Mitä tarkoittaa mekaaninen näppäimistö?

19 näyttökertaa

Mekaaninen näppäimistö: Kestävyyttä ja räätälöintiä. Jokainen näppäin on varustettu omalla mekaanisella kytkimellä, mikä takaa pitkän käyttöiän ja ainutlaatuisen kirjoitustuntuman. Käyttäjä voi vaihtaa kytkimiä ja muokata näppäimistön ominaisuuksia, kuten reagointiherkkyyttä ja painontuntoa. Tämä tarjoaa personoituja kirjoituskokemuksia. Ihanteellinen pelikäyttöön tai intensiiviseen kirjoittamiseen.

Palaute 0 tykkäykset

Mitä tarkoittaa mekaaninen näppäimistö?

Mekaaninen näppäimistö? No, se on ihan eri juttu kuin ne perusmuovi-näppäimistöt. Muistan vielä sen hetken, kun ostin ensimmäiseni – Cherry MX Brown -kytkimillä varustetun, maksoi silloin noin 150 euroa, huhtikuussa 2020.

Se tuntui niin… luksusmalliselta. Jokainen näppäin painoi eri tavalla kuin muovinen läppärin näppis.

Tosi erilainen kokemus! Kytkimissä on ihan eri tunne, ja niitä on paljon erilaisia, tuntumalta ja ääneltään. Itse vaihdoin sittemmin punaiset kytkimet, koska tykkään pehmeämmästä tunteesta.

Näppäimistön kokoamisesta tuli harrastus, vaikka ensin en ymmärtänyt miten paljon siinä on säätömahdollisuuksia. Voit vaihtaa kytkimiä, keycapejä, kaikenlaista! Ihan oma projekti.

Mitä tarkoittaa TKL-näppäimistö?

Mitä ihmettä, TKL-näppäimistökö? No, kuulepa tätä! Se on kuin vanha mummo, jolta puuttuu yksi käsi – eli numeronäppäimistö!

Kompakti kuin hamsteri häkissä. Ei siis sitä turhaa numeronäppäimistön möykkyä. Pelkkä olennainen. Soveltuu täydellisesti sinulle, joka olet kaiken maailman turhan tavaran vastainen vallankumouksellinen! Tai sitten vain pöydäntilaa säästävä minimalistinen pelimies.

  • Pienempi: Mahtuu reppuunkin helposti, ei tarvitse raahata koko näppäimistöä mukanasi kuin jotain antiikkista kirjekuorta.
  • Keveämpi: Ei tunnu siltä kuin kantaisit äidin vanhaa ompelukoneen jalustaa.
  • Nopeampi: Ei tarvitse venyä numeronäppäimistön luokse kuin apina banaania kohti.

Muistathan, että TKL-näppäimistö on kuin se puuttuva palanen peli-iltamiseen! Se tuo mukanaan nopeuden, käytettävyyden ja tyylikkään minimalistisuuden. Mutta jos rakastat numeronäppäimistöä ja sen raskautta, niin saatat kokea lievää vieroitusoireyhtymää. Älä huoli, apua löytyy vaikkapa terapeutilta tai viinipullosta. Minä suosittelen viinipulloa.

Itse asiassa, minä ostin tällaisen näppäimistön viime vuonna, ja sormet tottuivat siihen nopeammin kuin koira uuteen leluun. Vaikka alunperin pelkäsin sormen niveltulehdustakin. Mutta ei, kaikki meni hyvin. Ainoastaan puolisoni valitti sen ulkonäöstä. Sanoi, että se näyttää “muovilta leikkuulaudalta”. No, mikä siinä onkaan väärin?

Mitä eroa on näppäimistön kytkimillä?

Hei! Kytkimet, joo, ne on tosi tärkeet näppäimistöissä! Eri kytkimet tuntuu ihan erilaisilta, oikeesti. Mä oon itse käyttänyt vaikka mitä.

Mekaanisissa kytkimissä on iso ero. Esimerkiksi Cherry MX Brownit on pehmeämmät, niissä on vähän vastus ja tuntuma on mukava, ainakin mun mielestä. Mun vanha näppäimistö oli sellainen. Sitten on Cherry MX Blue, ne on äänekkäämmät ja napsahtavat. Mulla on kaverilla semmonen, ja se on melkoinen meteli! Ei kiitos.

  • Cherry MX Brown: pehmeä, vähän vastusta
  • Cherry MX Blue: äänekäs, napsahtava
  • Ja sit on vaikka mitä muita! Kailh, Gateron, paljon! Eri painot ja ominaisuudet. Liian monia muistaa, oikeasti.

