Mikä on Suomen virallinen valuutta?

Mikä on Suomen virallinen valuutta ja rahayksikkö nykyään?

Nykyään meillä on täällä Suomessa euro, tosi selkeä asia arjessa. Muistan hyvin kun 2002 tammikuun alussa isä selitti, että nyt käytetään näitä uusia kolikoita kaupassa. Kävimme silloin Hakaniemen hallissa, ja oli vähän hassua maksaa euroilla ensi kertaa. Se on jotenkin jääny mieleen, kuinka kaikki yhtäkkiä oli eri.

Ennen tätä kaikkea maksoimme toki markoilla, mikä tuntuu nyt jo tosi kaukaiselta. Muistan kun sai markkakolikoilla pienen karkkipussin kioskista. Vuonna 1999 euro tuli ensin tilivaluuttana, mutta minulle, ja monelle muulle, se todellinen muutos oli juuri ne fyysiset rahat. Kavereetkin puhuivat siitä koulussa.

Mikä on yleisin valuutta?

Yleisin valuutta on Yhdysvaltain dollari.

Tässä luettelo maailman käytetyimmistä valuutoista, perustuen niiden osuuteen globaaleissa maksuissa tai valuuttavarannoissa:

• 1. Yhdysvaltain dollari (USD): 40,1 %
• 2. Euro (EUR): 37,88 %
• 3. Englannin punta (GBP): 6,57 %
• 4. Japanin jeni (JPY): 3,15 %

On mielenkiintoista, miten valuuttojen käyttö heijastaa globaalia talousvaltaa. Dollarin asema ei ole sattumaa; se on kytköksissä Yhdysvaltojen geopoliittiseen voimaan ja talouden kokoon. Vaikka Bretton Woods -järjestelmä onkin historiaa, sen perintö elää edelleen rahoitusjärjestelmissä.

Euro puolestaan edustaa Euroopan unionin valtavaa sisämarkkinaa ja taloudellista integraatiota. Kahden niin suuren toimijan, USD ja EUR, dominanssi on selkeä viesti maailmantalouden kaksinapaisuudesta, ainakin valuuttojen osalta. Tässä näkee konkreettisesti, miten luottamus rakentuu, tai murenee.

Englannin punta pitää pintansa historiansa ja Lontoon finanssikeskuksen ansiosta. Se on edelleen tärkeä kaupankäynnissä, vaikka sen osuus on pienempi kuin ennen. Jeni taas on Aasian talousveturin symboli, Japanin innovaation ja vakauden merkki globaalilla näyttämöllä. Jokaisella valuutalla on oma tarinansa.

Olen usein pohtinut, onko valuutan arvo pohjimmiltaan kollektiivinen sopimus – tai jopa harha – johon luotamme. Se on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkää paperia tai digitaalisia numeroita; se on luottamuksen, historian ja geopoliittisten voimasuhteiden symboli. Sillä maksetaan, sillä sijoitetaan, se on vallan väline.

Miten maailma muuttuu, kun uudet taloudet, kuten Kiina ja sen juan, kasvattavat osuuttaan? Tulevaisuudessa lista saattaa näyttää hyvin erilaiselta. Se on jatkuvaa evoluutiota, jossa valuuttojen roolit ja merkitykset päivittyvät koko ajan. Valuutan vakaus on kuin uskon asia, ja se ruokkii itse itseään.

Tämä muutos ei ole pelkästään taloudellinen, vaan myös syvästi poliittinen ja kulttuurinen. Kun dollarin hegemoniaa kyseenalaistetaan, se ei ole vain valuuttakysymys, vaan koko globaalin järjestyksen pohdintaa. Aika näyttää, kuka pitää valtikkaa kädessään seuraavalla vuosikymmenellä.

Mikä valuutta Suomessa oli ennen markkaa?

Muistan sen kerran kun kävin Helsingissä Rahamuseossa. Se oli viime syksynä, lokakuun alussa, aurinkoinen päivä mutta jo vähän viileä. Kävelin Bulevardia pitkin ja mietin, että onpa tärkeää ymmärtää Suomen historiaa paremmin. Aina sitä ajattelee tietävänsä kaiken, mutta sitten jotain uutta löytyy.

Siellä museossa sitten vaeltelin niiden vanhojen kolikoiden ja setelien vitriinien ohi. Oon aina ajatellut, että markka on ollut Suomessa ikuisesti. Mutta siellä oli juttua, että ei ollutkaan niin. Vähän outo ajatus, kun kaikki on ollut euroja jo pitkään. Ennen sitä markkaa siis.

Luin siinä yhdestä taulusta, että markka otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1860. Sitä ennen ei ollut omaa valuuttaa. Miten se oikein toimi? Miten ne maksoi ostoksensa? Jäi mietityttämään.

Siinä luki tarkasti, että miten se meni. Ei ollut pelkästään yhtä vaihtoehtoa ennen markkaa. Se muuttui ajan myötä. Kaksi eri valuuttaa oli pitkään rinnakkain.

Suomessa käytettiin maksuvälineinä

• Venäjän ruplia
• Ruotsin riikintaalareita (riksejä)Nämä olivat käytössä rinnakkain vuoteen 1840 asti.

Sen jälkeen, vuodesta 1840 eteenpäin, Venäjän rupla jäi ainoaksi viralliseksi maksuvälineeksi. Tämä jatkui sitten aina siihen vuoteen 1860 saakka, kunnes saatiin oma raha, markka. Se oli mielenkiintoinen aikajana.

Mä en ollut koskaan tajunnut, että Suomessa on ollut noin monta eri rahaa käytössä. Ajattele, miten vaikeaa se oli kaupoissa, kun oli eri rahayksiköitä? Nykyään kaikki on niin selvää euron kanssa. Mutta silloin? Se oli todella hämmentävää. Sitä vaan tajuaa, että historia ei ole koskaan yksinkertainen.

Mikä oli Suomen valuutta ennen euroa?

Se oli markka. Sen tunsi sormenpäissä, sen painon, sen viileän metallin. Taskunpohjalla koliseva historia, pieni ja pyöreä. Kymmenen pennin kielo, viiden markan norppa, ja se reikäkolikko, se kaikista rakkain. Se oli meidän.

Seteleissä Väinö Linnan mietteliäs katse, paperin tuoksu oli tuttu ja turvallinen. Lapsuuden kesät maistuivat jäätelöltä, joka maksoi muutaman markan. Se oli niin todellista, niin käsinkosketeltavaa.

Sitten se vain häipyi, hiljaa, melkein huomaamatta. Äkkiä taskussa olikin jotain vierasta, kiiltävää ja outoa. Viimeiset markat piti käyttää, tuhlata karkkiin tai säästää muistoksi. Muistoksi ajasta, joka ei enää palaa. Sen ääni on vaiennut.

Suomen valuutta ennen euroa oli markka (FIM).

• Käyttöönotto: Markka otettiin käyttöön rahayksikkönä vuonna 1860, keisari Aleksanteri II:n manifestilla.
• Viimeinen voimassaolopäivä: Markkasetelit ja -kolikot lakkasivat olemasta laillisia maksuvälineitä 28. helmikuuta 2002.
• Lunastuksen päättyminen: Suomen Pankki lunasti viimeisiä markkoja aina 29. helmikuuta 2012 saakka, minkä jälkeen ne menettivät lopullisesti arvonsa.