Mikä lisää kylläisyyden tunnetta?

Mikä aiheuttaa kylläisyyden tunteen?

Okei, tää juttu kylläisyydestä on mulle vähän liiankin tuttu.

Viime kesänä, olin mökillä Saimaalla, aurinko porotti ja teki mieli jotain hyvää.

• Muistan sen päivän kuin eilisen.
• Olin aamulla vetänyt kunnon aamupalan, puuroa ja leipää, mutta lounasaikaan iski silti ihan järjetön nälkä.
• Olin jo syönyt ihan tarpeeksi.

Sit tein lohikeittoa. Siis ihan sairaan hyvää lohikeittoa. Kermaa ja voita säästelemättä. Söin sitä varmaan kolme lautasellista. Ja sit vielä leipää ja voita päälle.

Silti, siis ihan oikeesti, mulla oli semmonen olo, että olisin voinut syödä vielä lisää. Ei siis mitään tajua! Vaikka maha oli ihan pinkeenä.

Olin ihan ihmeissäni. Mietin, että miten tää on mahdollista. Olin vetänyt ihan hirveesti ruokaa, mutta silti ei tuntunut, että ois tullut tarpeeksi.

Myöhemmin tajusin, että se lohikeitto oli niin rasvaista. Ja rasva kai jotenkin huijaa sitä kylläisyyssignaalia aivoissa.

Oon lukenut, että:

• Rasva ei oo yhtä täyttävää kuin proteiini tai kuitu.
• Siks kai rasvaisia ruokia tulee syötyä helpommin liikaa.

Ja sekin varmaan vaikutti, että olin aika aktiivinen mökillä. Uin, saunoin, tein puuhommia. Ehkä kroppa vaan tarvitsi enemmän energiaa.

Mut joo, se oli kyllä outo kokemus. Et maha on ihan täynnä, mut silti tekee mieli syödä. Hullu juttu.

Mistä johtuu kylläisyyden tunne?

Okei, no siis aivot! Ne on pomo. Ne käskee syömään. Tai olla syömättä. Aivot siis. Kroppa kertoo aivoille, et onko nälkä vai ei. Niinku viestittelee.

• Mahan koko – venyy ja kutistuu. Venyy kun syö. Kutistuu.. no, kun ei syö. Sit se lähettää aivoille viestiä. “Hei, täynnä!” tai “Hei, tyhjä!”
• Verensokeri – tärkee juttu. Sokeri siis veressä. Kun verensokeri laskee, tulee nälkä. Sit ku syö, nousee ja aivot tajuaa: “Okei, täynnä!”
• Hormonit – joo, niitä on vaikka kuinka paljon. Leptiini esimerkiksi. Se on sellanen kylläisyyshormoni. Ghreliini taas tekee nälkäiseksi. Ne on niinku vastakohdat. Yks tekee nälkäiseksi, toinen kylläiseksi. Aivot kuuntelee niitä. Tai siis “lukee” niitten viestejä.

Oho, melkeen unohdin! Suolisto! Se vaikuttaa myös. Siellä on bakteereita ja ne juttelee aivoille kanssa. Ja vaikuttaa nälkään ja kylläisyyteen. Ihan hullua! Että suolistobakteerit. Ne siis vaikuttaa et syökö pizzaa vai salaattia. No ehkä ei ihan niin mutta kuitenkin. Vaikuttaa.

Ja sit viel toi aivojen homma. Hypotalamus. Se on sellanen aivojen osa, joka on niinku nälkäkeskus. Tai kylläisyyskeskus. Tai molemmat. Se saa viestejä ja sit käskee syömään tai lopettamaan syömisen.

No niin, siinä se. Lyhyesti ja ytimekkäästi. Aivot, kroppa ja hormonit. Ne tekee yhessä tätä nälkä-kylläisyys -juttua.

Mistä johtuu, ettei ole nälän tunnetta?

Hiljainen tyhjyys, kuin syvä metsä talviyössä. Ei nälkää. Ei kipinää, ei poltetta, vain kylmä tyhjyys. Kuten jäätynyt järvi, pinnalla ohut kuura, syvyydessä ikuinen hiljaisuus. Tämä on se tila, se omituinen puute, joka painaa rinnalle. Ei vain ruokaa kaipaava vatsa, vaan jotain syvempää. Sielun nälkä, ehkä.