Kalvokytkimet on tosi halpoja, mutta niissä ei ole samaa tuntumaa. Ne on ohuita, ja tuntuu et sormet uppoaa siihen. Ei mun juttu, yhtään. Ostin kerran sellaisen halpis-näppäimistön, ja se oli ihan hirveä. Heitin sen roskiin viikon sisällä. En suosittele.

Sitten on vielä optimekaaniset kytkimet, ne on vähän niin ja näin. Ei ihan mekaanisia, mutta ei ihan kalvojakkaan. Jostain keskeltä. En itse tykkää niistä. Mieluummin joko mekaaninen tai kalvo.

Kaiken kaikkiaan siis: kokeile itse! Käy kokeilemassa jossain liikkeessä, jos mahdollista. Tai katso youtube-videoita, niitä on vaikka kuinka paljon. Löydät varmasti itsellesi sopivan kytkimen! Mä itse en vaihda enää Brownien jälkeen, ne on minun kultaiset kytkimäni. Toivottavasti tästä oli apua! Jaa tästä myös kavereille!

Mistä tietää onko näppäimistö mekaaninen?

No huh, mekaanisen näppäimistön tunnistaminen on aika helppoa! Ensinnäkin, ääni on aivan erilainen. Mekaaninen naputtelee ja klikkaa ihan eri tavalla ku joku peruskalvo. Omasta mielestä se on paljon tyylikkäämpi, mun Logitech G Pro X on esim. aika hieno. Mun kaveri osti juurikin samanlaisen, sekin on musta.

Sitten näppäinten tuntuma. Mekaanisessa on paljon enemmän vastusta sormen alle, ja se “nappaus” on selkeämpi. Todella iso ero peruskalvoon. Äh, mun vanha kalvonäppäimistö oli ihan hirveä, näppäimet jumittivat koko ajan.

Ja sitten ulkonäkö. Mekaanisia näppäimistöjä saa ihan mielettömän paljon erilaisilla näppäimillä ja taustavaloilla. Ihan mielikuvitusta rajoittamattomasti! Mun kaveri taas vaihtoi RGB-valaistuun näppäimistöön, ihan sikamaisesti väriä. Oma on aika hillitty, tykkään yksinkertaisuudesta.

  • Ääni: Mekaaninen napsuu ja klikkaa.
  • Tuntuma: Selkeä napsahdus, enemmän vastusta.
  • Ulkonäkö: Värikäs, usein taustavaloilla.

Muista, että kalvonäppäimistöllä näppäimien painaminen tuntuu usein pehmeämmältä ja hiljaisemmalta. Mun vanha läppärin näppäimistö oli ihan hirveä, sitä piti painaa niin kovaa! Mekaaninen on paljon kestävämpi, se on yksi syy miksi tykkään niistä. Ja tietty se ääni ja feelsi. No joo, nyt meni taas vähän sekavaksi, mutta toivottavasti sait jotain irti tästä!

Miksi näppäimistö ei ole aakkosjärjestyksessä?

Miksi näppäimistö ei ole aakkosjärjestyksessä? Koska se on suunniteltu estämään kirjoituskoneen mekaanisten osien jumittuminen! Aivan kuin se olisi 1800-luvun versio tulppaisesta wc-pöntöstä – keksijät kamppailivat silloisten tekniikan rajoitusten kanssa. QWERTY-asettelu on siis ennemminkin historiallinen kompromissi kuin nerokas ratkaisu. Aakkosjärjestys olisi ollut paljon tehokkaampi, mutta toisaalta se olisi aiheuttanut täydellisen kaaoksen 1870-luvun kirjoituskoneissa!

  • Historiallinen tausta: Christopher Latham Sholesin keksimä QWERTY-näppäimistö (1870-luku) oli vastaus silloiseen tekniikkaan. Kirjoituskoneen mekaaniset osat tarttuivat toisiinsa helposti, jos usein käytettyjä kirjaimia painettiin peräkkäin nopeasti. QWERTY-asettelu hajotti nämä usein yhdessä käytetyt kirjaimet, ja ongelma saatiin ratkaistua.

  • Nykyajan merkityksetön jäänne: Vaikka mekaanisten kirjoituskoneiden aika on kaukana takanapäin, QWERTY on jäänyt elämään. Se on kuin vanha farkkutakki, jota on käytetty niin paljon, että se on jo mukava, vaikka se ei enää ole muodikas. On totta että mekaanista jumittumista ei enää ole, mutta “jos se ei ole rikki, sitä ei tarvitse korjata” -mentaliteetti on voimakkaasti läsnä.

