Montako kerrosta majakassa on?

Montako kerrosta majakassa on: 35 vs 3-8 kerrosta

Kun mietit tarkemmin, montako kerrosta majakassa on, on erittäin tärkeää ymmärtää modernien asuintornitalojen ja perinteisten historiallisten merimajakoiden valtava ero. Näiden kahden täysin erilaisen rakennustyypin välillä vallitsee merkittävä kontrasti niin arkkitehtuurissa, alkuperäisessä käyttötarkoituksessa kuin lopullisessa kokoluokassakin. Tutustu rakennusten todellisiin mittasuhteisiin ja vältä yleiset väärinkäsitykset näiden tunnettujen maamerkkien rakenteista.

Montako kerrosta majakassa on?

Suomen korkeimmassa asuintalossa, Helsingin Kalasatamassa sijaitsevassa Majakka-tornitalossa, on tasan 35 kerrosta. ^[1] Perinteisissä merimajakoissa kerrosmäärä puolestaan vaihtelee yleensä 3-8 kerroksen välihin tornin korkeudesta riippuen.

Kysymys majakan kerrosmäärästä riippuu täysin siitä, puhutaanko nykyaikaisesta pilvenpiirtäjästä vai historiallisesta merenkulun turvalaitteesta. Kalasatama majakka kerrosmäärä on herättänyt paljon keskustelua urbaanista asumisesta. Toisaalta moni etsii tietoa vanhojen majakkasaarien rakennustekniikasta. Tässä artikkelissa käymme läpi molemmat näkökulmat.

Kalasataman Majakka - Suomen korkeimman tornitalon kerrokset

Helsingin Kalasatamaan rakennettu Majakka on modernin suomalaisen rakennushistorian merkkipaalu. Siinä on 35 kerrosta, ja rakennus kohoaa 134 metrin korkeuteen merenpinnasta. ^[2]

Kun kävin ensimmäistä kertaa vierailemassa ystäväni luona Majakan ylimmissä kerroksissa, hämäläiseen matalaan rakentamiseen tottuneet silmäni kokivat pienen shokin - näkymät olivat huikeat, mutta hissin nopeus ja korkeus saivat aluksi vatsanpohjan pyörimään. Pilvenpiirtäjäasuminen vaatii selvästi totuttelua. Rakennuksen alimmat viisi kerrosta on integroitu osaksi kauppakeskus Rediä, ja loput kerrokset ovat puhtaasti asuinkäytössä. Yhteensä talosta löytyy 282 asuntoa.^[3]

Tornitalon massiiviset mittasuhteet tarkoittavat myös sitä, että hissimatka huipulle kestää vain hetken. Hissit liikkuvat useiden metrien sekuntivauhdilla. Rakennuksen 33. kerroksessa sijaitsevat asukkaiden yhteiskäytössä olevat klubitilat ja saunaosasto, joista avautuu panoraamanäkymä koko pääkaupunkiseudun yli. Mutta tässä on eräs mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka moni ohittaa - rakennuksen ylimmät kerrokset jouduttiin suunnittelemaan poikkeuksellisen tiukoilla tuulivarmistuksilla, sillä huipulla tuulen nopeus voi olla kaksinkertainen maanpintaan verrattuna.

Perinteiset merimajakat - Miksi kerrosmäärä on rajallinen?

Historiallisissa merimajakoissa ei yleensä puhuta perinteisistä asuinkerroksista, vaan majakka tornitalo kerrokset on jaettu tasoihin kapeiden kierreportaiden avulla. Tyypillisessä suomalaisessa saaristomajakassa on noin 5-7 kerrostasoa.

Suomen tunnetuimmassa ja korkeimmassa merimajakassa, Bengtskärissä, on virallisesti useita kerrostasoja (majakan vartijan talossa 3,5 kerrosta) ennen varsinaista valohuonetta. Tornin korkeus on 52 metriä. Portaita huipulle on tasan 252 kappaletta. ^[6]

Olen kerran kiivennyt Bengtskärin tornin huipulle myrskyisenä syyspäivänä, ja voin sanoa, että reisissä tuntui. Reisilihasten polte oli kuitenkin pientä sen rinnalla, miten vanhat majakanvartijat joutuivat kantamaan raskaita polttoainelasillisia ylös joka ikinen päivä ilman nykyajan mukavuuksia. Merimajakoiden kerrokset olivat hyvin tarkkaan organisoituja: alimmassa kerroksessa sijaitsivat varastot ja polttoaineet, keskivaiheilla olivat asuinhuoneet ja päivystystilat, ja ylin taso oli varattu vain itse valolaitteistolle ja sen huollolle.

Kalasataman Majakka vastaan perinteinen merimajakka

Kalasataman Majakka (Tornitalo)

Urbaani asuminen ja liiketilat

35 kerrosta

134 metriä

Huippunopeat nykyaikaiset hissit

Bengtskärin majakka (Merimajakka)

Merenkulun ohjaus, nykyään museo ja matkailu

6 kerrostasoa

52 metriä

252 kierreportaan askelmaa

Mikon muutto ja arjen haasteet Majakan 28. kerroksessa

Mikko, 34-vuotias it-asiantuntija Helsingistä, muutti Kalasataman Majakan 28. kerrokseen tavoitteenaan nauttia helposta kaupunkielämästä. Hän pelkäsi kuitenkin etukäteen hissiriippuvuutta ja kovia yläilmojen tuulia.

Ensimmäinen haaste koetti heti muuttopäivänä, kun suuri kulmasohva ei mahtunutkaan tavalliseen hissiin ja erikoishissin varaaminen oli unohtunut. Mikko joutui odottamaan sohvansa kanssa Redin aulassa kaksi tuntia.

Hän tajusi, että korkealla asuminen vaatii uudenlaista logistista suunnittelua. Hän alkoi ajoittaa kauppakäyntinsä ja roskien viennit tarkasti muiden menojen yhteyteen välttääkseen turhia hissimatkoja edestakaisin.

Kuukauden asumisen jälkeen Mikko huomasi sopeutuneensa erinomaisesti, hissien odotusajat olivat minimaaliset ja upea näkymä yli Helsingin korvasi kaikki muuttovaiheen pienet logistiset vastoinkäymiset.