luokitus vs. kulttuurinen todellisuus

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, mitä maita etelä eurooppaan kuuluu ja mitkä taas jäävät listan ulkopuolelle, vaikka ne jakaisivat saman ilmaston ja kulttuurin. Esimerkiksi Ranskan eteläosat sekä Monacon ruhtinaskunta mielletään arjessa tiiviiksi osaksi Välimeren aluetta. YK:n jaottelussa ne on kuitenkin sijoitettu Länsi-Eurooppaan.

Toinen selkeä esimerkki on kuuluuko kypros etelä eurooppaan vai ei. Kulttuurisesti, historiallisesti ja poliittisesti se on vahvasti sidoksissa Etelä-Eurooppaan ja se on Euroopan unionin jäsenvaltio. Puhtaasti maantieteellisesti tarkasteltuna Kyproksen saarivaltio sijaitsee kuitenkin Lähi-idässä eli Aasian mantereella. Tällaisten rajankäyntien vuoksi viralliset listaukset vaikuttavat joskus paperilla ristiriitaisilta.

Muistan elävästi, kun opiskeluaikoina tein laajaa aluetutkimusta Euroopan väestörakenteista ja hämmennyin itsekin siitä, miten tiukasti YK pitää kiinni omista tilastointirajoistaan. Luulisi, että ilmasto ja oliivipuiden kasvuvyöhyke määrittäisivät Etelä-Euroopan rajat luonnollisemmin kuin poliittiset linjat. Mutta data vaatii selkeät rajat. Opettavainen kokemus - se pakotti minut ymmärtämään, että hallinnolliset luokitukset ja inhimillinen kulttuuri harvoin kohtaavat täydellisesti.

Balkanin alueen ja kääpiövaltioiden asema

Etelä-Euroopan kokonaisuuteen kuuluu myös useita pieniä valtioita sekä maita, jotka usein mielletään ensisijaisesti omaksi Itä- tai Kaakkois-Euroopan ryhmäkseen. YK:n UNSD-järjestelmässä suuri osa balkanin maat luokitukseen kuuluvista valtioista, kuten Albania, Serbia, Kroatia sekä Bosnia ja Hertsegovina, on kuitenkin sijoitettu nimenomaan eteläiseen osa-alueeseen.

Samoin listalla ovat mukana itsenäiset kääpiövaltiot, kuten Italian sisällä sijaitsevat San Marino ja Vatikaanivaltio sekä Espanjan ja Ranskan rajalla vuoristossa sijaitseva Andorra. Myös Ison-Britannian merentakainen alue Gibraltar kuuluu tähän viralliseen eteläeurooppalaiseen tilastointiryhmään.

Euroopan maiden alueellinen luokittelu eri näkökulmista

YK:n UNSD-luokituksen mukaiset maat

• Ei kuulu YK:n mukaan Etelä-Eurooppaan, vaan luokitellaan maantieteellisesti Länsi-Aasiaan

• Italia, Espanja, Portugali, Kreikka sekä Malta

• Sisältää laajasti Balkanin maat (esim. Albania, Kroatia, Serbia) sekä San Marinon ja Gibraltarin

• Tiukka tilastollinen ja hallinnollinen jaottelu globaaleja vertailuja varten

Kulttuuris-ilmastollinen Välimeren alue

• Kuuluu poikkeuksetta ja itsestäänselvästi mukaan osaksi eteläeurooppalaista kulttuuripiiriä

• Italia, Espanja, Portugali, Kreikka sekä Malta

• Balkanin rannikkoalueet kuuluvat mukaan, vuoristoiset sisäosat mielletään usein erilliseksi alueeksi

• Yhteinen välimerenilmasto, ruokakulttuuri, historian perintö ja elämäntapa

Teron opintomatka maantieteen sokkeloihin

Tero, 22-vuotias maantieteen opiskelija Turusta, sai tehtäväkseen laatia esitelmän Etelä-Euroopan valtioiden talouskehityksestä. Hän aloitti työnsä luottavaisesti keräämällä tietoja kaikista Välimeren maista, joita piti itsestäänselvyyksinä.

Ensimmäinen yritys kaatui kuitenkin professori palautteeseen, sillä Tero oli sisällyttänyt dataansa Ranskan ja Kyproksen. Tämä sekoitti viralliset tilastovertailut, ja poika joutui åter kerran aloittamaan alusta viikko ennen määräaikaa.

Turhautumisen ja unettomien öiden jälkeen Tero hoksasi virheensä: hän oli sekoittanut kulttuuriset mielikuvat ja virallisen YK:n UNSD-luokituksen. Hän päätti rajata esityksensä tiukasti YK:n määrittelemään 15 maahan ja alueeseen.

Lopulta Tero onnistui saamaan esitelmästään täydet pisteet. Hän oppi kantapään kautta, että virallisessa tutkimuksessa tilastollinen täsmällisyys on tärkeämpää kuin omat mielikuvat alueen rajoista.