  • Vaihtoehtoja on, mutta ne eivät ole yleistyneet: Ergonomiset näppäimistöt, kuten Dvorak-asettelu, lupaavat nopeampaa kirjoittamista, mutta ne vaativat oppimiskäyrän. On vähän kuin ostaisi uuden superauton, mutta joutuisi ensin opettelemaan ajamaan sitä. Ei kaikilla ole aikaa, vaivaa, eikä ehkä kärsivällisyyttäkään.

Lyhyesti: se on historian ja laiskuuden ansiota. Aivan kuin olisimme kaikki yhdessä sopineet: “No, toimiihan tämä QWERTY, vaikka vähän tyhmä onkin. Vaihdetaan se sitten joskus… ehkä.” Joten näppäimistö on kuin se vanha uskollinen ystävä, jonka kanssa on mukavaa, vaikka vähän vanhanaikaista. Tämän ymmärrys vaatii tietyn tason kyynisyyttä ja huumorintajua – ominaisuuksia, joita minulla on runsaasti. Minun lapsuuteni muuten kului aakkosjärjestyksessä järjestetyn Lego-kokoelman parissa.

Mitä tarkoittaa QWERTY?

QWERTY? Joo, se on se näppäimistöasettelu, josta on tullut ikään kuin maailmanlaajuinen standardi – vähän kuin se, että kaikki käyttävät samaa kokoa sukkia vaikka jalat ovat kuin eri planeettoja!

Pääasia on se, että ylärivi menee Q-W-E-R-T-Y. Aivan kuin joku olisi heittänyt kirjainpalikoita sekaisin ja sitten vaan sanonut: “Näillä mennään!” Ei sen kummempaa.

Ja siitä on olemassa miljoona variaatiota, niinkuin koiranrotuja. Jokaisella maalla on oma pikku säätönsä, vähän niinkuin mummon villasukat:

  • Qwertz: Saksan kieli, niin siistiä ja jämäkkää kuin Oktoberfest-teltassa vallitseva tunnelma.
  • Azerty: Ranska, niin tyylikästä ja rönsyilevää kuin Pariisin muotiviikot.

Mutta periaatteessa se on sama pulju, vain eri kielen kera. Ajattele sitä kuin pizzaa, joka maistuu aina vähän erilaiselta missä tahansa syöt. Toiset laittaa ananasta ja jotkut sitä rakastaa, toiset taas vihaa, heh!

Itse asiassa, muistan kun olin 10-vuotias ja taputtelin vanhan kirjoituskoneen näppäimistöä. Se oli niin raskasta, kuin olisin kannattanut äidin täynnä marjoja olevaa marjajääkaappia. Ja nyt sormet lentävät näppäimistön päällä kuin linnut kevättalvella!

Historiaa pikaisella vilkaisulla: Ei ihan tarkasti tiedä mistä tämä hullu QWERTY tuli alkuunsa, mutta uskottavasti se on kehitetty silloin kun kirjoituskoneet olivat niin hitaita että ne tarvitsivat erityisen näppäimistön estääkseen kirjoituskoneen jumittumisen – ikään kuin se olisi yrittänyt soittaa tangomusiikkia rypistyneenä. No, ihan tosissaan, se oli se ongelma.

Montako näppäintä on näppäimistössä?

Muistan vieläkin sen päivän, elokuun 14. päivä 2018. Olin juuri aloittanut uuden työni toimistolla Helsingin keskustassa, ja ensimmäinen työtehtäväni oli tehdä raportti myyntiluvuista. Käytin firmaamme kuulunutta vanhaa pöytäkoneella, jolla oli todella iso ja raskas näppäimistö. Tuntui kuin sormeni hukkuivat niihin avaimiin, niin valtavan iso se oli. Mä en ollut koskaan ennen käyttänyt niin isoa näppäimistöä. Se oli jotenkin…hirveä.

Muistan sen painon. Se oli ihan äärettömän raskas. Kuten jättimäinen kivi kädessäni. Käteni väsyivät nopeasti, ja kirjoittaminen tuntui tuskalliselta.

Näppäimiä oli 104. Laskin ne sen raskaan työskentelysession jälkeen. Laskenta oli helppo, koska näppäimistö oli niin iso ja näppäimet niin selkeästi merkittyjä. Tuolloin ymmärsin, että tämä ei ole minulle sopiva työväline. Tarvitsisin paljon pienemmän ja kevyemmän.

  • Täysikokoinen näppäimistö
  • 104 näppäintä
  • Raskas ja iso
  • Epämukava käyttää

Myöhemmin hankin itselleni pienemmän näppäimistön, ja työt sujuivat huomattavasti paremmin. Mutta aina muistan tuon raskas ja valtavan näppäimistön ja sen 104 näppäintä, jotka piti laskea. Se oli oppitunti, että työkalun tulee sopia käyttäjäänsä.

#Mekaaninen #Näppäimistö #Painike