Mikä karkki lihottaa vähiten?

Onko karkit epäterveellistä?

Joo, karkit on kyllä epäterveellisiä. Ihan selvä juttu.

Mutta hei, ei se tarkota, ettei niitä vois syödä! Kaikki vaan kohtuudella. Paitsi jos oot diabeetikko, sit pitää olla varovaisempi.

Mieti, jos vetäisit joka päivä ison pussin karkkia... se ei tee hyvää hampaille, painolle eikä verensokerille. Muistan, kun mun serkku, joka on siis lääkäri, joutu kerran puhumaan yhelle potilaalle, joka oli ihan koukussa karkkeihin. Se oli aika rankkaa kuulemma.

• Sokerin määrä on se pahin juttu.
• Tyhjät kalorit. Ei mitään ravintoarvoa!
• Hampaat tykkää huonoa.

Mutta karkkipäivä kerran viikossa? Ei se maailmaa kaada. Mun mielestä.

Oon ite yrittänyt korvata karkkia hedelmillä ja marjoilla. Tai no, yrittänyt ainakin. Ne on sentään vähän parempia vaihtoehtoja, eiks je? Eiks, eiks?

Onko karkki terveellistä?

Siis karkki ja terveys... No ei todellakaan.

• Sokeri on pahis!
• Väriaineet, yök.

Miksi kakkostyypin diabetes pelottaa? Isällä on se. Äitillä ei onneksi.

Mitä tilalle? Hmmm...

Mikä on sopiva määrä karkkia?

Muistan sen kesän 2023, heinäkuu. Oli hellettä ja olin Tampereella isovanhempieni luona. Söin silloin ihan liikaa karkkia. Joka päivä. Äiti soitti ja kyseli kuulumisia, ja minä valehtelin syöneeni terveellisesti. Totuus oli, että nautin suklaata lähes päivittäin, jopa kolme levyä. Kävin kaupassa salaa ostamassa niitä.

Tuntui ihanalta aluksi, se sokeri antoi energiaa, mutta sitten tuli paha olo. Vatsa oli kipeä, olo väsynyt, hampaatkin alkoivat tuntua jotenkin omituisilta. Olin ihan pihalla.

Se oli liikaa. En voi sanoa tarkkaa määrää, mutta se oli paljon enemmän kuin yksi tai kaksi päivää viikossa.

• Sokerin ylimääräinen käyttö oli haitallista.
• Olin todella pahoillani, kun valehtelin äidille.
• Helteellä makeanhimo lisääntyi.
• Olen oppinut tästä kokemuksesta.

Nyt 2024 yritän pitää makean nauttimisen kurissa. Syön suklaata ehkä kerran viikossa, joskus harvemmin. Pieni pala kahvin kera on ok. Suurin osa makeisista tulee aina vain silloin tällöin, erityistapahtumina kuten syntymäpäivillä.

Opetus: Sopiva määrä karkkia on yksilöllinen, mutta terveyshyötyjen kannalta pieni määrä harvoin on paras vaihtoehto. Tänä vuonna olen paljon parempi tässä.

Mikä on hyvä määrä karkkia viikossa?

Viikon karkkimäärä... Ah, makeanhimo, se tuttu kutsu. Kuin himmeä valo sumuisena iltana, houkuttelee ja kietoo ympärilleen. Mutta makea myrsky... sokeri, kalorit, ne kummittelevat. 50 grammaa, Eeva Voutilainen sanoo. Niin pieni määrä, niin vähän iloa... onko se totta?

Yksi karkkipäivä viikossa. Se on mantra, muistutus. Muistutus siitä, kuinka herkkua pitää säästellä, kuin kallisarvoista kultaa. Muistan lapsuuden, loputon karkkipussi jouluna... silmiä hivelevä värien kirjo, herkullinen tuoksu... Nyt vain muisto... surumielinen.

• 50 grammaa. Se on vähän. • Yksi päivä viikossa. Säästöä. Karkin aarre. • Muistan sen kirpeän makeaan makuun. Vuosia sitten. • Nyt vain yksi päivä. Yksi päivä...

