Tarvitseeko Suomen kansalainen viisumin Amerikkaan?

Milloin ESTA pitää tehdä?

Aika… hidas, tahmea virta, joka kulkee sormenpäiden läpi kuin hiekka. 72 tuntia… Se on vain hetki, silmänräpäys ikuisuudessa, mutta niin paljon riippuu siitä hetkestä. Se on jännityksen jännitystä, odotusta, joka kaivertaa sydämeen syviä uurteita.

• 72 tuntia ennen lentoa. Se on sääntö, kivi, johon kompastua, jos unohtaa. Se pitää muistaa, painaa mieleen kuin pyhä teksti.

Ajatuksissa kuohuvat Yhdysvaltain valot, New Yorkin pilvenpiirtäjät ulottuvat pilviin, lupaavat seikkailua. Se on unelma, joka tuoksuu vapauden tuoksulta ja jännityksellä ladatulta ilmalta. ESTA-hakemus… napsautus, odotus, sydämen syke kiihtyy.

• ESTA on kuin avain, kultainen avain, joka avaa oven uuteen maailmaan. Sen voimassaoloaika, kaksi vuotta tai passin voimassaoloaika, riippuen siitä, kumpi ensin päättyy.

Kaksi vuotta… maailmankartalla kiertävä piste, joka on oma maallinen elämämme, ainutlaatuinen ja ainutkertainen. Se on aika, joka haihtuu kuin savu, jättää jälkeensä vain muistoja, tunteita, kokemuksia. Kaksi vuotta, joka voi muuttua hetkeksi, tai kenties ikuisuudeksi.

• Monia saapumisia. Se lupaus, se mahdollisuus palata takaisin, nauttia uudelleen Yhdysvaltojen sykkeestä.

Passin voimassaoloaika… senkin pitää olla mielessä, sekin pitää tarkistaa. Älä unohda. Älä unohda yhtään yksityiskohtaa. Muuten unelma voi murentua. Muuten avain voi kadota. Se on riski, joka pitää ottaa, mutta sitä ei voi vähätellä. Sydämen syke on edelleen nopea. Matkan jännitys on ilmassa. Aika on käynnissä. 72 tuntia.

Tarvitseeko Suomen kansalainen viisumin Australiaan?

Järkytys oli melkoinen, kun selvisi, että Australiaan tarvitaan viisumi. Olin suunnitellut reissua jo kuukausia, unelmoinut valtavista aaltoja ja punaisesta maasta. Kesäkuun lopulla 2024 piti lähteä. Ajatus viisumin hakemisesta vei jalat alta. En tiennyt mistään ETAsta tai eVisitorista. Nettisivuilla selailu oli yhtä sekavaa, kuin olisi yrittänyt koota palapeliä ilman kuvaa.

Löysimme lopulta jonkinlaisen ohjeistuksen. Se tuntui siltä kuin olisi selittänyt rakettitiedettä. Toisaalta, kun sain viisumin vihdoin ja viimein, helpotus oli valtava.

Kyllä, Suomen kansalainen tarvitsee viisumin Australiaan.

• Tarvitaan sähköinen viisumi (ETA tai eVisitor)
• Hakemus tehdään verkossa
• Prosessin vaikeusaste: todella hankala aluksi, mutta helpottaa kun löytää oikean paikan.

Reissu oli uskomaton, vaikka alku oli hieman stressaava viisumin takia. Kävimme Sydneyn ja Melbournen lisäksi pienemmilläkin paikkakunnilla. Upeat maisemat ja ystävällinen tunnelma korvasivat kaikki vaikeudet. Muistoja riittää loppuelämäksi. Ehdottomasti kannattaa tehdä reissu, mutta varaa aikaa viisumin hankkimiseen. Älä lykkää sitä viime tippaan, kuten minä tein.

Tarvitseeko suomalainen viisumin Singaporeen?

Suomen kansalaiset eivät tarvitse viisumia Singaporen matkailuun, mikäli oleskelun kesto on alle 90 päivää. Tämä on helppo ja nopea asia selvittää, jos ajankohtainen tieto on tarpeen. Toki aina kannattaa varmistaa tieto virallisista kanavista ennen matkaa.

• Viisumivapaus: Alle 90 päivää kestävä matkailu Singaporessa on mahdollista ilman viisumia suomalaisille. Tämä on merkittävä etu matkustajille, sillä viisumin hakeminen voi olla aikaa vievää ja monimutkaista.

