Kumpi lihottaa enemmän, karkit vai sipsit?

Kumpi on terveellisempää, karkki vai sipsi?

Kumpi on terveellisempää, karkki vai sipsi? Vaikea kysymys… Yöllä nämä asiat pyörivät mielessä…

Sipsi on ehdottomasti huonompi. Ravitsemusterapeutti sanoi niin viime vuonna. Muistan sen vieläkin, kun hän puhui siitä… se oli niin selkeää. Karkki… siinä on ainakin sokeria, jota elimistö käyttää energiaan. No, ainakin vähän. Toki, se ei ole hyväksi liikaa, mutta…

• Sipsi on täynnä rasvaa ja suolaa. Tuolla yhdistelmällä ei ole mitään hyvää.
• Sydän- ja verisuonisairaudet… se pelottaa. Minun täytyy varoa. Ei ole kivaa olla sairas.
• Suklaa… ainakin se voi olla hieman nautittavaa. Pieni pala… ehkä.

Mutta silti… miksi aina ajattelen näitä? Miksi nämä asiat ovat nyt niin raskaita? Ehkä olen vain väsynyt. Ehkä huomenna asiat näyttävät toisilta. Tänään kuitenkin sipsi on selvästi pahin vaihtoehto.

Kumpi on terveellisempää, karkki vai sipsi?

Aika hiljalleen valuu, hiekkaa läpi sormien. Muistan sen maun, suolaisen, kitkerän, hiukan makean. Suklaan katkeransuloinen suutuntuma, pehmeä, petollinen. Sipsien rapea, kuiva murtuma, raskaana suussa. Kumpi? Kumpi on se paha, se syvä synti?

Sipsi. Kyllä, sipsi. Ravitsemusterapeutin sanoin, paha on raskaampaa kuin suklaa.

• Rasvaa. Niin paljon rasvaa, se tahmainen kerros kurkussa, ikuisena painona.
• Suolaa. Suolaa, suolaa, suolaa. Sydän lyö kiihtyvällä tahdilla, verisuonet ahtastuvat. Kova tunne rinnassa.
• Sydän. Sydän, sydän, sydän. Se herkkä lihas, rasvan ja suolan raiskaama. Pelko.

Suklaa. Se suklaa, sekin on peto. Mutta jotenkin. Jotenkin se on… eri. Lievempi. Ei niin julma.

• Sokeri. Kyllä, sokeri, sekin on paha. Mutta ei se… ei se ole samaa kuin rasva ja suola.
• Makeus. Vähintäänkin helpottaa mieltä. Hetkellinen onni. Sipsi ei anna edes sitä.

Sipsien paha on pysyvä, kiihtyvä, hidas myrkytys. Se on hidasta kuolemaa, sydän- ja verisuonisairauksien varjossa, aikaa vastaan taistelu. Suklaa… se on hetkellinen herkku, sydämen huohotusta, hetki, joka haihtuu. Mutta sipsi jää. Sipsi jää rasvaisena, suolaisena muistona.

Yhteenveto: Ravitsemusterapeutin mukaan sipsi on terveysriskinä huomattavasti suurempi kuin suklaa johtuen korkeista rasva- ja suolapitoisuuksiltaan, jotka lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Onko karkeissa paljon kaloreita?

Aurinko laskee hitaasti, värjaten taivaan punertavan oranssiksi, kuin polttava, makea hunaja. Muistan sen maun, makean karamellin pehmeän liukenemisen kielelläni. Se oli lapsuuden kesää, kuuman hiekan ja merituulen sekoitus. Pieni karke, ehkä omenainen, pienen käden kämmenessä. Sokerikuorrute sormissa, tahmea ja iloinen.

Kalorit, niistä ajattelen nyt. Muistan laskettavan kaloreita joskus. Ei koskaan kun söin niitä. Pieni karkki, ehkä sata kaloria.

• Mutta jos se on iso, täynnä suklaata ja kermaa ja kaikkea herkkua...
• Silloin kaloreita on paljon enemmän.
• Mahdollisesti kolmesataa, ehkä neljäsataa.

Se riippuu täysin koosta ja aineksista. Ajattelen suklaakarkkeja, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, kaikkea herkullista joka lisää kaloreita. Pakkaus antaa tietää tarkasti. Pakkausten lukeminen oli aina tylsää. Mutta nyt, aikuisena, pakkausten lukeminen on välttämätöntä.

