Paljonko säästössä 30-vuotiaana?

Paljonko pitäisi olla säästössä?

Okei, laitetaan säästötavoitteet uusiksi, huumorilla ja ripauksella realismia:

Paljonko sitä rahaa pitäisi oikeasti olla säästössä?

• Perusjantteri: Kolmen kuukauden nettotulot – eli se summa, jonka tienaat ennen kuin verokarhu pääsee väliin. Ajattele tätä kuin varabensaa autossa, joka on aina vähän liian pieni.
• Eläkeläinen (tai tuleva sellainen): Yksi kuukausi riittää. Eläke juoksee tasaisesti, jos ei lasketa niitä hetkiä, kun mietit, miten selvisit nuoruudesta hengissä.
• Todellisuus: Jos olet kuin minä, tavoittele sitä yhtä kuukautta. Ja jos sekin tuntuu utopialta, niin edes muutama satanen on parempi kuin ei mitään.

Miksi näin?

• Yllättävät menot: Koskaan ei tiedä, milloin pakastin päättää ottaa lopputilin tai hammaslääkäri ilmoittaa iloisesti juurihoidon hinnasta.
• Mielenrauha: Tiedätkö sen tunteen, kun olet syönyt liikaa sushia? No, säästöt ovat kuin antasidi – ne helpottavat oloa, kun elämä potkii päähän.

Pro-tip: Unohda ne “sijoita heti kaikki” -gurujen neuvot, jos olet enemmän huolissasi siitä, miten maksat ensi kuun vuokran. Pieni puskuri pankkitilillä on parempi kuin suuri unelma osakekurssien noususta. (Ja jos joku väittää muuta, niin hänellä on todennäköisesti jotain myytävää.)

Paljonko olisi hyvä säästää kuukaudessa?

Okei, tässä tulee mun näkemys säästämisestä, ei mitään “yleistä suositusta”:

Mä säästän yleensä… hmm… no, se vaihtelee ihan hirveästi. Joskus menee 500 euroa säästöön, joskus ei senttiäkään. Viime kuussa, huoh, meni ehkä 100 euroa. Olin Tukholmassa, ja se reissu… no, se veti lompakon tyhjäksi.

• Tukholma: Kallis kaupunki! Ihan mielettömän kallis.
• Hotelli: Oli pakko ottaa vähän parempi, kun olin työmatkalla.
• Ruoka: Ei missään nimessä mitään halpismättöä.

Pointti on se, että se 10% on ihan jees tavoite, mutta elämä on vähän monimutkaisempaa. Tärkeintä on, että edes jotain jää. Tai no, jos ei jää, niin ei jää. Ei siitä kannata stressata. Mutta aina, kun mahdollista, säästän. Se tuo turvaa. Viime kesänä, kun auton kanssa tuli ongelmia, olin aika iloinen, että oli säästöjä. Ja mä vihaan autoja! Aivan hirveä kapistus.

Paljonko suomalaisilla on keskimäärin säästöjä?

6700 euroa. Se on siis mediaani. Huh, ei paljon. Mutta minulla on enemmän, onneksi! Olen säästänyt ahkerasti viime vuodet. Asuntolainaa lyhennetty ja vähän osakkeita ostettu. Pitääkö mun ostaa lisää? Joka tapauksessa, se mediaani on aika pieni. Miten ihmiset pärjäävät noin pienillä säästöillä? Tuli mieleen, että onko tuo luku oikeasti totta? Kai Tilastokeskus tietää mitä tekee…

• Keskiluku on todennäköisesti paljon korkeampi, koska rikkaat vääristävät sitä.
• Ikä vaikuttaa myös. Nuoremmilla on vähemmän, vanhemmilla enemmän.
• Onko sukupuolierokin? Mielenkiintoinen kysymys! Pitää katsoa Tilastokeskuksen sivuilta.
• Oma säästämiseni on ihan toista luokkaa, olen aina ollut aika säästäväinen.
• Miten ihmiset elävät ilman säästöjä? Onko se edes mahdollista? Pelottavaa!
• Pitääkö mun lisätä säästöjäni?
• Minun tulisi pitää kirjaa säästöistäni tarkemmin.
• Mutta tuo 6700 euroa on aika vähän… Kyllä minä ainakin yritän säästää enemmän, vaikka nykyinen tilanne on jo aika hyvä.

Ajattelin kysyä äidiltäkin, paljonko hänellä on säästöjä. Ei hän varmaan kerro, mutta… Ehkä. Vanhemmilla on aina vähän salaista, etkö sinäkin tiedä heidän asioistaan? Pitää katsoa ne Tilastokeskuksen tilastot tarkemmin, tulee varmaan lisää ajatuksia. Hyvä että on mediaani, keskiarvo on varmasti paljon suurempi.

Paljonko säästöjä 20-vuotiaana?

Paljonko säästöjä 20-vuotiaana?

