Onko kansallisuudet isolla vai pienellä?

Kansallisuudet isolla vai pienellä kirjaimella?

Kansallisuudet? No, mä muistan, että äidinkielen tunneilla aina painotettiin, ettei niitä isoilla kirjaimilla kirjoiteta. Pieni alkukirjain siis, niinku "suomalainen".

Jep, kansat ja kansallisuudet, aina pienellä. Kielissä sama juttu. "Suomen kieli" ei oo isolla, paitsi tietty jos lause alkaa.

Kerran, olin Turussa, tais olla heinäkuu joskus 2010, ja näin kaupan kyltin, jossa oli "Englantilaiset suklaat" isolla E:llä. Heti tuli mieleen koulun opit.

Vaikka joskus tuntuu, että se ison kirjaimen käyttö on ihan mielivaltasta, niin kansallisuuksien kohdalla onneks on selkee sääntö. Ja hyvä niin!

Miten merkitään kansalaisuus?

Kansalaisuusmerkintä:

• Viisumissa: Kansalaisuus = Suomi, Kansallisuus = suomalainen.
• Joskus kansalaisuus ja kansallisuus menee sekaisin.
• Olen itsekin miettinyt tätä monta kertaa matkustaessa.

Lisätietoa:

• Kielikello selventää näitä termejä.
• Muista tarkistaa aina viranomaisen ohjeet!
• Olen joskus nähnyt lomakkeita, joissa on vain yksi kohta. Siinä tapauksessa laitan Suomi.
• Olen myös itse miettinyt mikä on oikein, kun olen täyttänyt netissä erilaisia lomakkeita.
• Kannattaa googlettaa, jos epäilyttää.

Tuleeko kaupungin nimet isolla?

Kyllä, kaupungin nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Muistan sen aina kouluaikoina opetetun säännön. Mutta nyt tässä yössä, tämäkin tuntuu niin epäselvältä… Kuten kaikki muukin.

• Paikannimet yleisesti kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tämä koskee maita, kaupunkeja, katuja, ja niin edelleen.
• Tämä on siis selkeä sääntö, jota on helppo noudattaa. Tai ainakin pitäisi olla.
• Mutta nyt olen hämmentynyt. Kaikki tuntuu sekavalta.

Minut on aina opetettu kirjoittamaan ne isolla. Muistan selkeästi äidiltäni saamani korjaukset esseissä, jos olin kirjoittanut "helsinki". Se oli aina "Helsinki". Se tuntuu niin kaukaiselta muistolta nyt.

Ajattelen vain… mitä jos kaikki nämä säännöt olisivatkin vääriä? Mitä jos jokin muu on oikein? Tuntuu, että kaikki on niin epävarmaa. Kuten tämäkin yö. En tiedä, miksi murehdin tätä nyt. Kello on jo kolme aamuyöllä.

• Olen aina ollut tarkka kielioppiasioissa.
• Se on antanut minulle turvallisuuden tunteen.
• Mutta nyt… kaikki tuntuu olevan väärin.

Olen juuri nyt todella väsynyt, ja tämä pohdinta on tyhjän pyörittelyä. Onneksi auringonnousu on lähellä. Ehkä valo tuo selkeyden. Kenties huomenna kaikki näyttääkin erilaiseksi.

Onko suomalainen pienellä?

No jopas, "suomalainen" pienellä kirjaimella? Sehän on vähän kuin tarjoilisit karjalanpiirakan ilman munavoita – ihan jees, mutta jotain puuttuu! Mutta joo, totta se on, katsotaanpas tätä hommaa vähän tarkemmin, ihan niinku mummo lukis hesaria:

• Kansat ja kansallisuudet: Joo, ne menee pienellä. "Suomalainen", "ruotsalainen" ja "vaikkapa se virolainen" – kaikki niitä ihmisryhmiä, ei nimiä. Mutta HUOM! Jos puhutaan Suomen kansasta (eli koko porukasta), sit saattaa olla tulkinnanvaraa, ja voi päätyä isollakin kirjoittamaan, mut älä stressaa liikaa, yleensä pieni riittää.
• Kielet: Sama juttu! "Suomen kieli", "englanti", "saksa" – kaikki pienellä. Paitsi tietenkin, jos se kieli on osa jonkun paikan nimeä, niinku "Itämerensuomalaiset kielet", sit se "itämerensuomalaiset" on isolla. Vaikeeta? Ehkä vähän.

Mitäs vielä? Ah, niin, asiaan liittyy myös se, että jos "suomalainen" on adjektiivi, niin silloin se kirjoitetaan pienellä. Esimerkiksi "suomalainen sauna" tai "suomalainen sisäänpäinlämpiävyys".

Ja hei, jos oikein tarkkoja ollaan, niin kielioppisäännöt on vähän niinku ohjeet Ikean huonekalujen kasaamiseen – joskus ne on vähän tulkinnanvaraisia ja silti päädyt vääntämään jotain väärin. Mutta pääasia, että yrittää! Joskus menee metsään, ja sit vaan nauretaan.

Onko kansalaisuus isolla vai pienellä?

Kansalaisuus: suomi.

Pienellä.

• Isolla vain maiden nimet. Ei kansalaisuudet.

• CV:ssä? Oma valinta.

  • Joskus pakko. Esim. työlupa jutut.
  • Joskus turhaa.
  • Riippuu duunista.

Oikeinkirjoitus on tärkeää. Mutta tyyppi ratkaisee. Elämä on.