Miksi en osaa sanoa R?

11 kuukautta sitten 102 katselukertaa

R-kirjaimen ääntäminen on monelle haaste, sillä se vaatii kielen kärjen tarkkaa täryliikettä yhdessä hallitun uloshengityksen kanssa. Tämä motorinen taito kehittyy eri tahtiin, ja puheen kehityksen haasteet ovat yleisiä: jopa neljännes alle kouluikäisistä lapsista ei osaa ääntää r:ää tai jotain muuta äännettä. Harjoittelu voi auttaa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Miksi R-kirjaimen sanominen on vaikeaa ja miten sen oppii?

Mulla oli lapsena ärrävika, se on tosi yleistä. Suomen kielen r-kirjain on oikeasti motorisesti hankala, kielen pitää osata tehdä sellainen spesifi temppu.

Se on monimutkainen juttu, kieli ei vaan totellut. Ilman piti virrata ja samalla kielen kärjen täryttää just oikeassa kohdassa kitalakea vasten. Muistan sen turhautumisen kun yritin sanoa vaikka "porakone" ja suusta tuli vain "polakone". En ollut ainoa, meidän eskari-ryhmässä oli ainakin kaksi muuta.

Opin sen puheterapiassa.

Kävin Kirkkonummen neuvolassa joskus syksyllä 1997. Siellä harjoiteltiin peilin edessä d-kirjaimella. Tdt-tdt-tdt-tdt, kovempaa ja nopeammin. Kieltä piti ikään kuin härnätä ja houkutella siihen tärinään. Välillä piti laittaa hunajaa kitalakeen ja yrittää nuolla sitä kielenkärjellä samalla äristen.

Sitten yhtenä aamuna kotona, kun join kaakaota, se vain loksahti. Sanoin sanan "kurpitsa" ja ärrä tuli sieltä täydellisenä. Se tunne oli aivan mahtava.

Mistä R-vika johtuu?

R-vika syntyy kielen askartelusta. Se on usein vain pieni mekaaninen juttu. Kieli ei vaan tottele.

Tiukka kielijänne: Yksinkertainen anatominen rajoite. Kieli on kuin jumissa.
Oppimisvaihe: Jotkut oppivat asian myöhemmin. Kaikki eivät ole samassa tahdissa kielten kanssa.

Sitten vain opettelee uudelleen. Ei mikään ihmeellinen tauti. Ihmismieli ja -keho on täynnä oikkuja. Sitä ne hoidotkin sitten yrittää oikaista.

Miten saada R-puheeseen?

Ensimmäiset muistot r-äänteen kanssa on mummolasta, siellä maalla. Olin ehkä kuusivuotias, ja koko ajan kuulin kuinka siskoni osasi ääntää r:n täydellisesti. Minulle se oli aina vaan d, tai joku kurkkuäänne, ihan sama mitä yritin. Se oli valtava kynnys. Muistan kun yritin sanoa "peruna" ja aina siitä tuli "peduna". Mummokin hymyili, mutta minua se suututti. Tuntui niin epäreilulta.

Meillä oli vanha peili mummolan eteisessä. Seisoin siinä usein yksikseni, kieli suussa sähläämässä. Välillä tuli itkukin, kun ei vain onnistunut. Minusta tuntui, että olin joku kummajainen, kun en osannut. Kaverit koulussa vähän nauroivat, "dauto" ja "dedu". Se oli tosi kipeää. Yritin kaikkea, työntää kieltä kovempaa, löysempää. Ei mitään.

Sitten yhtenä päivänä, kun yritin sanoa "röyhkeä", ja minusta purskahti ulos pelkkä "höyhkeä", äiti sanoi, että mieti d-kirjainta. Kieli on siinä samassa paikassa. Äänen pitää vaan tärähdellä. Se oli jostain syystä se juttu. Yritin d-asennolla, ja sitten puskin ilmaa. Ja yhtäkkiä, se tärisi! Siitä tuli semmoinen pieni pärinä. Se ei ollut vielä täydellinen R, mutta jotain tapahtui. Pieni sisäinen hurrahuuto.

Siitä sitten treenasin. Aluksi se oli vain pärinä, sitten siitä tuli nopeampi ja selkeämpi. R-äänne syntyy kielen kärjen täristessä yläetuhampaiden takana, samassa kohdassa kuin D-äänne. Kielen kärki nousee hammasvalliin, ja ilmanvirta pakottaa sen tärähtelemään. Hampaat ovat hieman raollaan. Kieli on leveä ja vähän kuppimainen, kun se osuu sinne ylös.

Tässä muutamia vinkkejä, miten saat sen paremmin. Nämä on niitä, mitä itsekin lopulta hoksasin tai mitä mulle sanottiin:

Etsi D-kohta: Aloita sanomalla D. Huomaa, missä kielen kärki on. Sen pitäisi olla yläetuhampaiden takana.
Puske ilmaa: Kun kieli on D-asennossa, yritä puskea ilmaa ulos voimakkaasti. Kielen ei tarvitse pysyä paikoillaan, vaan antaa sen täristä.
Kuvittele kielen kärki löysäksi: Jos kieli on liian jännittynyt, se ei tärise. Yritä pitää kielen kärki rentona, mutta leveänä.
Vähitellen sanoja: Kun pärinä alkaa tulla, kokeile sitä ensin sanan alussa (esim. "ranta"). Sitten keskellä ("peruna").
Huulet rentoina: Älä jännitä huulia liikaa, ne voivat estää ilman virtausta.