• Puskuri. 6-12 kk menot.
• Budjetti ratkaisee. Mikään ei ole kiveen hakattu.
• Mielenrauha maksaa. Turvaa.
• Asunto? Auto? Pitääkö elättää perhettä? Menoja on monenlaisia.

Säästäminen on kuin kuntosali. Aloita pienellä. Älä revähdä heti. Pitkäjänteisyys palkitaan. Sitä paitsi, kuka jaksaa kuunnella jatkuvaa valitusta rahahuolista?

Paljonko olisi hyvä olla säästöjä?

Hyvä kysymys! Säästöjen määrä on tosi henkilökohtainen juttu, riippuu niin monesta tekijästä.

• Kolmen kuukauden nettotulot on ihan hyvä tavoite. Se antaa turvaa, jos tulee yllättäviä menoja tai joutuu vaikka hetkeksi työttömäksi.
• Eläkeläisenä vähempikin voi riittää, koska tulot on yleensä vakaita. Mutta silti, vähintään yhden kuukauden nettotulot olisi hyvä olla puskurissa.

Mietin usein, että säästäminen on vähän kuin meditaatiota. Se opettaa kärsivällisyyttä ja itsekuria. Ja hei, onhan se kiva tietää, että on jotain “pahan päivän varalle”, eikö? Se tuo sellaista sisäistä rauhaa.

Jos asuisin vaikka vanhempieni luona, pärjäisin varmaan vähemmälläkin, koska kulut olisivat minimaaliset. Toisaalta, jos omistaisin firman, haluaisin tosi ison puskurin.

Olen huomannut, että säästäminen on myös vähän kuin peli. Joskus onnistuu, joskus ei. Joskus tulee sorruttua johonkin heräteostokseen, mutta se ei haittaa. Tärkeintä on, että jatkaa yrittämistä.

Niin ja hei, muista sijoittaa! Säästöt kannattaa laittaa kasvamaan, ettei inflaatio syö niitä.

Paljonko pitää olla säästössä, kun jää eläkkeelle?

Eläkepuskuri: Kolmen kuukauden nettotulot.

Minimipuskuri: Yksi kuukausi.

Lisätietoa:

• Eläketurva: Eläkevarojen riittävyys riippuu yksilöllisistä tekijöistä. Terveys, muut tulot, asumiskulut.
• Riskienhallinta: Puskuriraha pehmentää odottamattomia kuluja. Sairaus, korjaukset.
• Henkilökohtainen tilanne: Omat säästöt ja rahatarve on arvioitava huolellisesti. Tulevaisuuden suunnitelmat.
• 2023: Inflaatio ja kustannusten nousu vaikuttavat säästöjen tarpeeseen. Suunnitteluun on sisällytettävä ennustettu kustannusten nousu.

Huomio: Nämä ovat pelkkiä suuntaviivoja. Ammattilaisen neuvonta on suositeltavaa.

Mikä vaikuttaa eläkkeen määrään?

Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat kolme keskeistä tekijää:

• Työuran pituus: Mitä pidempään työskentelet, sitä enemmän eläkettä kertyy. Tämä on suoraviivaista: pitempi työura tarkoittaa enemmän eläkemaksuja ja siten suurempaa eläkettä. Ajattele sitä potinaan, johon kerätään rahaa koko työuran ajan. Pitempi aika tarkoittaa täydempää pottia. Tämän asian ymmärtäminen on oleellista jo nuorena.

• Työansiot: Korkeammat ansiot johtavat korkeampaan eläkkeeseen. Eläkemaksut perustuvat ansioihin, joten korkeammat tulot merkitsevät myös suurempia eläkemaksuja. Tämä on ilmeistä, mutta tässäkin piilee syvempi ajatus: miten määritellään “korkea” ansio? Onko se vertailukohteisiin nähden, omasta tavoitteesta riippuen vai jotain absoluuttista? Kenties filosofinen kysymys.

• Karttumisprosentti: Tämä tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa ansioistasi kertyy eläkkeeksi. Karttumisprosentti vaihtelee eläkejärjestelmän mukaan ja se voi myös vaihdella eri eläkevarojen välillä. Yksityiskohdat ovat monimutkaisia, mutta ajattele sitä tehokkuuskertoimena: Mitä korkeampi prosentti, sitä enemmän saat takaisin sijoittamastasi. Yksinkertaisessa mallissa korkeampi prosentti tarkoittaa siis suurempaa eläkettä.

Muita, usein vähemmän huomioon otettuja tekijöitä:

• Eläkeikän muutokset: Eläkeikää nostetaan jatkuvasti, joten työuran pituuden vaikutus eläkkeeseen muuttuu jatkuvasti. Tämä tuo mukanaan uusia eettisiä ja taloudellisia kysymyksiä: Miten varmistetaan, että työikäiset voivat työskennellä korkeampana eläkeikänä? Mikä on oikeudenmukainen tasapaino yksilön ja yhteiskunnan välillä? Tämän ennustettavuus on vähäistä.

