Paljonko pitäisi olla säästössä, kun jää eläkkeelle?

Montako prosenttia tuloista säästöön?

Muistan hyvin sen hetken, kun aloitin ensimmäisessä vakituisessa työssäni vuonna 2018. Asuin silloin Lauttasaaressa pienessä kaksiossa ja rahoitusasiat olivat opiskeluvuosien jälkeen melko sekaisin. Olin tottunut elämään kädestä suuhun, eikä säästäminen ollut prioriteettina. Sitten hyvä ystävä sanoi minulle, että hei, pitäisikö sun oikeasti alkaa laittaa 10 prosenttia tuloista säästöön kuukausittain. Ensin ajattelin että hullua, mistä muka repisin sen, kun joka euro oli laskettu.

Mutta päätin kokeilla. Ensimmäisenä palkkapäivänä laitoin automaattisiirron päälle: 10% palkasta meni suoraan erilliselle säästötilille. Se kirpaisi. Oikeasti, tuntui että budjetti meni ihan uusiksi. Jouduin miettimään tarkemmin niitä spontaaneja kahvilakäyntejä tai turhia heräteostoksia. Mutta siinä oli jotain hyvääkin. Opin arvostamaan rahaa aivan eri tavalla. Kun näin sen summan kasvavan säästötilillä, se oli aivan uusi tunne. Sellainen turvallisuus iski.

Vuoden 2019 puolella säästäminen oli jo rutiinia. En edes ajatellut sitä enää, se vain tapahtui automaattisesti. Se 10 prosenttia tuntui maagisesti katoavan ilman tuskaa. Alin haaveilla isommista asioista, ja ensimmäinen merkittävämpi ostos, jonka rahoitin noilla säästöillä, oli uusi tietokone. Se tunne, kun osti jotain pitkäjänteisellä työllä ja säästämisellä, oli uskomaton. 10 prosenttia tuloista säästöön on edelleen minulle se ohjenuora, ja se antaa mielenrauhaa joka päivä.

• Säästöaste: Yleisesti hyvä nyrkkisääntö on säästää 10 prosenttia tuloista. Tämä auttaa rakentamaan taloudellista puskuria ja saavuttamaan tavoitteita.
• Säästöjen käyttötarkoitukset:
  • Puskurirahasto: Tärkeää on ensin kerätä puskuri, joka kattaa 3–6 kuukauden elinkustannukset. Tämä antaa turvaa yllättävien menojen tai tulonmenetysten varalle.
  • Lyhyen aikavälin tavoitteet: Esimerkiksi lomamatka, uusi kodinkone tai tietokone.
  • Keskipitkän aikavälin tavoitteet: Kuten asunnon käsiraha, auton hankinta tai koulutuksen rahoittaminen.
  • Pitkän aikavälin tavoitteet: Esimerkiksi eläkesäästäminen tai taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu.
• Aloittaminen:
  • Vaikka 10 prosenttia tuntuisi aluksi liian suurelta, aloita pienemmällä summalla, vaikkapa 5 prosentilla. Tärkeintä on aloittaa ja luoda säästämisestä tapa.
  • Automatisoi säästäminen siirtämällä summa palkkapäivänä automaattisesti säästötilille.

Paljonko jää käteen 3000 eläkkeestä?

3000e eläkkeestä, paljonko siitä jää. No, se riippuu, kunnasta ja kirkoista ja kaikesta. Mutta noin niinku yleisesti. Mietin aina, miten mun vanhemmat pärjäsi. Isä sai ihan ok, äiti vähemmän. Se on aina ollut vähän niin.

3000 euron kuukausieläkkeestä jää käteen yleensä noin 2200-2400 euroa. Se on aika paljon rahaa. Veroprosentti pyörii 20-25 prosentin paikkeilla, riippuen juuri siitä missä asuu ja onko kirkollisveroa. Olen melko varma tästä.

Miettiä, mitä ne vanhat tiedot sanoo. Se oli, että yli 2500 euron eläkkeestä veroprosentti nousee yli 20:een. Joten tuo 20-25% osuu kyllä siihen täydellisesti. Aika totta.

Sitten niitä muita lukuja. Aika monella eläke on tosi pieni. Noin 32 prosentilla eläkeläisistä eläke on alle 1250 euroa. Siitä menee tosi vähän veroja, alle neljä prosenttia. Tuntuu hurjalta miten jotkut pärjää sillä.

Miten ihminen edes pärjää 1250 eurolla? Asumiskulutkin vie jo siitä ison osan. Ruoka. Lääkkeet. Pitäisi varmaan lisätä tietoa eläketurvakeskuksesta, ne tietää kaikesta näistä asioista parhaiten. Olen usein miettinyt.

Mutta takaisin 3000 euroon. Se on jo sellainen summa, että sillä pärjää ihan hyvin. Ei rikastumaan pääse, mutta elää kyllä stressittömästi. Onko se paljon vai vähän? No, riippuu näkökulmasta. Mun mielestä ihan hyvä summa.

