Mikä on ruokahävikki?

Mitä on ruokahävikki ja miten sitä ehkäistä?

Muistan, miten äiti aina valitti jääkaapin takana olevista pilaantuneista vihanneksista. Kesällä 2022, meillä meni ihan varmasti vähintään 50 euroa hukkaan, pelkkiä salaatteja ja yrttejä. Surullista.

Ruokahävikki, se on mun mielestä kaikkea sitä syötävää mikä jää käyttämättä. Viime viikolla heitin itsekin puolikkaan avokadon roskiin, oli jo ruskea.

Miten sitä estää? Suunnittelu on avainasemassa. Ostan nyt harvemmin, mutta enemmän kerralla ja tarkemmin mietin mitä teen. Eilen tein suunnitelman viikon ruoista. Ei enää ylimääräisiä ostoksia!

Joskus mä vielä pakastan ylijääneen ruoan. Esimerkiksi viime sunnuntaina, tein iso annoksen lohta, siitä tuli kaksi annosta pakkaseen. Säästyy rahaa ja aikaa myöhemmin.

Pikku vinkki: käytä myös ruoan jämät hyödyksi. Eilen vanhasta leivästä tuli herkullisia croutoneja salaattiin. Ei hukkaan yhtään mitään!

Mistä syntyy eniten ruokahävikkiä?

Yön hiljaisuudessa, kun kaikki muu on pysähtynyt, ajatukset alkavat vaeltaa. Ruokahävikki, outo asia.

Eniten ruokaa menee hukkaan... pilaantumisen takia. Ja ne päiväykset. Ne tuntuu olevan se suurin syy. Siis, ihmiset katsoo päiväystä ja heittää menemään, vaikka ruoka olis ihan ok.

• Lautaselle jää se viimeinen lusikallinen.
• Tehdään liikaa ruokaa kerralla.
• Ei jaksa syödä samaa ruokaa kahtena päivänä peräkkäin.

Ja sitten se varmuuden vuoksi -heittäminen. Just se, että haisee vähän oudolta, vaikka vois olla ihan syötävää. Äiti aina sanoo, että parempi heittää pois kuin sairastua. Ehkä siinä on jotain perää.

Hävikkiviikko on kai syyskuussa. En tiedä, onko sillä oikeesti mitään väliä. Paitsi että joku saa siitä työtä. Hävikkiviikko 22.-28.9.2025, luki Kuluttajaliiton sivulla. Ihan sama.

Mistä ruokahävikkiä syntyy eniten?

Ruokahävikki? Kotitaloudet, syypäitä.

• Vihannekset, juurekset, perunat: 23%. Jääkaapin pohjalla mätänee.
• Hedelmät: 16%. Liian kypsiä, liian nopeasti.
• Kahvi: 14%. Puolityhjiä paketteja kaapissa.

Luke 49/2021. Lähde tarkistettu 2024. Hävikkiviikko 2025. Kuluttajaliitto. Kotitalouksien välillä eroja. Yllättävää?

Missä syntyy suurin osa ruokahävikistä?

Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Muistan sen Lukion biologiantunnilla, oliko se 2021 vai 2022? Joka tapauksessa, Luke esitti tutkimuksen tuloksia. Silloin pysähtyivät numerot mieleen.

• Vihannekset, juurekset ja perunat nappasivat kärkipaikan, 23% hävikistä. Mä itse olen aina ollut huono säilyttämään perunoita, ne kuivuvat tai itävät liian nopeasti. Olen kokeillut kaikkea, jääkaappia, pimeää ja viileää. Ei oikein onnistu!

• Hedelmät olivat kakkosena, 16%. Banaani on mun pahin vihollinen siinä mielessä, ne mustetuvat ennen kuin ehdin syödä niitä. Kaksi viikkoa sitten ostin sellaisen viiden banaanin kimppun, ja kaksi oli jo ruskeana eilen. Raivostuttaa!

• Kahvi yllätti mulla, 14%. En ole itse iso kahvinjuoja, mutta voin kuvitella, että jos ostaa suuria pakkauksia, niin osa saattaa vanheta.

Joten tiedän nyt, että kotitalouksien jääkaappien sisältö on Suomen ruokahävikin pahin painajainen. Mun pitäisi todellakin parantaa omia ruokatapojani. Ehkä pitäisi alkaa tehdä viikkosuunnitelmia, ettei tartte ostaa niin paljon kerralla. Tai sitten opetella tekemään jotain kivaa noista jo vähän ryppyisistä banaanista, ennen kuin ne joutuvat roskikseen... Ehkä banaanileipä? Täytyy kokeilla!

