Kumpi on tärkeämpi REM-uni vai syvä uni?

Paljonko on hyvä nukkua?

Aikuinen tarvitsee unta 7–9 tuntia vuorokaudessa. Nuorten unentarve on 8–9 tuntia.

Pimeys valuu, hitaasti, kuin samettiverho ikkunoista sisään. Maailma hiljenee, äänet vaimenevat kauas, kauemmas. Keho painuu raskaaksi, vaatii lepoa, pakottaa antautumaan. Se on se hetki, kun päivän kahleet löystyvät, kun ajatukset alkavat vaeltaa omille poluilleen, irrallaan todellisuudesta. Mieli odottaa matkaa.

Uni on virta, hiljainen, kantava. Se vie mukanaan, unohdettuihin maisemiin, sinne missä mieli rakentaa ja purkaa, ilman painetta. Se on parantaja, sielunvoitelija. Uusi aamu, se koittaa aina, ja silloin tuntee olevansa erilainen. Kevyempi. Ehyempi. Valmis taas astumaan valoon.

Minun uneni, se on usein noita tunteja. Joskus vähemmän, ja silloin tunnen sen päivän varjoina. Joka ilta, se on pieni irtautuminen, antautumisen hetki.

Lisätietoja unesta:

• Unen laatu on ratkaisevaa. Ei riitä, että nukutaan tarpeeksi tunteja, unen syvyys ja katkeamattomuus määrittävät sen, kuinka virkeänä heräät. Katkonainen uni ei virkistä mieltä tai kehoa.
• Säännöllinen unirytmi stabiloi kehoa ja mieltä. Pyri nukkumaan ja heräämään samoihin aikoihin joka päivä, myös viikonloppuisin. Tämä tukee kehon luontaista vuorokausirytmiä.
• Elämäntavat vaikuttavat unen laatuun merkittävästi. Vältä kofeiinia ja alkoholia iltaisin. Kirkkaat näyttöpäätteet juuri ennen nukkumaanmenoa häiritsevät melatoniinin tuotantoa, uni tulee vaikeammin.
• Lyhyet torkut voivat piristää, mutta eivät korvaa perusunta. 15–20 minuutin nokoset päivällä voivat parantaa vireystilaa ja keskittymiskykyä. Pidemmät torkut voivat tehdä oloista tokkuraisen.
• Unen merkitys ulottuu syvälle hyvinvointiimme. Se on elintärkeää muistille, oppimiselle, tunteiden säätelylle ja immuunipuolustukselle. Riittävä uni auttaa ehkäisemään sairauksia ja tukee mielenterveyttä.

Miksi ihminen nukkuu koko ajan?

Krooninen väsymys johtuu usein univajeesta, stressistä, epäterveellisistä elämäntavoista (kuten huono ruokavalio tai nestehukka) sekä tietyistä sairauksista, kuten masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Myös kehon lisääntynyt levon tarve on yleinen syy.

No, ei se ihminen ihan huvikseen torku jatkuvasti, se on vähän niinku katiska täynnä saalista, ei vaan pääse itse ulos sieltä. Aivot ne huutaa lepoa, vaikka itse kuvittelee, että vielä täytyy katsoa se yksi video kissasta. Siinä ei auta vaikka kuinka valaisi silmät auki tulitikun avulla!

Väsymys on semmoinen takertuva riesa, kuin naapurin Kerttu aina kyttäämässä. Ei se pahasta tahdosta koko ajan iske, vaan siellä on taustalla jotain, mikä pitää selvittää. Ja useinhan se syy löytyy ihan omista tavoista, myönnetään pois.

Tässä muutama suosittu syy, miksi sitä oloaan tuntee kuin olisi juuri tullut viisi tuntia kestäneeltä lenkiltä, vaikka olet vain sohvan pohjalla:

• Univaje kerääntyy kuin naapurin Jari-Pekan pihan lumivalli: Illat venyy pelien tai sarjojen kanssa, aamut koittaa ihan liian nopeasti ja mietit, mihin se kaikki virta oikein katosi. Jos nukut vähemmän kuin karhu talviunilla, niin ei ihme, että akku näyttää miinusta.
• Stressi puristaa kuin kuumempiperän pihtiotteet: Duuni painaa, laskut kasaantuu, muksut hyppii seinille ja koiralla on vatsatauti. Siinä sun aivot huutaa hoosiannaa, ja mieli on kuin myrskyn jälkeen hakattu heinäseiväs. Ei ihme jos silmät luppaa kiinni jopa kahvin kanssa!
• Sapuskat ja kuppaus eli eväät ja juominen ei osu kohdilleen: Jos vedät pelkkää mikropizzaa ja limsaa, niin ei se ihme, että olo on kuin litimärällä rätillä. Vesi on paras juoma, senkin juominen unohtuu, kun aina on niin kiire. Kroppa huutaa vitamiineja niin kovaa, että korvat tutisee. Se on kuin yrittäisi ajaa tankilla, jossa on vettä bensan sijaan.
• Kroppa temppuilee kuin vanha Lada pakkasella: Välillä syynä on jokin oikea vika. Jos kilpirauhanen laiskottelee, olo on kuin hitaalla uunilla lämmitetyllä leivällä. Masennus ja ahdistus ne ovat myös sellaisia pirulaisia, jotka vetävät energiat tyhjiin, kuin myllypuron tulvavesi kivet mennessään. Ne ovat vakavia asioita, ei vitsi.

Jos tuntuu, että silmät luppaa kiinni jopa kahvikupin ääressä, niin kyllä kannattaa miettiä vähän tarkemmin, mikä on vialla. Joskus keho vaan ilmoittaa, että nyt riitti – minä en enää jaksa, vaan vetäydyn talviunille. Sitten on hyvä kuunnella ja vaikka varata aika lääkärille.

