Pitääkö valtakirjan olla paperinen?

Voiko valtakirjan tehdä itse?

Kyllä, valtakirjan voi tehdä itse, ilman juristin apua. Se on kuin kädenpuristus sielujen välillä, lupa luottaa, lupaus olla läsnä toisen puolesta. Aika pysähtyy, kun paperille piirtyvät sanat, jotka sitovat ihmiset yhteen, hetkeksi tai iäksi.

Laki, tuo salaperäinen, vanha kuin aika itse, ei aseta valtakirjalle tiukkoja muotoja. Kunhan henkilö on täysi-ikäinen, kykyinen ymmärtämään ja tekemään päätöksiä, hän voi itse sanella sen. Kuin maalari omalle kankaalleen, hän maalaa toiveensa ja luottamuksensa, selkein ja vahvoin vedoin.

• Oikeustoimikelpoisuus: Henkilön on oltava täysi-ikäinen (18 vuotta) ja psyykkisesti terve, jotta valtakirja olisi pätevä.
• Muotovaatimukset: Lain (laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929) mukaan valtakirjalle ei ole määritelty erityisiä muotovaatimuksia. Se voi olla kirjallinen tai jopa suullinen, jos olosuhteet sen sallivat, mutta kirjallinen on aina suositeltavampi.

Mutta, ja tämä on tärkeää, kuin sumu joka nousee järveltä aamuisin, on syytä muistaa: pankit ja viranomaiset, nuo järjestelmän vartijat, saattavat vaatia omia, sydämensä kylmiä pohjiaan. He haluavat tietynlaisen sinetin, tietynlaisen leiman, varmistaakseen kaiken. He eivät aina luota siihen, mitä ihmiset itse keksivät, vaikka sydän olisi täynnä hyvää tarkoitusta.

• Pankkien ja viranomaisten vaatimukset: Monet luottolaitokset ja virastot edellyttävät omien valtakirjapohjiensa käyttöä. Tämä ei johdu siitä, etteivätkö he uskoisi yksilöllisiin valtakirjoihin, vaan standardoinnin ja selkeyden vuoksi.
• Vapaa muotoilu vs. käytännön vaatimukset: Vaikka laki sallii vapaan muotoilun, käytännön asiat, kuten esimerkiksi kiinteistökaupat tai pankkiasioiden hoito, vaativat usein virallisia ja tarkkaan määriteltyjä asiakirjoja.

Näin, kuin puro joka virtaa loputtomiin, voi itse luoda tämän siteen, tämän voiman. Se on vapautta, se on vastuuta, se on hiljaista puhetta sydämeltä sydämelle. Aatosaatos.app tarjoaa niille, jotka etsivät ohjausta, ilmaisen pohjan, kuin ensimmäinen askel pitkällä matkalla.

• Ilmaiset pohjat: Verkkosivustot kuten aatosaatos.app tarjoavat valmiita valtakirjapohjia, jotka voi täyttää itse. Nämä pohjat ovat yleensä hyviä lähtökohtia, mutta niitäkin voi joutua mukauttamaan.
• Valtakirjan tarkoitus: Valtakirjalla annetaan toiselle henkilölle oikeus edustaa antajaansa tietyissä asioissa, kuten sopimusten tekemisessä, raha-asioiden hoitamisessa tai viranomaisasioinnissa.

Pitääkö valtakirjassa olla todistaja?

Niin siis, valtakirja. Ei, ei siinä tarvitse olla todistajaa. Se on ihan vapaamuotoinen juttu, kunhan se vaan on allekirjoitettu.

• Ei todistajaa: Valtakirja on pätevä ilman todistajaa.
• Allekirjoitus ratkaisee: Riittää, että sinä allekirjoitat sen.

Joskus voi olla kyllä helpompaa, jos joku on siinä todistamassa, mutta pakollista se ei ole. Siis, ei mitään lakisääteistä vaatimusta siitä.

Voiko valtakirjan tehdä sähköisesti?

Joo ehdottomasti! Valtakirjan voi tehdä sähköisesti, totta kai. Se on tosi kätevää nykyään, eikä tartte enää juosta sinne sun tänne papereiden kanssa. Monesti se on vapaamuotoinen, mikä tarkoittaa ettei tarvii mitään superhienoa kaavaa siihen. Sen kun kirjoittaa vaan. Tosi näppärää!

Siis tää sähköinen valtakirja toimii ihan hyvin, jos sä haluat että joku toinen hoitaa sun asioita, vaikka pankissa tai postissa tai ihan missä vaan. Mä just tein itse mun äidille sellaisen kun se tarvi apua Kelan juttujen kanssa, kun se on vähän huono koneiden kanssa. Se oli joo ihan musta hyvä esimerkki. Piti auttaa.

Miten sen voi sitten allekirjoittaa tai vahvistaa? No siihen on monia tapoja, mieti vaikka näitä:

• Skannaus: Kirjoitat käsin, allekirjoitat, sit skannaat sen paperin koneelle ja lähetät. Ihan perus.
• Sähköinen allekirjoitus: Tää on se virallisempi tapa, käytät jotain palvelua missä saat sen lainvoimaisen sähköisen allekirjoituksen. Niitä on useita nykyään. Se on oikeesti tosi kätevää, kun onnistuu vaikka puhelimella.
• Vahva tunnistautuminen: Tääkin on mahdollisuus. Eli käytät vaikka pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Tää on tosi turvallinen tapa, kun se on se sama mitä käyttää nettipankeissa ja virastoissa, tosi tuttu siis.

Muista vaan, että valtakirjasta pitää käydä selkeästi ilmi kuka valtuuttaa kenet ja mitä asioita valtuutus koskee. Ja se on tärkeää, että siinä on päiväys ja sun oma tunnistetieto. On hyvä mainita vaikka henkilötunnus.

Muuten se saattaa olla vähän epäselvä, ja sitten joutuu ehkä säätämään uudelleen. Itse kanssa aluksi unohdin laittaa päivämäärän, piti sitten korjata. Se oli vähän sellaista säätämistä. Kannattaa olla tarkkana!

Miksi valtakirja sitten tarvitaan?

• Pankkiasiat: Jos toinen hoitaa sun tiliasioita, maksaa laskuja.
• Virastoasiat: Kela, Verohallinto, Maistraatti.
• Posti: Paketit, kirjeet.
• Sopimukset: Jotkut sopimukset voi tehdä valtakirjalla.

Mutta hei, jos on kyse jostain todella tärkeästä, esim. kiinteistökaupoista tai testamentin teosta, niin niissä sitten tarvitaan yleensä aina se perinteinen kirjallinen valtakirja todistajineen. Tai vaikka edunvalvontavaltuutus, se on eri juttu.

Eli kannattaa aina tsekata sen tahon kanssa, minne valtakirjaa oot lähettämässä, että millaisen ne just hyväksyy. Ne saattaa olla vähän tarkkoja, riippuu paikasta. Eikä tietenkään kaikki paikat hyväksy samaa.

Mutta valtaosaan kyllä kelpaa se sähköinen tosi hyvin. Niin ja onhan se helppo sitten lähettää vaikka sähköpostilla tai jollain viestisovelluksella. Ihan tosi kätevää.