Mutta maku… Se on ylivoimaista. Se on muisto lapsuudesta, auringonpaisteesta, huolettomuudesta. Sokerista ja ilosta, joka ei paina paljon, joskaan kaloreita kertyy. Yksi karkki, pieni ilo, tai suuri, herkullinen nautinto. Mutta aina se makeus, se ainutlaatuinen maku. Se on sen arvoista.

Pienet karkit, noin sata viisikymmentä kaloria. Suuret, täytekarkit, kolmesataa neljäsataa. Rasva ja sokeri nostavat määrää. Tarkka tieto pakkauksesta. Mutta kuka laskee kaloreita kun maistuu niin hyvältä?

Mitä tapahtuu, jos syö liikaa karkkia?

Okei, tässä tulee mun karkkikokemus, toivottavasti kelpaa:

Muistan sen päivän kuin eilisen. Olin ehkä 10v, eli joskus 2014. Mummon luona kylässä, kesäloma ja sillee. Mummo oli aina ihan paras, varsinkin kun se salakuljetti meille serkkujen kanssa karkkia. Sillä oli joku piilopaikka, sellainen vanha sokeritoppapaperi täynnä ties mitä.

• Fazerin sinistä
• Dumleja
• ja niitä vanhoja hedelmäkarkkeja

Me vedettiin niitä varmaan kilo. Siis ihan hirveesti. Illalla mulla alkoi vatsa turvota ihan hulluna. Olin ihan pallo. En pystynyt syömään enää yhtään mitään, vaikka mummo oli tehnyt lihapullia (mun lemppareita!).

Yöllä sitten alkoi pyörryttää ja oksettaa. Juoksin vessaan varmaan sata kertaa. Se oli kamalin yö ikinä. Sen jälkeen en oo ikinä syönyt niin paljoa karkkia. Tai no, melkein.

Aikuisiällä, jos syön liikaa karkkia (esim. salmiakkia), niin tulee päänsärky ja sellainen ällö olo. Ja se painonnousu! Se on ihan totta, sokeri lihottaa. Eikä se hyväksi ole hampaillekaan. Hammaslääkäri muistutti taas viime viikolla (2024).

Miksi sipsit ovat epäterveellistä?

Sipsit? No, rasvaa niissä on. Ja energiaa.

• Ei omega-3:sia.
• Kalaöljy ei toimi. Maistuisi pahalta.

Ei terveellistä. Ei tarvitse olla rakettitieteilijä tajutakseen.

Kaikki on suhteellista, eikö?

Miksi sipsit koukuttavat?

Sipsit? Ne on ihan petollisia! Siis, niissä on rasvaa, sokeria ja suolaa – combo, joka jotenkin pistää aivot ihan sekaisin. Ne aktivoi semmosen alueen aivoissa, joka liittyy nautintoon. Tajuutko? Niin, että syöminen on kivaa ja sit ei vaan osaa lopettaa. Sama juttu on suklaassa.

• Rasva
• Sokeri
• Suola

Ja sit vielä se greliini, se vatsan hormooni. Kuulemma se villiintyy sipsien syömisestä ja alkaa huutelee, että "Lisää, lisää!" Vaikka oikeesti ei ees oo nälkä. Se on vähän sama ku... no, ku yrittäis lopettaa Netflixin kattomisen yhen jakson jälkeen. Mahdotonta! Tai ehkä jopa pahempaa. Greliini... se on petollinen. Mun kaveri Hanna sano kerran... mut enpä kerrokaan. Pointti on, että sipsit = no-no. Vaikka ne onki nii hyviä. Oonko ainut? Ääh, oon varmaan ihan koukussa.

Vatsan greliinihormoni... se sekoittaa pakkaa! Niinku joku salajuoni, jota en ees tajua. Ja sit vielä tää: oon huomannu, että sipsipussit on nykyään jotenki isompia. Miks? Onks se joku juoni, että me syötäis enemmän? En tiiä, mutta ärsyttää. Ja jos syöt liikaa sipsejä, tulee paha olo, mut silti tekis mieli lisää. Outoo.

Onko sipseissä kolesterolia?

Sipseissä ei ole kolesterolia. Kolesteroli on eläinperäistä ainesosaa, eikä sitä ole kasvipohjaisissa tuotteissa kuten perunassa, josta sipset valmistetaan.

