Mikä on korkein rakennus Suomessa?

Suomen korkein rakennus? Ajankohtaiset tiedot ja selvitys

Modernit maan rakennushankkeet sekä tunnettu suomen korkein rakennus kiinnostavat laajasti suurta yleisöä virallisten ja tarkkojen mittatietojen vuoksi. Erilaisten virallisten määritelmien ja oikeiden tietojen ymmärtäminen auttaa tehokkaasti välttämään virheellisiä käsityksiä julkisessa keskustelussa. Kannattaa tutustua tähän mielenkiintoiseen aiheeseen tarkemmin luotettavien selvitysten avulla.

Mikä on Suomen korkein rakennus juuri nyt?

Suomen korkein rakennus on Kirkkonummen Pikkalassa sijaitseva Prysmian-kaapelitorni, joka kohoaa huimaan 185 metrin korkeuteen. Tämä vuonna 2025 tuotantokäyttöön otettu jättiläinen ohitti korkeudessaan kaikki maamme aiemmat rakennukset ja muutti käsityksen siitä, miltä suomen korkeimmat rakennukset näyttävät. Moni veikkaa edelleen kärkipaikalle asuintaloja tai näkötoneja, mutta teollinen kehitys kiilasi tällä kertaa kirkkaasti ohi.

Kun puhutaan virallisista rakennuksista, pikkalan kaapelitorni on omassa luokassaan. Muistan itsekin, kun aikoinaan ajattelin Tampereen Näsinneulan edustavan maamme ehdotonta huippua korkeusmitassa. Näsinneula on kuitenkin rakennelma, ei varsinainen rakennus, ja sen torniosa jää sekin jälkeen tästä uudesta teollisuustornista. Kaapelitornin massiivisuus tekee vaikutuksen varsinkin silloin, kun sen näkee omin silmin rannikon tasaisessa maisemassa. Se suorastaan dominoi ympäristöään ja muistuttaa siitä, kuinka nopeasti rakentamisen mittasuhteet ovat Suomessa muuttuneet viime vuosina.

Prysmian kaapelitorni Pikkala - Miksi tornista rakennettiin niin korkea?

kirkkonummen kaapelitorni korkeus ja muoto eivät ole arkkitehtonisesta oikusta syntyneitä, vaan torni palvelee puhtaasti käytännön tuotantotarpeita. Prysmian Group valmistaa Pikkalan tehtaalla huipputehokkaita suurajännitteisiä merikaapeleita, joiden eristysprosessissa painovoima on välttämätön työkalutoveri. Kaapelin on laskeuduttava tornista täysin pystysuorassa asennossa vulkanointiprosessin aikana, jotta eristysmateriaali ei pääse valumaan epätasaisesti ja kaapelin laatu säilyy virheettömänä. Mitä paksumpia ja painavampia kaapeleita valmistetaan, sitä korkeampi torni tarvidaan prosessin hallitsemiseksi.

Pikkalan uusi torni otettiin tuotantokäyttöön toukokuussa 2025. Se on itse asiassa alueen toinen kaapelitorni, sillä vanhempi, vuonna 1974 valmistunut torni on huomattavasti matalampi. Uuden tornin rakennusprosessia seuratessa huomasi hyvin, miten vaativaa näin korkean betonijärjestelmän pystyttäminen on rannikon tuulisissa olosuhteissa. Liukuvalutekniikalla tehty valutyö vaati jatkuvaa, ympärivorokautista seurantaa useiden viikkojen ajan. Pienikin virhe valutahdissa olisi voinut pilata koko rakenteen suoruuden.

Suomen korkeimmat rakennukset vertailussa

Suomen korkeimmat rakennukset ovat perinteisesti olleet joko kirkontorneja, hotelleja tai viime vuosina kiihtyvällä tahdilla rakennettuja moderneja asuintorneja. Etenkin Helsingin Kalasataman alue on muuttanut pääkaupunkiseudun siluettia merkittävästi. Kalasataman tornitalot, kuten Majakka ja Loisto, edustavat asuinrakentamisen huippua, mutta teollisten tornien mittasuhteisiin ne eivät yllä. Maamme korkeimpien rakenteiden joukossa onkin selkeä ero sen välillä, lasketaanko mukaan pelkät asuin- ja liikerakennukset vai otetaanko mukaan kaikki ihmisen rakentamat mastot ja rakennelmat.