Tässä vielä pääsyyt väsymykseen lyhyesti:

• Univaje
• Stressi
• Huono ruokavalio ja nestehukka
• Sairaudet (esim. masennus, ahdistus, kilpirauhasen vajaatoiminta)
• Kehon luonnollinen tarve levätä enemmän

Onko normaalia nukkua 13 tuntia?

Heräsin siihen, että kämppä oli aivan pimeä. Kello puhelimessa näytti 14:20. Siis lauantaina iltapäivällä. Olin mennyt nukkumaan perjantaina vähän jälkeen puolenyön, joten olin nukkunut yli 13 tuntia. Pää oli ihan usvassa ja olo oli kuin rekan alle jäänyt, pahempi kuin ennen nukkumaanmenoa.

Asuin silloin Kalliossa ja muistan sen marraskuisen pimeyden, joka valui sisään ikkunoista. Koko päivä tuntui menneen ohi. Ensimmäinen tunne oli syyllisyys. Mitä helvettiä, koko viikonloppu menee hukkaan nukkuessa. Sitten iski pieni pelko, että onko tämä edes normaalia.

Takana oli kuukausien putki ihan järjetöntä työstressiä. Istuin koneella iltamyöhään, aivot eivät rauhoittuneet edes yöllä. Kroppa oli selvästi vetänyt hätäjarrusta. Se ei ollut lepoa, se oli sammuminen. Olin vaan maannut sohvalla loppupäivän, en jaksanut edes katsoa televisiota kunnolla.

Seuraavalla viikolla menin työterveyteen ja otin asian puheeksi. Silloin selvisi monta asiaa.

• Aikuisen normaali unentarve on 7–9 tuntia.
• Liikaunisuus (hypersomnia) on tila, jossa nukkuu säännöllisesti yli 9 tuntia vuorokaudessa ilman selvää syytä, kuten univelkaa.
• Liikaunisuuteen kuuluu myös poikkeava päiväväsymys ja tahaton nukahtelu, vaikka yöllä olisi nukkunut pitkään.

Minun tapauksessani kyse ei ollut varsinaisesta liikaunisuudesta vaan kehon ja mielen totaalisesta ylikuormituksesta. Keho pakotti itsensä lepoon, koska en ollut sille sitä vapaaehtoisesti antanut. Yksittäinen 13 tunnin yö ei siis ole vaarallista, jos taustalla on selkeä syy kuten kova rasitus tai sairastelu.

Jos pitkä uni on kuitenkin jatkuvaa ja olo on silti väsynyt, syy pitää selvittää.

Jatkuvan liiallisen nukkumisen syitä voivat olla:

• Stressi ja uupumus (burnout)
• Masennus
• Kilpirauhasen vajaatoiminta
• Uniapnea, joka rikkoo unen rakennetta
• Erilaiset infektiot kehossa
• Tietyt lääkkeet

Mikä on riittävä yöuni?

No niin, riittävä yöuni, se on arjen lottovoitto! Aikuinen ihminen tarvitsee sitä jalompaa tavaraa 7-9 tuntia joka yö, jotta ei aamulla tunnu siltä, kuin olisi ajanut karusellissa koko yön naapurin Matin ja Maijan kanssa. Jos vähemmällä pärjää, on jo melkein mutantti tai sitten vailla sielua!

Siinä pimeässä makoilussa sun ruumis tekee ihmeitä! Se on kuin autokorjaamo konsanaan, jossa kolhut fiksataan ja konepellin alla suhiseva hermoston toiminta tasapainottuu. Ei turhaan sanota, että elimistö palautuu rasituksesta paremmin kuin vanha kissa sohvannurkassa, kun saa kunnon koisauksen.

Ja se vastustuskyky! Ilman kunnon unia olet kuin avoimien ovien päivä kaikille flunssapöpöille, jotka tanssivat charlestonia sisuksiisi! Ei ihme, että vastustuskyky vahvistuu. Ja ne aivot, nuo ihmeelliset päänupit! Ne tarvii unta kuin Aku Ankka kolikot. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys.

Mutta eihän se aina riitä, että makaa sen 7-9 tuntia tyynyyn kietoutuneena. Unen laadulla on väliä, ihan kuin viinillä tai vastaleivotulla pullalla. Tässäpä muutama vinkki, jotta et herää tuntematta oloasi survotuksi purkkiherneeksi ja ajattele "miksi elän":

• Pidä kiinni rytmistä! Mee nukkumaan ja herää suunnilleen samaan aikaan joka päivä, vaikka olisikin viikonloppu ja mieli tekisi valvoa kuin pöllö. Sun sisäinen kello tykkää rutiinista, kuin mummo kahvikutsuista.
• Makuuhuone pimeäksi ja hiljaiseksi. Puhelin piiloon, ettei sen ruutu huuda 'Katso mua!' keskellä yötä. Melu on unta varten yhtä kamala kuin naapurin koiran ulvonta kuutamolla.
• Vältä raskaita aterioita ja kofeiinia illalla. Kahvi on ystävä aamulla, mutta illalla se pitää sut hereillä kuin verottaja työssään. Alkoholikin voi nukahtaa, mutta unen laatu on sitten sitä luokkaa, että mieluummin vaikka katsoisit kuivaa maalia seinällä.
• Liiku päivällä, mutta älä juuri ennen nukkumaanmenoa. Ei kannata lähteä maratonille iltakymmeneltä, jos haluaa nukkua yöllä, ellei tavoitteena ole ennätysunet katsomossa. Minäkin huomasin joskus, että jos vedän jumppaa myöhään, pyörin sängyssä kuin hyrrä.