Mitä pankki katsoo tiliotteista?

Mitä pankki oikeasti näkee tiliotteistani? Se on kysymys, joka on pyörinyt mielessäni moneen otteeseen. Joka kerta kun haen jotain, lainaa tai vaikkapa uutta luottokorttia, se jännittävä hetki… mitä ne siellä oikeasti ajattelevat, kun kurkistavat elämääni tiliotteiden kautta?

Pankki tutkii tuloja ja menoja, se on totta. Tiedän sen. Mutta se ei ole vain pelkkä kylmä analyysi numeroista. Minulle ainakin tuntuu siltä kuin he kurkistelisivat koko elämääni, näkisivät ne pienetkin latte-ostokset ja viikonloppujen herkuttelut. Eikä sitä voi edes peittää. Muistan sen kerran, kun hain autolainaa. Silloin ajattelin, että “no ehkä se viikonlopun bile-reissu ei näy missään”. Näytti. Ja kyllähän se vähän jännitti. Muutamat pienet maksuhäiriötkin on taustalla, joita olen yrittänyt saada pois. Toivon, että pankki näkee myös sen työn mitä olen tehnyt niiden korjaamiseksi.

He etsivät maksukykyä, he sanovat. Eli kuinka hyvin pärjään rahojeni kanssa. Kuinka paljon rahat tulevat sisään ja menevät ulos, ja onko siellä jotain punaisia merkintöjä, jotka saavat heidät nyrpistämään nenäänsä. Laskin kerran, että noin 70% tuloistani menee asunnon vuokraan, elämiseen ja lainanlyhennyksiin. Onko se paljon? Liikaa? Ehkä. Mutta mä selviän, uskon siihen! Tuloistani on tullut tasaisempia viime aikoina ja olen saanut parannettua tilannettani. Toivotaan, että se näkyy…

Tuntuu jotenkin oudolta ajatella, että jonkun toinen ihminen analysoi kaikkea, mitä olen tehnyt rahoillani. Jokainen kahvikupillinen ja elokuvalippu ovat osa isompaa kuvaa, kuvaa joka joko avaa tai sulkee ovia tulevaisuuteen. Siksi se on niin jännittävää, tämä pankin “kotitehtävä” tiliotteistani. Ja toivon, että he näkevät enemmän kuin vain luvut. Toivon, että he näkevät minut, ihmisenä, joka yrittää parhaansa.