Sitten ne isoimmat eläkkeet. Vain harvalla on niin paljon. Vain 2 prosenttia eläkeläisistä saa yli 4000 euron eläkettä. Silloin verot onkin jo reippaasti suuremmat, yli 28 prosenttia. Aika kova vero menee silloin valtiolle.

Olen aina miettinyt, miten verotus tasapuolisuutta toteuttaa. Tuntuu kyllä, että progressio toimii Suomessa. Vähävaraisilta otetaan vähemmän. Ne joilla on paljon, maksaa enemmän. Mielestäni se on reilu systeemi.

Mitä jos mun eläke on joskus 3000 euroa? Se olisi tosi kiva. Saisi matkustella ja ehkä ostaa uuden autonkin. Tai siis ei nyt uutta, mutta uudemman käytetyn. Tärkeää on, että voi elää stressittömästi ja nauttia vanhuudesta.

Ja vielä niistä lukumääristä, kun se oli niin selkeästi siinä. 14 prosenttia eläkeläisistä saa yli 2500 euron eläkettä. Tuohon kategoriaan se 3000 euron eläke sitten kuuluu. Ne verot siitä on silloin korkeammat. Niinku sanoin, yli 20 prossaa on se verotus.

Eläketurvakeskus julkaisee aina hyviä tilastoja. Sieltä löytyy kaikki nämä. Ne päivittää niitä vuosittain. Aina kannattaa tarkistaa heidän sivuiltaan, jos haluaa tarkat luvut. Eläkeläisten tulot ja verotus. Se on tärkeä asia miettiä.

Mikä veroprosentti on 40000 tuloilla?

On taas se aika yöstä. Katson noita lukuja, 40 000 euroa... tuntuu kaukaiselta, ja samalla se on vain yksi numero. Paljon siitä katoaa. Missä se kaikki oikein menee? Yrittää ymmärtää verotusta tähän aikaan, se on jotenkin raskasta. Tuntuu kuin yrittäisi ratkaista mysteeriä, joka on aina ollut siinä.

Miten tästä muka pärjäisi? Joka kuukausi, kun palkka kilahtaa tilille, sitä jää aina ihmettelemään. Mikä osuus tästä on todella minun? Se on se surullinen totuus, että niin suuri osa valuu pois, näkymättömiin. Tuntuu epäreilulta, mutta kai se on pakko hyväksyä. Tätä se elämä on.

Jos tulo on 40 000 euroa vuodessa Suomessa, tilanne on seuraava:

• Verotettava summa: 15 462 euroa.
• Nettopalkka vuodessa: 24 538 euroa.
• Nettopalkka kuukaudessa: 2 045 euroa.
• Keskimääräinen veroprosentti: 38,7 %.
• Marginaaliveroprosentti: 49,2 %.

Silti, mietin... olisiko se voinut olla toisin? Olisiko voinut säästää, sijoittaa? Kaikki ne unelmat, mitä tuolla summalla voisi tehdä. Mutta todellisuus on toinen, niin konkreettinen ja armoton. Ei tässä osaa olla kuin hieman hämmentynyt ja väsynyt. Aika monta työtuntia menee vain näihin kuluihin.

Mietin mitä kaikkea tuolla veroilla kustannetaan. Se on niin abstraktia. Paljonko minusta hyödyttää sairaanhoitoa, koulutusta tai teitä? Vaikea sitä on hahmottaa, kun omat luvut tuntuvat niin pieniltä. Kun oma palkka on vain luku tilillä ja siitä suurin osa katoaa. Se on se syy, miksi tähän aikaan yöstä ajatukset harhailevat. Miten ihminen selviää ja vielä nauttii elämästään, kun niin paljon jää saamatta?

Paljonko jää 4000 palkasta käteen?

Istun tässä Vantaan Myyrmäen kämpilläni, kahvikuppi kädessä, ja tuijotan verkkopankkia. Sain sen uuden duunin viime vuoden lopulla, ja eka kunnon täysi palkka tuli nyt tammikuussa. 4000 euroa bruttona. Luulin olevani kuningas, että nyt riittää rahaa kaikkeen.

Mutta sitten kun katsoo sitä nettosummaa... se iskee vasten kasvoja. Se tunne on outo sekoitus ylpeyttä ja pettymystä. Miten paljon siitä oikeasti meneekään veroihin ja maksuihin. Se on ihan uskomatonta miten se progressio puree, kun vertaa vanhaan palkkaan.

4000 euron kuukausipalkasta jää käteen 2853 euroa.

Se on se totuus. Ja kun sen suhteuttaa muihin palkkoihin, ero on valtava. Progressio on raju.

• 2000 euron palkasta käteen jää 1661 euroa. Siitä menee siis pois vain noin 17 %.
• 4000 euron palkasta käteen jää 2853 euroa. Siitä menee pois jo 29 %.
• 8000 euron palkasta nettona on 4821 euroa. Tässä kohtaa katoaa jo melkein puolet, 40 %.