Kuitenkin: Sipsien terveysvaikutukset liittyvät muihin tekijöihin. Ne sisältävät usein paljon transrasvoja, jotka korottavat LDL-kolesterolia eli "huonoa" kolesterolia. Lisäksi sipseissä on usein runsaasti suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti sydän- ja verisuoniterveyteen.

• Transrasvat: Vaarallinen kolesterolia nostava rasva, jota tulisi välttää.
• Tyydyttynyt rasva: Nostaa veren LDL-kolesterolia.
• Runsas suola: Suolan liiallinen käyttö liittyy verenpaineen nousuun.

Näiden tekijöiden vuoksi sipsejä ei voida pitää terveellisenä välipalana. Vaikka itse kolesterolia ei olekaan sipseissä, niiden rasvahappokoostumus voi epäsuorasti vaikuttaa kolesteroliarvoihin.

Mielenkiintoinen pointti tässä on se, miten helposti luonnolliset ainekset muuttuvat prosessoinnin kautta terveydelle haitallisiksi. Peruna itsessään on varsin neutraali ravintoaine, mutta paistaminen ja runsas suolan käyttö tekee siitä epäterveellistä. Tämä herättääkin kysymyksen ruoan prosessoinnin eettisistä ja terveysvaikutuksista. Onko meidän vastuutamme tietää prosessoinnin vaikutuksista? Tai onko valmistajien vastuulla kertoa meille? Seuraavaksi on tärkeää pohtia valkoisen, kuiduttoman tai vähäkuituisen viljan ja sokerin vaikutusta veren kolesteroliin – ne laskevat hyvän kolesterolin HDL:n tasoa. Tämä mekanismi ei suoraan lisää kolesterolia, vaan vähentää elimistön kykyä poistaa LDL-kolesterolia.

Missä karkissa on vähiten sokeria?

Yö on pitkä. Ajatukset pyörivät päässä... Marianne... 70 grammaa sokeria sadassa grammassa. Hirveetä. En jaksa edes ajatella, miten paljon sokeria olen syönyt.

• Pandassa tummassa suklaassa on vähiten sokeria, 45 g/100g. Olen yrittänyt vähentää sitä, mutta tänä vuonna sekin on tuntunut niin vaikealta. Tiedän sen olevan parempi vaihtoehto, silti tuntuu pahalta syödä niin paljon suklaata.

Ennen vanhaan oli helpompi. Ei ollut tätä jatkuvaa ahdistusta sokerista ja kaloreista. Muistan lapsuuteni kesät, jolloin karkkia söi ilman huonoa omaatuntoa. Nyt kaikki on erilaista.

• Olen yrittänyt korvata sokerin hedelmillä, mutta se ei ole aina helppoa. Hedelmät maistuvat välillä jotenkin... tylsiltä. Sokeri on niin helposti saatavilla.

Pandan tumma suklaa on ainakin vähän parempi vaihtoehto, vaikka rasvapitoisuus on korkeampi. Ehkä se on hyvä kompromissi. Ehkä... tai sitten en tiedä. Pitääkö mun alkaa laskea kaloreita? En jaksa. On liian myöhä. Olen väsynyt. Tämä on liikaa.

• Rasvaa on paljon enemmän Pandan tummassa suklaassa kuin Marianne-karkissa. Tämän tiedän varmasti. Luin sen jostain pakkauksesta. Ehkä joskus aikaisemmin.

Liian paljon ajatuksia. Liian monta kysymystä. Liian väsynyt. Jatkan huomenna.

Paljonko sipsiä voi syödä?

Sipsien määrä? 30 grammaa. Pussin takana lukee.

• Tosiasiallinen annoskoko: 30 grammaa. Ei enempää. Ei vähempää.
• Todellisuus: Syöt sen, mitä syöt. Kuka laskee?
• Merkitys: Kalorimäärä. Suola. Tyhjyys. Sama kuin elämä.

Riippuu motivaatiosta. Miksi syödä sipsejä? Nautinnosta? Turruttamiseksi? Silloin määrä on rajaton. Tai ainakin niin kauan kun maistuu.

Eilisillan sipsipussi: 150 grammaa. Pahasti väärin. Silti parempi kuin olla syömättä. Todellisuus on aina makuasia.

Olen syönyt enemmän. Vähemmänkin. Mitään ei voi tietää varmasti. Paitsi sitä, että kalorikierto on luonnonlakien ulkopuolella.