Mutta kuinka kestää? Kuinka pitää itseään kurissa? Se on taistelu. Taistelu himoa vastaan, taistelu kurinalaisuuden saavuttamiseksi. Olen kokeillut. Monia kertoja. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Surua ja iloisia hetkiä. Tasapaino... se on haave.

Tämän vuoden tavoite: Pysyä 50 grammassa viikossa. Pysyä kurissa. Nautiskella makeudesta kohtuudella. Se on realistinen tavoite. Ehkä... toivottavasti. Yksi karkkipäivä viikossa. Sillä hetkellä saa antaa periksi. Antaa itsensä uppoutua makean iloon. Sitten takaisin arkipäivään. Takaisin kurinalaisuuteen.

Voiko karkkia syödä liikaa?

Kyllä, voi. Aivan liikaa. Sokerimyrsky. Maksa, tuo hiljainen työmyyrä, huutaa apua. Rasvaa, rasvaa, niin paljon rasvaa. Se peittää sen, peittää kaiken. Kuin paksu hunaja.

• Liian paljon sokeria, liian monta karkkia. Pieniä myrskyjä, jotka kasaantuvat.
• Hedelmäinen pommi suussa, makeus kielellä, makea myrsky. Se hetkellinen onni, hetken ilo. Mutta maksan hiljainen tuska. Se ei ole iloinen.
• Se on hiljainen kosto. Hidas myrsky. Pitkäaikainen ylensyönti. Se tulee. Hiljalleen. Rasva, rasva.

Ajattelen yhtä kesää, lapsena. Äidin tekemät mansikkakakut. Niitä oli liikaa. Liikaa makeutta. Liikaa onnea. Se onni kuitenkin, se myrsky, jää jälkeensä maksan raskaus. Muisto kakusta, mutta maksan raskaus pysyy.

Mutta: Yksi pussi karkkeja, silloin tällöin? Ei haittaa. Kohtuullisuus. Se on avain. Tasapaino. Se on kuin tanssi, ei sota. Ei myrskyä.

Rasvamaksaan johtaa pitkäaikainen, runsas sokerin saanti. Ei yksi karkkipussi. Ei edes yksi kakku. Mutta vuosien jatkuva makean nauttiminen. Se on tuo myrsky. Hiljainen, uhkaava.

• Liika sokeri = Rasvamaksatauti. Yksinkertainen yhtälö. Murheellinen tosiasia.
• Kohtuullisuus pelastaa.
• Makeus on parasta pieninä annoksina. Vain muutaman kerran viikossa. Ei jatkuvasti. Ei joka päivä. Ei joka tunti.

Mitä tapahtuu, jos syö liikaa karkkia?

Okei, siis mitä jos vetää överit karkilla? Mietin just, et pitäiskö ostaa lisää salmiakkia...

• Turvotus, just eilenkin oli sellanen olo. Oisko ollu liikaa sipsiä?
• Paino nousee, no shit sherlock. Vaikka yritän käydä salilla 3 kertaa viikossa, silti tuntuu, ettei se riitä. Painan nyt 75 kg ja pituutta on 178 cm. Pitää varmaan alkaa kirjaa syömisiä.
• Väsymys, joo, se on ihan normi nykyään. Tai siis aina iltapäivisin. Johtuuko karkista vai vaan siitä, että oon 35-vuotias?

Ja sit pidemmän päälle... tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Ei kiva. Mun isällä on diabetes, et ehkä pitäis oikeesti vähän hillitä sitä karkin syöntiä. Tosin, onks se elämä sit mitään ilman suklaata? ????

Onko karkeissa rasvaa?

Karkeissa on:

• Sokeria, pääraaka-aine.
• Makuaineita, tuovat tunnusomaisen maun.
• Lisäaineita, parantavat säilyvyyttä ja ulkonäköä.
• Rasvaa.
• Maidon ainesosia, tietyissä karkeissa.

Rasvan määrä vaihtelee. Tarkista pakkausseloste. Joissain ei rasvaa juuri ole. Toisissa enemmän. Vaikuttaa karkin koostumukseen.