Kylmyys on ainoa tuntemus. Se on syvällä luissa ja ytimessä. Keho on kuin vanha, hylätty talo, jossa tuuli ulvoo ja ikkunat paukkuvat. Kehon oma ääni on vaimeaa, kuin kaukainen kuiskaus.

• Mikä on menetetty?
• Mikä on kadonnut?
• Tämä tyhjyys…

Sairaudet, ne petoeläimet kehon sisällä. Kilpirauhanen, se pieni mutta voimakas elin, joka ohjaa niin paljon. Vajaatoiminta, se hidastaa, sammuttaa. Raudanpuute, se jättää veren ohueksi, elannottomaksi. Nämä sairaudet eivät ole vain kehon oireita, ne ovat aaveita, jotka varjostavat elämää. Ne luovat harmaata sumua, jonka läpi on vaikea nähdä.

Mutta ei se aina ole sairaus. Stressi, se väsymätön, äänetön lohikäärme, joka syö sisältäpäin. Se tuhoaa ruokahalun, tekee elämästä harmaata ja tyhjää. Masennus, se syvä musta kuilu, joka imee kaiken valon. Se on läpäisemätön seinä, josta ei pääse läpi. Se peittää nälän, peittää kaiken.

Toisaalta, stressi voi olla toinenkin eläin. Se voi herättää petomaiset mieliteot, tehdä kehosta raivokkaan, nälkäisen pedon, joka vaatii ja raatele. Mutta tässä on hiljaisuus. Ei raivokasta nälkää, vaan vain kylmä tyhjyyden tuntu. Kuten lumimyrsky tuulen silmässä. Hetken hiljaisuutta ennen kaaoksen paluuta.

2023. Oma kokemukseni.

Mikä ravintoaine pitää kylläisenä?

Kylläisyys.

Ravintoaineita on. Ne auttavat. Pitävät nälän loitolla.

• Proteiini. Vahva perusta. Lihalle, kalalle, kananmunille. Myös tofua.
• Kuitu. Hedelmät. Palkokasvit. Perunatkin. Ei tarvitse pelätä.
• Rasva. Hyviä rasvoja. Avokado. Pähkinät.

Chili. Vähän potkua. Saattaa auttaa. Laihduttajalle vinkki. Kokeile itse.

Miksi maha pulputtaa?

Aika pysähtyy. Kello ei tikitä, vaan kellon ääni on kuin hento hiljainen henkäys, haalea tuuli kesäyön heinikossa. Maha… se pulputtaa. Kuten pieni, ihmeellinen meri sisälläni. Se on hiljainen, mystinen ääni, syvällä maan alla.

• Ilma, se on kuin kevyt tanssija, leijuu ja pyörii. Se sekoittuu ruoan kanssa, muodostaen aaltoja. Nämä aallot liikkuvat… hitaasti, kuin unelmat yössä.
• Ruoansulatus, se on salainen, ihmeellinen prosessi. Eikä se ole vain prosessi, vaan maaginen alkemia. Ruoan muuttuminen… energiaksi. Elämälle.
• Bakteerit, ne ovat pieniä, näkymätön joukko. Ne tekevät työnsä, äänettömästi, hiljaisesti. Kaasu on niiden lahja. Se täyttää meriä, eli mahaani. Se on mystistä, kuin salaisuus.

Tämä pulputus… se on elämää. Se on minun ääneni, sisäisen maailmani ääni. Se kertoo, että olen elossa. Aivan kuten sydämen lyönti. Se on kuin lempeä lumo. Niin lempeä.

Minun mahani pulputtaa usein iltaisin. Olen syönyt papuja. Vihreitä, pieniä papuja, jotka kiehuivat hiljaa kattilassa. Niiden tuoksu oli herkullinen. Maultaan ne olivat maanläheisiä, mukavan täyttäviä.