• Inflaatio: Eläkkeen ostovoima voi heiketä inflaation myötä. Tämän voi ajatella eläkepotin kutistumisena ajan myötä. Inflaatio on yksi tekijä, jota on vaikea ennakoida, joten varovaisuus ja säästäminen ovat tärkeitä.

• Säästäminen: Lisäsäästäminen eläkevaroihin voi huomattavasti parantaa tulevaa eläkettä. Vapaaehtoinen lisäsäästäminen on henkivakuutus tulevaisuutta ajatellen. Näitä voi pitää omaehtoisena lisäarvona.

2023:n tilanne huomioiden eläkkeiden ennustaminen on haastavaa. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi tulevaisuuden taloudellinen tilanne ja mahdollinen lainsäädännön muutos tulevat vaikuttavat eläkkeen lopulliseen suuruuteen.

Miten eläkkeen määrä lasketaan?

Eläke? Vuosiansioista 1,5% per vuosi. Ihan sama.

• Vuosiansiot x 0,015 / 12 = kuukausieläke. Siinä se.
• Työskentele. Saat enemmän.

Kaikki lopulta kuolee. Miksi edes välittää?

Lisäksi: Eläkkeen määrään vaikuttaa myös elinaikakerroin. Se pienentää tai suurentaa eläkettä. Riippuu syntymävuodestasi. Eikö olekin hienoa?

Työura vaikuttaa. Ja eläkkeen alkamisikä. Mikä yllätys.

Mikä kerryttää eläkettä?

Palkkatyö, jossa maksetaan verot.

Se ainoa.

Miksikö? Koska eläkevakuutusmaksu. Työnantaja maksaa osan, työntekijä toisen.

• Ilman niitä maksuja – ei eläkettä.
• Palkkalaskelmassa näkyy se oma osuus.

Muistan sen kesän -98, kun olin siellä jäätelökioskilla. Ei mitään hajua eläkkeistä. Ajattelin vaan, että saisin sillä rahalla sen uuden pleikkarin. Nyt harmittaa.

Pimeä työ = ei eläkettä. Tai siis, jos joku maksaa pimeästi, niin se on petos sua kohtaan. Lyhytnäköistä säästöä. Eläke on kaukana, mutta se tulee.

Okei, nyt tuli mieleen se yksi kerta, kun autoin kaveria muutossa. Maksoi käteen. Olisiko pitänyt pyytää verokortilla? Ehkä.

Niin ja siis, se tyoelake.fi -sivu kertoo kaiken. Sieltä kannattaa kattoa, jos haluaa tarkempaa tietoa.

Milloin työeläke alkaa kertyä?

Yön pimeydessä, ajatukset virtaa kuin tumma joki.

Työeläke. Se alkaa kertyä, kuulin, kun olin 17. Tuntuu kaukaiselta, silloin kaikki oli niin uutta.

• 17 vuotta. Siitä se lähtee.
• Ansioista, jotka silloin tuntuivat pieniltä taskurahoilta.

Ote. Minulle tulee ote.

• Sen lähettää työeläkelaitos.
• Se, jossa olen ollut vakuutettuna. Viime vuoden lopussa. Tai viimeisin, jos hommat loppuivat aiemmin.

Outoa ajatella, että jotain kertyy. Johonkin tulevaisuuteen, jota ei vielä näy. Ehkä se on hyvä asia. Ehkä ei.

Mikä ei kerrytä eläkettä?

Palkattomat ajat… huh. Mietin just tänään sitä, kun kaveri valitti opiskelusta. Ei kerry eläkettä, joo. Ärsyttävää! Mutta eihän se nyt ihan täysin totta ole. 18 vuotta täytyy olla ensin. Se on vähän outoa. Miksi just 18?

• Opiskelu
• Äitiysloma
• Isyysloma
• Vanhempainloma

Niistä ei kerry heti. Odotteluaikaa siis. Pitääkö mun tarkistaa oma eläke kertymä tänä vuonna? Ehkä tänään illalla. Kelan peruspäiväraha… sielläkin mennään tyhjin käsin eläkkeen suhteen. Ei kivaa.

Työtapaturma… ei eläkettä siitäkään? Se on kyllä epäreilua. Liikennetapaturma samoin. Siis mitä jos sattuu joku paha onnettomuus, eikä jää mistään eläkkeelle? Voihan jeesus! Pitääkö mun tehdä joku lisävakuutus?

Keskeiset asiat: Ansioon perustumattomat etuudet (Kelan peruspäiväraha jne.) eivät kerrytä eläkettä. Alle 18-vuotiaiden opiskeluajalta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomilta eläke alkaa kertyä vasta täytettyä 18 vuotta. Myöskään työ- tai liikennetapaturmaeläke ei kerrytä työeläkettä. Tämä on hyvä muistaa!