Onko rukalla tuntureita?

0 katselukertaa
Kysymys siitä, onko rukalla tuntureita, nousee esiin Rukan sekä Kuusamon suosituille matkailualueille suuntaavien kotimaisten ja ulkomaisten retkeilijöiden keskuudessa. Virallisen maantieteellisen määritelmän mukaan Rukatunturi luokitellaan vaaraksi, sillä sen korkein huippu jää kokonaan luonnollisen puurajan sekä metsärajan alapuolelle. Alueen korkeat vaarat muodostavat kuitenkin upean tunturimaisen maaston ja maisemat, jotka tarjoavat erinomaiset puitteet lasketteluun, maastohiihtoon sekä ympärivuotiseen luonnossa liikkumiseen kaikenikäisille retkeilijöille.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko Rukalla tuntureita: Tunturi vai vaara?

Kysymys siitä, onko rukalla tuntureita, herättää runsaasti mielenkiintoa kaikkien Rukan ainutlaatuisten maastonmuotoja ja luontoelämyksiä suunnittelevien matkailijoiden keskuudessa. Alueen maantieteellisten piirteiden tunteminen auttaa hahmottamaan paikalliset retkeilyolosuhteet huomattavasti paremmin ja välttämään yleiset väärinkäsitykset jo ennen lomamatkalle lähtöä. Tutustu Rukan alueen maastonmuotoihin ja virallisiin määritelmiin täydellisen matkaelämyksen varmistamiseksi.

Onko Rukan alueella oikeita tuntureita?

Kysymys siitä, onko rukalla tuntureita, jakaa mielipiteitä riippuen siitä, puhutaanko jokapäiväisestä puhekielestä vai tiukasta maantieteellisestä määritelmästä. Vastaus ei ole aivan yksiselyksinen, sillä asiaan liittyy sekä alueellista perinnettä että luonnonmaantieteellisiä termejä.

Puhekielessä ja matkailumainonnassa Rukan seudun korkeita mäkiä kutsutaan usein luontevasti tuntureiksi. Kuitenkin maantieteellisessä mielessä Kuusamossa sijaitseva rukatunturi korkeus on itse asiassa suuri vaara, ei varsinainen puuton tunturi.

Puhekieli vai maantiede: Rukatunturi vai Rukavaara?

Suomessa tunturiksi mielletään tyypillisesti sellainen vaaran tai mäen huippu, joka kohoaa metsänrajan yläpuolelle. Tunturiluonnolle ominaista on puuttomuus lakialueella, jolle ankara ilmasto ja tuulet tekevät tehtävänsä.

Rukatunturi, joka kohoaa noin 500 metrin korkeuteen merenpinnasta, on kauttaaltaan metsän peitossa aivan huippuunsa asti. Tämän vuoksi se luokitellaan maantieteellisesti vaaraksi.

Nimeämisperinteessä sana tunturi on kuitenkin säilynyt, koska alueella on pitkät perinteet talviurheilukeskuksena ja matkailukeitaana. Monet pitävät matkoillaan nimitystä luontevana, vaikka kasvillisuusvyöhyke ei vastaa Lapinaisia paljaita lakia.

Rukan alueen merkittävimmät huiput ja maastonmuodot

Vaikka kyseessä eivät ole puuttomat Tunturi-Lapin huiput, Rukan ympäristö tarjoaa jylhiä ja korkeita vaaramaisemia, jotka haastavat patikoijan. Alueen korkein kohta, rukatunturi korkeus huomioiden, kohoaa noin 492–498 metrin korkeuteen.

Valtavaara ja muut lähialueen luontokohteet

Rukan lähellä sijaitsee vaikuttava Valtavaara, joka edustaa alueelle tyypillistä jylhää vaara-alustaa. Valtavaaran laki tarjoaa avarat näkymät yli pohjoisten metsien, ja sen huipulla vieraileminen tuntuu monista vaeltajista aivan yhtä eksoottiselta kuin varsinaisella tunturilla käynti.