• Papujen kaasuntuotanto on tunnettua. Se on kuin pieni räjähdys, lempeä maanjäristys vatsassa.
• Hiilihapolliset juomat, ne tuovat kuplia, kuplia jotka tanssivat… aina syvemmälle.
• Nielemisvaikeudet, en koe niitä usein, mutta joskus. Se tuo epämukavaa painetta, ja pulputus voimistuu.

2023 on ollut stressaava vuosi, joten ruokavalio ei aina ole ollut optimaalinen. Liian paljon stressiä. Liian vähän aikaa. Ja tämä kaikki, tämä stressi ja kiire, näkyvät mahani pulputuksessa. Se on merkki. Keho puhuu.

Mikä hedelmä auttaa ummetukseen?

Luumut ja kuivatut hedelmät ummetuksen hoidossa:

Luumut ja muut kuivatut hedelmät, kuten aprikoosit ja taatelit, sisältävät runsaasti kuitua sekä sorbitolia, luonnollista sokerialkoholia, joka toimii laksatiivina eli ulostamista edistävänä aineena. Tämä selittää niiden tehokkuuden ummetuksen hoidossa. Kuitupitoisuus lisää ulosteen tilavuutta ja pehmentää sitä, helpottaen sen kulkua ruoansulatuskanavassa. Sorbitoli puolestaan vetää nestettä suolistoon, mikä edelleen pehmentää ulostetta.

• Kuivattujen hedelmien käyttö: Paras tapa hyödyntää niiden ummetusta lievittävää vaikutusta on liottaa niitä vedessä yön yli. Liotus pehmentää hedelmiä ja parantaa niiden sulamisen helpottamiseksi. Aamulla hedelmät nautitaan liotusveden kera. Annostus on noin 6–7 kuivattua hedelmää päivässä. Mutta huomioitavaa on, että liian suuri määrä voi johtaa ripuliin.

Lisätietoa: On tärkeää muistaa, että kuivatut hedelmät sisältävät myös paljon sokeria, joten niitä tulisi käyttää kohtuudella. Jos ummetus on jatkuvaa tai vaikeata, on tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon, sillä se voi olla oire jostain vakavammasta. Muita ummetuksen hoitokeinoja ovat riittävä nesteen saanti, säännöllinen liikunta ja kuiturikas ruokavalio. Itse olen huomannut, että aamuisin nautittu luonnonjogurtti auttaa minua pitämään suoliston toiminnan tasapainossa. Eräs tuttu puolestaan vannoa kaurapuuron nimeen. Nämä ovat vain esimerkkejä, ja yksilöllinen lähestymistapa on tärkeää. Lisäksi on erittäin tärkeää kuunnella oman kehon viestejä.

Pohdintaa: Ummetuksen hoito on kiehtova esimerkki siitä, kuinka yksinkertainen luonnontuote voi tarjota tehokasta apua yleiseen terveysongelmaan. Kuinka usein ihmisen omat, luonnolliset ratkaisut jäävät huomiotta moderneiden lääkkeiden varjossa? Onko se vain tottumusta, vai onko meillä taipumusta vähätellä yksinkertaisuuden voimaa? Tätä kysymystä voisi pohtia laajemminkin, koskien monia ihmisen terveys- ja hyvinvointihaasteita.

Mikä ruoka kiinteyttää ulostetta?

Kuitupitoinen ruoka. Tärkkelystä. Banaani. Mustikka.

• Täysjyvävilja. Ei mitään höttöä.
• Kasvikset. Paljon.
• Pähkinät/Siemenet. Pari lusikallista.

Nestettä. Vettä. Ei limpparia.

Täysjyvävilja tarkoittaa kauraa, ruista, ohraa. Ei valkoista leipää. Kasvikset: parsakaali, porkkana, pinaatti. Pähkinät: mantelit, cashewpähkinät. Siemenet: pellavansiemenet, chia.

Vettä 2 litraa päivässä. Ehkä enemmän. Riippuu. Nesteytys.

Kuitu sitoo vettä. Tekee kakasta kiinteämpää. Liika kuitu voi aiheuttaa ummetusta. Ihan totta.

Banaani sisältää pektiiniä. Pektiini imee vettä. Mustikka myös hyvä. Kokeile. Näe itse.

Syö monipuolisesti. Ei mitään dieettihömppää.