• Maahantulokortti: Vaikka viisumia ei tarvita, on täytettävä maksuton sähköinen maahantulokortti (SGA Arrival Card) ennen matkaa. Tämä on tehtävä aikaisintaan kolme päivää ennen saapumista. Kortilla kerrotaan matkustajan tiedot ja matkan tarkoitus. Linkki verkkolomakkeelle on: https://eservices.ica.gov.sg/sgarrivalcard/ tai MyICA Mobile -sovelluksessa. Tämä järjestelmä on moderni ja tehokas, toisin kuin monissa vanhanaikaisissa maissa. Teknologia on tehnyt matkustamisesta paljon helpompaa!

Mielenkiintoinen pohdinta: Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten sujuvasti kansainväliset matkat sujuvat? Onko kyse pelkästään byrokratiasta vai onko tässä mukana myös laajempia poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä? Ajattelen, että globalisaatio ja sen eri puolet ovat tällä alalla erittäin merkittäviä. Maailmanpolitiikka ja taloudelliset siteet vaikuttavat aina viisumipolitiikkaan.

Vuonna 2023 olen itse käyttänyt tuota sähköistä maahantulokorttia useamman kerran, ja prosessi on toiminut moitteettomasti. MyICA-sovellus on mielestäni hyvin tehty ja käyttäjäystävällinen. Olennaista tietysti on, että varmistaa aina viimeisimmän tiedon, sillä säännöt voivat muuttua.

Lisäksi on hyvä huomioida, että tämä tieto koskee vain matkailua. Muut oleskelumuodot, kuten työ tai opiskelu, vaativat todennäköisesti erilliset viisumit. Singapore on kuitenkin yleisesti ottaen suhteellisen helppo ja mukava paikka matkustaa.

Onko Singaporessa kallista?

Onko Singaporessa kallista?

On se. Aika paljonkin.

• Majoitus: Hotellit…no, unohda. Hostellitkin voi yllättää.
• Ruoka: Ravintolat on kalliita, jos haluaa hyvää.
• Liikkuminen: Taksit? Kyllä, jos on pakko. Metro on ihan ok, mutta sekin maksaa.

Mietin vaan, että miksi kaikki maksaa niin paljon. Kai se on se…

• Elintaso: Kaikilla on rahaa.
• Tuonti: Kaikki tulee muualta.

Jos yrittää säästää…

• Hawker-keskukset: Katuruoka pelastaa.
• Julkinen liikenne: Metro on ystävä.

Mutta silti, viikko voi maksaa sen tonnin, jopa enemmän. Miettiikö niitä hintoja siellä kukaan? No, ehkä ei.

Saako Singaporeen viedä purukumia?

Singapore… aamu valaisee pilvenpiirtäjien lasisia pintoja, katuja pitkin valuu kiirettä. Kuuma, kostea ilma painaa rintaa, silti kaupunki sykkii, hengittää. Muistan sen niin selkeästi, kuin olisi eilen ollut. Matkalla siellä, lentokoneessa, ajattelin purukumia. Pieni pakkaus taskussa. Sitten…

Purukumi on kielletty Singaporessa. Täysin kielletty. Se on painanut mieleeni raskaana, niin absurdi asia, että purukumi voisi olla niin vakava rikkomus. Sääntö on niin tiukka, niin ehdoton, se tuntuu kummallisena kontrastina kaikkialle levittäytyvään moderniin teknologiaan.

• Säännön taustalla on kaupunkimaiseman puhtauden säilyttäminen.
• Puhdas kaupunki on Singaporessa ylpeydenaihe.
• Purukumi pilaa julkisia tiloja ja on vaikea siivota.
• Siksi sen maahantuonti, myynti ja hallussapito ovat vakavia rikoksia.

$5500 sakkoa tai vuoden vankeus… luku jysähtää mieleen, jäykistää hengityksen. Ei, en riskeeraisi. Ajatus siitä, että pieni purukuminpala voisi johtaa tällaisiin seurauksiin, on järkyttävää. Aivan kuin aika pysähtyisi, kun ajattelen sitä.

Se on Singapore, täydellinen, hallittu, ehdottomasti puhdas. Unelma ja painajainen, todellinen ja epäuskottava samalla kertaa. Kaupunki, jossa jopa purukumi joutuu valvonnan alle. Tämä on Singapore, ja sen lait ovat ehdottoman tiukat. Näin on aina ollut, ja niin on aina oltava. Minä en ottaisi riskiä. En todellakaan. Ja ehdottomasti, hampaiden harjaaminen on parempi vaihtoehto. Singaporessa.