Montako järveä on Venäjällä?

Montako järveä on Venäjällä? Yli kaksi miljoonaa

Maan valtava maantieteellinen koko kätkee sisäänsä poikkeuksellisen suuren määrän vesistöjä, minkä vuoksi monet pohtivat, montako järveä on venäjällä kaikkiaan. Tämän maantieteellisen tiedon ymmärtäminen auttaa hahmottamaan alueen luonnon monimuotoisuutta. Tutustu vesistöjen kokonaismäärään ja opi lisää aiheesta välttääksesi väärinkäsityksiä.

Montako järveä on Venäjällä?

Venäjällä on yli 200 000 järveä, mikä tekee siitä yhden maailman vesirikkaimmista maista. Tämä luku pitää sisällään kaiken pienistä metsälammista Euroopan valtaisiin sisävesialtaisiin, joiden tarkka laskeminen riippuu käytetystä mittakaavasta.

Miksi Venäjällä on niin paljon järviä?

Maan pohjoisten ja luoteisten alueiden geologinen historia on muovannut maastoa voimakkaasti. Jääkauden aikainen mannerjäätikkö uurri maaperää ja jätti jälkeensä miljoonia painanteita, jotka sulamisvesien myötä täyttyivät.

Eri lähteiden arviot vaihtelevat sadoista tuhansista jopa kahteen miljoonaan vesistöön riippuen siitä, lasketaanko mukaan aivan pienimmät lammikot. Esimerkiksi Karjalan vesistökartta näyttää saumattomalta siniseltä labyrintiltä, jossa maa ja vesi sekoittuvat toisiinsa.

Venäjän merkittävimmät ja suurimmat järvet

Järvimäärän massiivisuuden lisäksi Venäjä kätkee sisäänsä maapallon vaikuttavimpia vesistöennätyksiä. Tässä ovat maan tärkeimmät ja tunnetuimmat järvet, jotka hallitsevat venäjän suurimmat järvet -teemaa maantieteen oppikirjoissa.

Laatokka ja Ääninen: Euroopan jättiläiset

Laatokka on pinta-alaltaan 17 700 neliökilometrin kokoisena Euroopan suurin järvi, ja se sijaitsee kokonaan Venäjän rajojen sisällä. Heti sen itäpuolella kohoaa Ääninen, joka on Euroopan toiseksi suurin järvi noin 9 800 neliökilometrin laajuudellaan.

Baikaljärvi: Maailman syvin ja vanhin

Siperiassa sijaitseva Baikaljärvi on poikkeuksellinen luonnonihme. Se on maailman syvin ja vanhin järvi, jonka syvimmät kohdat painuvat yli 1 600 metrin syvyyteen. Pelkästään Baikalissa on noin viidesosa maapallon sulasta makeasta pintavedestä.

Kaspianmeri: Maailman suurin sisämeri

Vaikka Kaspianmerta kutsutaan usein mereksi sen valtavan koon ja suolapitoisuuden vuoksi, se on tosiasiassa maailman suurin sisämeri tai suolainen järvi, jonka rannoista merkittävä osuus kuuluu Venäjälle.

Eri alueiden vesistöt ja niiden erityispiirteet

Venäjän vesistöjen luonne vaihtelee rajusti maantieteellisen sijainnin mukaan. Siperian suuret joet ja järvet ovat luonnonvaroiltaan valtavia, mutta niiden hyödyntämistä vaikeuttaa karu ilmasto.

Vastaavasti Karjalan alueen tuhannet järvet houkuttelevat matkailijoita ja kalastajia, jotka arvostavat koskematonta luontoa. Tässä on pieni vertailu siitä, miten nämä alueet eroavat toisistaan: Luoteis-Venäjä (Karjala ja Leningradin alue): Tiheästi järviä, matalampia altaita, historiallisesti ja taloudellisesti merkittäviä kuljetusreittejä. Siperia: Valtavia ja syviä erämaajärviä, jotka ovat suuren osan vuodesta jään peitossa. Etelä-Venäjä: Suolajärviä ja suljettuja altaita, joissa haihdunta on suurta.

Yhteenveto

Venäjän vesivarannot ovat mittaamattoman arvokkaita. Vaikka tarkka lukumäärä riippuu laskentatavasta, yli 200 000 järven olemassaolo tekee maasta ainutlaatuisen vesistöjen keskuksen.

Venäjän suurimpien vesistöjen vertailu

Seuraavassa on katsaus Venäjän neljään merkittävimpään vesialtaaseen ja niiden keskeisimpiin ominaisuuksiin.

Laatokka

1. 17 700 neliökilometriä
2. Luoteis-Venäjä
3. Euroopan suurin järvi

Ääninen

1. 9 800 neliökilometriä
2. Karjala / Luoteis-Venäjä
3. Euroopan toiseksi suurin järvi

Baikaljärvi

1. 31 722 neliökilometriä
2. Itä-Siperia
3. Maailman syvin ja vanhin järvi

Kaspianmeri

1. Noin 371 000 neliökilometriä
2. Euroopan ja Aasian rajalla
3. Maailman suurin sisämeri/suolainen järvi

Matkailijan retki Karjalan järvialueille

Matti, 35-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja, päätti lähteä tutustumaan Karjalan vesistöihin kesällä 2025. Hän halusi nähdä omin silmin, miltä näyttää alue, jossa on tuhansia järviä vierivieressä.

Alkuun navigointi oli haastavaa, sillä pienten metsäautoteiden risteyksissä ei aina ollut opasteita, ja matkapuhelinverkko katosi heti syvemmälle erämaahan mentäessä.

Matti turvautui vanhaan kunnon paperikarttaan ja kompassiin, mikä osoittautui pelastukseksi kun hän etsi tietään Laatokan pohjoisrannan jylhille luodoille.

Tuloksena syntyi upea kuvasarja autioista rannoista, ja Matti oppi arvostamaan paikallista luontoa aivan uudella tavalla ymmärtäessään näiden vesistöjen valtavan laajuuden.