Alueella on lisäksi rukan alueen vaarat, kuten Konttainen, Pyhävaara ja Iivaara, jotka ovat merkittäviä ja korkeita kohteita. Jokaisella näistä kohteista on oma luonteenpiirteensä, ja ne muodostavat suositun verkoston retkeilijöille, jotka hakevat korkeuseroja ja upeita maisemia ilman matkaa kauas pohjoiseen.

Tunturin ja vaaran keskeiset erot

Maantieteelliset termit saattavat sekoittaa retkeilijöitä. Seuraavassa verrataan perinteistä tunturia ja Rukan alueen vaaroja toisiinsa.

Tunturi (esim. Lapissa)

  • Matalaa varvustoa, jäkälää ja paljasta kivikkoa huipulla
  • Kohoaa metsänrajan yläpuolelle, laki on puuton ja avoin
  • Tyypillisesti Pohjois-Suomessa ja tunturialueilla

Vaara (esim. Rukatunturi)

  • Tiheää kuusikko- ja männikkömetsää, vaarametsien lajistoa
  • Metsäpeite jatkuu aivan huipulle asti ilman paljakkaa
  • Yleinen maastonmuoto Koillismaalla ja Kainuussa
Vaikka Rukatunturi ja muut alueen huiput ovat maantieteellisesti vaaroja eivätkä puuttomia tuntureita, niiden tarjoamat maisemat ja korkeuserot vastaavat monelta osin tunturiluonnon elämystä.

Retkeilijän kokemus Rukan maastoista

Juha, aktiivinen retkeilijä Helsingistä, lähti syyskuussa Kuusamoon sillä ajatuksella, että hän aikoo valloittaa Suomen eteläisimmät tunturit. Hän odotti löytävänsä puuttomia lakialueita ja tunturikoivikoita.

Saapuessaan Rukatunturin juurelle hän huomasi heti, että maisema oli täysin erilainen kuin Kilpisjärvellä tai Utsjoella. Rinteitä peitti tiheä ja vanha metsä aina ylös asti, eikä puuttomasta paljakasta ollut tietoakaan.

Sen sijaan, että hän olisi pettynyt terminologiaan, hän koki Valtavaaran ja Konttaisen poluilla vaeltaessaan maaston jylhyyden ja jyrkät nousut yllättävän vaativiksi ja palkitseviksi.

Kotimatkalla Juha totesi, että vaikka kyseessä oli maantieteellisesti vaara eikä tunturi, luonnonkauneus ja vaativat reitit tarjosivat aivan yhtä suuren retkeilyelämyksen ilman sen kummempaa nimiginikkaa.

Mitä kannattaa muistaa

Maantieteellinen todellisuus

Rukatunturi ei ole varsinainen puuton tunturi, vaan maantieteellisesti se luokitellaan suureksi vaaraksi.

Puhekielen traditio

Arjessa ja matkailumainonnassa Rukan seudun mäkiä kutsutaan yleisesti tuntureiksi niiden korkeuden ja luonteen vuoksi.

Monipuoliset vaarat

Rukan ympäristöstä löytyy useita muitakin upeita huippuja, kuten Valtavaara ja Konttainen, jotka tarjoavat vaativia retkeilyreittejä.

Lisätietoja

Onko Ruka tunturi vai vaara?

Maantieteellisesti Rukatunturi on suuri vaara, koska sen huippu ei ylitä metsänrajaa, vaan metsä peittää sen kokonaan. Puhekielessä aluetta kutsutaan kuitenkin usein tunturiksi matkailukulttuurin vuoksi.

Kuinka korkea Rukatunturi on?

Rukatunturi kohoaa noin 492–498 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vaikka korkeutta on lähes 500 metriä, se kuuluu Kuusamon tyypillisiin korkeisiin vaaroihin.

Jos suunnittelet vaellusta, katso Voiko Karhunkierroksen aloittaa rukalta?

Mitä muita huippuja Rukan lähellä on?

Rukan läheisyydessä sijaitsee useita hienoja vaara-alueita, joista tunnetuimpia ovat jylhä Valtavaara, Konttainen, Pyhävaara sekä hieman kauempana sijaitseva Iivaara.