Paljonko ruokahävikkiä syntyy maailmanlaajuisesti?

Maailmanlaajuisesti ruokahävikki on noin kolmasosa tuotetusta ruoasta, mikä tarkoittaa 1,3 miljardia tonnia joka vuosi. Siis ihan älyttömän paljon!

• Noin puolet vihanneksista ja hedelmistä päätyy roskiin. Voiko edes uskoa?!

• Rikkaissa maissa hävikkiä syntyy eniten kaupoissa ja kotona. Tulee mieleen ne omat ylijäämäsalaatit...

Mietin, että miten me ihmiset arvostetaan ruokaa. Onko se liian itsestään selvää? Tai ehkä meidän pitäisi vaan opetella tekemään pienempiä annoksia. Tai pakastamaan enemmän. Ideoita on, mutta toteutus... se onkin toinen juttu.

Paljonko ruokahävikkiä syntyy maailmassa?

Siis, se ruokahävikki... Kamala juttu.

• Globaalisti menee hukkaan noin 30% kaikesta ruoasta. Huh huh! Onko tää oikeesti totta?
• Suomessa sit kans... Noin 10–15 % menee roskiin.
  • Siis se on joku 360 miljoonaa kiloa. Miten ees on mahdollista?
• Mietin just et miten meidän perhe pärjäis jos kaikki sähkö menis. Kauheeta ajatella.
• Mun piti muistaa ostaa sitä uutta kahvia, sitä Pauligin Mundoa. Onko se hyvää?
• Onneks huomenna on vapaapäivä. Tai no, pitää siivota.
• Äiti soitti aamulla. Taas se kysy niistä mun lapsuuden traumoista. Jaksaisko vastata?
• Ruokahävikki Suomessa: 360 miljoonaa kiloa!! Wau!

Miten ihmiset ei tajuu et ruokaa menee hukkaan? Hirvee määrä. Ja sit jossain nähdään nälkää. Ei mee jakeluun.

Paljonko ruokahävikkiä syntyy vuodessa?

Ruokahävikkiä syntyy Suomessa vuosittain valtavasti. Kotitalouksien osuus on yli 100 miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa noin 20-25 kiloa ruokahävikkiä henkeä kohden. Mutta huomaa – tämä on keskiarvo, ja todellinen määrä vaihtelee paljon. Eräät perheet tuottavat paljon enemmän, toiset paljon vähemmän.

Mielenkiintoista on pohtia, mitä tämä luku todella kertoo. Onko se mittari yhteiskunnan runsaudelle vai kulutuskulttuurimme epäonnistumiselle? Onko se kenties indikaattori tiedon puutteesta tai kyvyttömyydestä suunnitella ja säilyttää ruokaa oikein? Kysymyksiä herää monia.

• Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat ratkaisevia. Tietoisuus ruokahävikistä on lisääntynyt, mutta käytännön tekojen tarve on edelleen ilmeinen.
• Myös ravintoloiden ja elintarviketeollisuuden rooli on merkittävä. Näillä toimijoilla on potentiaalia vähentää hävikkiä merkittävästi tehokkaammilla toimintatavoilla. Hävikin vähentäminen voisi edistää myös yritysten kannattavuutta.

Vuonna 2023 julkaistujen tietojen mukaan Suomen kotitalouksien ruokahävikki on siis keskimäärin 20-25 kiloa henkeä kohden vuosittain. Tämä on valtava määrä, kun mietitään globaalia ruokaturvaa ja luonnonvarojen kestävyyttä. Lisäksi tämä luku on vain yksi osa kokonaisuutta; se ei sisällä esimerkiksi maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta syntyvää hävikkiä. Lisätutkimus on tarpeen. Esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen suunnattujen kampanjoiden tehokkuutta voitaisiin tarkastella kriittisesti.

Mistä ruokahävikki muodostuu?

Ruoan ympäristövaikutukset: maanviljely ja kotikeittiö. Loppu on pienempää.

• Maatalous on ykkönen. Siellä kaikki alkaa. Eläintuotanto, lannoitteet...mieti sitä.
• Kotona: Ruoanlaitto, jääkaappi surraa. Sähkölasku kertoo.

Teollisuus, kuljetus, pakkaus... pienempiä juttuja. Mutta lisätään silti:

• Teollisuus: prosessointi.
• Kuljetus: diesel palaa.
• Pakkaus: muovia vai kartonkia?

Hävikki on ongelma. Ei pelkästään päästöjen takia. Resurssit menee hukkaan. Mieti sitä, kun heität banaanin roskiin.