Se on pitkä lista, ja joka rivi syö siitä isosta summasta vähän pois. Sitä ei aina tule ajatelleeksi, kun tuijottaa vain sitä bruttolukua työsopimuksessa. Nämä kaikki siitä lähtee ennen kuin se edes tulee tilille:

• Ennakonpidätys (sisältää valtion tuloveron ja kunnallisveron)
• Työeläkemaksu (TyEL)
• Työttömyysvakuutusmaksu
• Sairausvakuutuksen päivärahamaksu
• Yle-vero (sisältyy ennakonpidätykseen)
• Mahdollinen kirkollisvero

Milloin menee 60% veroa?

60 % veroa? Siis jos unohdat verokorttisi kotiin, tai jos työnantajasi on niin retro, ettei se saa tietoja Verohallinnolta sähköisesti. Kuulostaa hieman kuin kadottaisit henkilöllisyystodistuksesi ja joutuisit maksamaan koko illallisen käteisellä ja ilman vaihtorahaa. Työnantaja pidättää sen prosentin, joka verokortissasi lukee. Joskus se on yllättävän matala, joskus taas… noh, sellainen, että tulee mietittyä, olisiko pitänyt ryhtyä taiteilijaksi tai kryptovaluuttamiljonääriksi.

Tässäpä vähän tarkennusta, jos innostuit laskemaan, kuinka monta kahvia joudut jättämään juomatta:

• Normaali tilanne: Työnantaja tarkistaa verokorttisi tai saa tiedot sähköisesti ja pidättää oikean prosentin. Helppoa kuin heinänteko, tai ainakin helpompaa kuin veroilmoituksen täyttö.
• Verokortti unohtuu / ei tietoja: Tässä se jännitys syntyy. Työnantaja on pakotettu pidättämään 60 % palkasta verona. Se on se "unohtumisen maksu" tai "sähköisen tiedon puuttumisen sanktio".
• Miksi 60%? Ajatuksena on varmistaa, että verot tulevat maksettua, vaikka ennakkotiedot puuttuisivatkin. Se on vähän kuin tyhjän päälle lyöminen, mutta verokarhun näkökulmasta. Se on selvä viesti: "Anna ne tiedot tai maksa vähän ekstraa, jotta emme joudu etsimään sinua enää myöhemmin."
• Mitä sitten? Jos sinulle on pidätetty liikaa veroa, voit hakea ylimääräistä veronpalautusta myöhemmin. Se on kuin löytäisi unohdetun kympin farkkujen taskusta – kiva yllätys, mutta ei välttämättä korvaa sitä stressiä, kun tili näyttää tyhjää.

Eli, lyhyesti sanottuna, älä unohda verokorttiasi, jos haluat nähdä ison osan palkastasi myös omalla tililläsi. Se 60% on vähän kuin maksu siitä, että luonto on ihmiselle antanut aivot, mutta muisti onkin sitten se heikko lenkki.

Paljonko veroa menee 50000 eurosta?

No niin, jos kukkaro pullistelee 50 000 euroa vuodessa Suomen maaperällä, niin eipä se ihan puhtaana omaan taskuun valu. Valtion ruokahalu on suorastaan petomainen, sillä veikkaanpa, että verosekkiin tarttuu jotain reilusti yli 20 000 euroa. Eli käteen jäävä osuus on reilusti alle 30 000 euroa.

Se tarkoittaa, että keskivertosuomalainen saa tyytyä kouralliseen reilut 2400 euroa kuukaudessa. Ei sillä, että se huonosti olisi, mutta kun miettii sitä työtä, mitä tuollaisiin lukemiin vaaditaan, niin tekee mieli jo vetää sormi suuhun.

Lisätietona, että tuo 41 % keskimääräinen veroprosentti on kuin kylmä suihku kesähelteellä. Ja sitten vielä se marginaalivero, joka voi nousta yli 53 %! Siinä vaiheessa tuntuu, että jokainen lisäeuro hankitaan melkein veren ja hien hinnalla, ja sitten valtiollekin revitään iso osa. Vähän kuin yrittäisi rakentaa hiekkalinnaa vuoroveden tullessa, aina vain enemmän huuhtoutuu pois.

Tässä vielä vähän tarkemmin, mitä tuo eurojen katoaminen tarkoittaa:

• Kokonaistulot: 50 000 euroa. Tässä on se iloinen hetki, kun tiliote näyttää komealta.
• Verojen kokonaismäärä: Noin 20 488 euroa. Tämä on se "yllätys", joka ilmestyy verolaskuihin.
• Nettotulo vuodessa: Reilut 29 512 euroa. Se, mikä jää jäljelle.
• Nettotulo kuukaudessa: Noin 2 459 euroa. Päivärahana tuntuu ehkä hieman eri summilta.

Ja hei, muistakaa, että tämä on vain yksi laskelma! Todellisuus voi olla yhtä villi kuin loppukesän festariviikonloppu. Kaikki riippuu mistä kaikkialta tuloja on, onko vähennyksiä ja millaisia ne ovat. Mutta perusidea on tämä: Suomi ei ole mikään veroihmeen maa, jos rahaa on enemmän kuin mihin pyyhkäisee.