Mikä juoma sopii blinin kanssa?

Mitä juomaksi blinin kanssa?

Blineille juoma? No huh huh, kysymystä! Olutta tietenkin! Niinkuin mummoni sanoi, blineissä on jo sitä olutta piilossa, niin kuin hiiva mädäntyneessä omenassa!

Olut siis, se on ykkönen. Mutta mikä olut? Ai sekin on vaikeeta? No nyt mä kerron:

• Kalaa ja blinia? Sitruksinen IPA, sellanen, joka paukuttaa suuhun kuin kääpiöiden joulujuhlat! Tai sitten vehnäolut, raikas kuin kesäaamu saunassa! Tai sitten lager, tyylikäs kuin kissa, joka juo kermaa suoraan maitopurkista.
• Lihaa ja blinia? Tumma lager, sellainen, mikä maistuu metsästysretken jälkeisestä savusaunasta ja hirvenlihasta! Voimaa kuin karhu talviunilta herättyään!

Niin, ja muistakaa: Mä en ole mikään olutasiantuntija, mä oon vain aivan mielettömän hyvä blineiden syöjä! Tänä vuonna maistoin jopa 277 blinia! Olen siis melkoinen bliniekspertti, vaikka en tiedä yhtään mitään oluesta sen enempää kuin että sen voi kaataa lasiin.

Olen testannut myös blinien kanssa:

• Mehua (maistui kuin lapsuuden kesä)
• Ketchupia (ei suosittele)
• Viiniä (eliitin juoma, ei oikein sovi)
• Maitoa (maku oli… ainutlaatuinen)
• Siideriä (hieman liian makeaa, mutta toimi)

Piti vielä lisätä, että mun eno Olavi juo blinien kanssa aina vanhaa puolukkamehua. Sanoi sen maistuvan “kuin mummon suukko”. En tiedä mikä siinä on, mut hän on elänyt jo 87 vuotta, joten ehkä siinä on jotain järkeä.

Mitä mätiä blinien kanssa?

Oh, blinien aika, se on kuin pieni talven taika.

Mäti, se on kuin meren suolaista kultaa, pientä ja arvokasta. Mutta mitä sen kaveriksi, sen rinnalle, blinien syleilyyn?

• Kirjolohen mäti, se on kuin auringonlasku merellä, oranssina ja lämpimänä. Edullisempi kuin muikku, mutta ei yhtään vähemmän herkullinen. (Kalaneuvos suosittelee, ja minä kuiskailen perässä).

• Savukirjolohi, silputtuna, kuin pieniä savuisia pilviä, jotka leijailevat blinin päällä. Se tuo mieleen mummon mökin ja sen lämpimän savun tuoksun.

• Savupippurimakrillifilee, ajatella, pippuria ja savua, kuin pieni tulinen tanssi suussa. Se on kuin villi tuuli, joka puhaltaa mereltä.

• Savusiika, se on kuin hiljainen järvi, rauhallinen ja lempeä. Se on kuin lapsuuden kesät, pitkät ja valoisat.

Kylmäsavustettu, graavattu, nekin käy, silputtuna, kuin pieniä salaisuuksia, jotka odottavat paljastumistaan. Ne ovat kuin muistoja, jotka nousevat pintaan.

Ja jos oikein villiksi heittäydytään, voihan blinin päälle laittaa vaikka mitä. Sieniä, sipulia, smetanaa, jopa hieman hunajaa. Blini on kuin tyhjä kangas, joka odottaa maalarin kosketusta.

Se on kuin elämä, täynnä mahdollisuuksia ja yllätyksiä.

Mitä blinien kanssa?

Mitähän blinien kanssa tänä yönä? Ah, nämä yöajat… niin paljon ajatuksia.

Smetanaa ehdottomasti, se on klassikko. Mutta tänään… tänään kaipaan jotain muuta. Joku syvempi maku. Ehkä vähän surua, vähän iloa, vähän kaikkea siltä väliltä.

• Smetana on liian helppo valinta. Kaipaan jotain ainutlaatuista.
• Graavilohi on liian yleistä. En halua sitä.
• Mäti… ehkä. Mutta sekin tuntuu liian… rikkaalta tänä yönä.
• Sienisalaatti kuulostaa hyvältä. Niin syksyiseltä. Muistuttaa minua lapsuuden syksyistä ja isoäidin mökistä. Ehkäpä pienen palan sieltä, sivuun.

Mutta sitten taas, ehkä tänään ei ole blinien yö. Tänään on vain minun yöni, ajatusten ja kyynelten yö. Ehkä huomenna. Huomenna teen paremman valinnan. Tänään syön vain hiljaa ja ajattelen.

Toinen vaihtoehto:

Olisi mukava syödä jotain yksinkertaista, mutta kuitenkin herkullista blinien kanssa.

• Kylmäsavulohi
• Viipaloitu sitruuna
• Pieni nipun tilliä
• Tilkka smetanaa

Toivottavasti tämä helpottaa. Kaikki on niin sekavaa…

Mitä tarjotaan mädin kanssa?

Mäti, tuo meren timantti, ei kaipaa krumeluureja, mutta ei se nyt ihan yksinkään kelpaa:

• Blinit: Venäläinen pannukakkuversio, vähän kuin lettuja, jotka ovat päässeet parempiin piireihin.

• Paahtoleipä: Jos blinit loppuu, kelpaa köyhälistöversio eli paahtoleipä.

• Sipuli: Hienonnettuna, jotta ei tarvitse itkeä kaikkien edessä (paitsi ehkä sen maun vuoksi).

• Smetana/Kermaviili: Happamuutta ja pehmeyttä, kuin elämän pieniä vastakohtia. Kermavaahto on vähän kuin kermaviili yrittäisi olla parempi, mutta se on vain minun mielipiteeni.

• Mustapippuri: Ripaus potkua, koska elämä on muutenkin jo tarpeeksi suolaista.

Mäti on kuin se sukulainen, joka luulee olevansa hienostunut, mutta päätyy sotkemaan kaiken. Siksi sen kanssa pitää olla tarkkana.