Suomen korkeimmasta asuinrakennuksesta käydään jatkuvaa kisaa. Kalasataman Majakka pitää tällä hetkellä hallussaan asuintalojen kärkipaikkaa 134 metrin korkeudellaan, ja sen sisartorni Loisto yltää 124 metriin. Espoon Keilaniemeen kohonnut Portus ja muut alueen uudet hankkeet haastavat näitä lukemia, mutta Kirkkonummen 185-metriseen torniin verrattuna eroa jää siitä huolimatta useita kymmeniä metrejä. Teollisuusrakennusten mukaan laskeminen hämmentää joskus tilastoja, mutta virallisten kriteerien mukaan prysmian kaapelitorni pikkala on kiistaton ykkönen, sillä siinä on säännöllisesti käytettäviä kerrostasoja ja hissilinjoja alusta loppuun.

Suomen korkeimpien kohteiden kokovertailu

Suomen korkeusennätyksiä tarkastellessa on hyvä laittaa eri tyyppiset kohteet järjestykseen, jotta hahmottaa Pikkalan tornin todellisen suuruuden suhteessa muihin maamerkkeihin.

Prysmian-kaapelitorni (Kirkkonummi) ⭐

- Suomen virallisesti korkein varsinainen rakennus

- 185 metriä

- Teollisuusrakennus, merikaapelien pystysuora valmistus

Näsinneula (Tampere)

- Korkein vapaasti seisova rakennelma, mutta ei virallinen talorakennus

- 168 metriä

- Näkötorni ja kahvilatilat rakennelman huipulla

Kalasataman Majakka (Helsinki)

- Suomen korkein puhdas asuinrakennus

- 134 metriä

- Asuin- ja liikerakennus Kalasataman metroaseman päällä

Mikael Agricolan kirkko (Helsinki)

- Suomen korkein kirkontorni, piikin pituus itsessään on 30 metriä

- 97 metriä

- Kirkkorakennus, jonka torni nousee merenpinnasta korkealle

Teollisuusrakentamisen muutos: Pikkalan tontin haasteet

Matti, kokenut suomalainen infrarakentamisen projektipäällikkö, sai tehtäväkseen koordinoida logistiikkaa Kirkkonummen uuden kaapelitornin työmaalla rannikkoalueen vaihtelevissa sääolosuhteissa. Alussa hanke näytti helpolta paperilla, mutta peruskallion laatu ja kovat merituulet osoittautuivat nopeasti raskaaksi haasteeksi.

Ensimmäinen yritys edetä perinteisellä aikataulutuksella epäonnistui tuulen voimakkuuden vuoksi, kun korkealle nousevat nosturijärjestelmät jouduttiin lukitsemaan turvallisuussyistä päiväkausiksi. Tämä aiheutti kahden viikon viivästyksen heti alkuvaiheessa ja herätti tiimissä pelkoa budjetin pettämisestä.

Matti päätti muuttaa taktiikkaa ja siirtyi käyttämään dynaamista, sääennusteisiin perustuvaa vuorosuunnittelua, jossa valu- ja asennustyöt tehtiin keskitetysti yön hiljaisempina ja tyynempinä tunteina. Tämä vaati tiukkaa neuvottelua työntekijöiden kanssa ja jatkuvaa joustamista uniajoissa.

Uuden toimintatavan ansiosta valu eteni lopulta ilman katkoja, ja torni saavutti täyden 185 metrin korkeutensa aikataulussa toukokuuhun mennessä. Matti totesi oppineensa, ettei perinteinen toimistosta johdettu aikataulu toimi silloin, kun rakennetaan Suomen korkeinta kohdetta suoraan meren armoille.