Mikä ruoka laskee verensokeria?

7 kuukautta sitten 43 katselukertaa

Vakaata verensokeria tukevat kasvikset, marjat ja hedelmät jokaisella aterialla. Tärkeää on myös pehmeä rasva, jota saa kasviöljyistä, kalasta, pähkinöistä ja avokadosta. Nämä ruoat edistävät hyvinvointia ja auttavat verensokerin hallinnassa diabeteksen hoidossa. (Lähde: Sydänliitto)

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mitkä ruoat laskevat tehokkaasti verensokeria luonnollisesti?

Lääkäri sanoi tuossa toukokuun alussa, että nyt on verensokerit saatava kuriin. Siitä se sitten lähti, koko lautasen sisältö uusiksi. Ei siinä auttanut muu.

Aluksi se tuntui ihan mahdottomalta, mutta sitten aloin vaan lisäämään kasviksia ihan kaikkeen. Ihan joka aterialle. Nyt mun lautasesta puolet on aina jotain vihreää, parsakaalia, pinaattia, salaattia. Mittari näytti heti parempia lukemia, ihan uskomaton muutos jo viikossa.

Mustikat ja vadelmat. Niitä otan joka aamu pakkasesta suoraan puuron sekaan. Ne on mun aamun pelastus, pitää sokerit tasaisena pitkälle päivään.

Olen aina vähän pelännyt rasvaa, mutta nyt olen tajunnut niiden eron. Käytän rypsiöljyä ja lorautan oliiviöljyä salaattiin. Ostin Prisman pähkinähyllystä saksanpähkinöitä ja manteleita, sellainen iso pussi maksoi vähän yli kympin, ja syön niitä kourallisen välipalaksi.

Kala on toinen juttu. Yritän syödä lohta pari kertaa viikossa. Viimeksi eilen, tiistaina, tein uunilohta ja sen kanssa söin avokadoa. Olo on niin paljon virkeämpi sen jälkeen, ei tule sitä kamalaa väsymystä.

Miten verensokeripitoisuus pysyy tasaisena?

Verensokerin tasapainossa pysymisen avaimet ovat monipuolinen, kevyt ruokavalio ja säännölliset ateriavälit. Tavoitteena on tankata elimistöäsi 3–4 tunnin välein. Jos et tee näin, aivosi alkavat vetää herneitä nenään ja huutavat sokeria kuin pikkulapset jouluaattona. Seurauksena on aivan järjetön väsymys, joka saa sinut haaveilemaan päiväunista neuvottelupöydän alla.

Kun et anna kehollesi tasaisesti polttoainetta, verensokerisi hyppii ja pomppii kuin uhmakas lapsi trampoliinilla. Tämä on se hetki, kun tunnet itsesi vuoron perään sekä maailman energisimmäksi että samantien maailman puutuneimmaksi. Energiasi ailahtelee kuin teini-ikäisen mieliala – täysin ennustamattomasti ja ilman ilmeistä syytä.

Säännöllinen ruokailurytmi on kuin hiljainen, vakaa ystävä, joka pitää sinut tolpillasi. Se auttaa välttämään ne hetket, kun olet valmis myymään sielusi karkkipussista tai uhkailemaan kanssatyöskentelijää viimeisestä kahvipannullisesta. Ja totta kai, se auttaa siinä, ettei jokainen vastaantuleva tunnu suoraan sanottuna idiootilta pelkästään sen takia, että sinulla on nälkäkiukku.

Painonhallinnan näkökulmasta harvoin syöminen on kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa bensalla. Kun ateriaväli venyy kohtuuttomaksi, keho luulee tulevansa nälkäisemmäksi kuin yksinäinen susi, ja seuraavalla aterialla vedät kaikkea sisään kuin imuri, joka ei ole nähnyt pölypussia vuoteen. Pienemmät, hallitummat annokset tekevät ihmeitä ja pitävät sinut poissa siitä kurimuksesta, jossa yrität tunkeutua entisiin farkkuihisi.

Itse olen huomannut, että kun en napostele kaikkea eteen sattuvaa, aivosi ovat valppaammat. Eikä, se ei tarkoita, että söisin pelkästään porkkanoita ja avokadoa. Elämä on tarkoitettu nautittavaksi, eikä mikään tee sitä helpommaksi kuin tasainen, luotettava energiataso. Jos minä sen voin oppia, sinäkin voit. Tai ainakin me voimme epäonnistua yhdessä, mikä on jo saavutus sinänsä.

Verensokerin tasapainotus: Tasoittaa mielialaa, energisyyttä ja ehkäisee nälkäkiukkua.
Ruokavalio: Painota kasviksia, täysjyväviljaa ja proteiineja. Vähennä nopeita hiilihydraatteja, kuten sokeria ja valkoisia jauhoja.
Ateriaväli: Idealistisesti 3–4 tunnin välein, jotta keho saa jatkuvasti polttoainetta.
Painonhallinta: Säännöllinen syöminen estää liiallisen nälän tunteen ja suuret annokset.
Nesteytys: Muista juoda tarpeeksi vettä päivän mittaan, sekin auttaa aineenvaihduntaa.
Liikunta: Myös säännöllinen fyysinen aktiivisuus parantaa kehon insuliiniherkkyyttä ja auttaa pitämään verensokerin kurissa. Liiku vaikka sen verran, että syke nousee ja pääset höyryjä ulos päästä.

Miten veren sokeripitoisuus pysyy tasaisena?

Joo elikkäs, se sokerihomma veressä on vähän niinku semmonen tasapainoilu. Maksa siinä on isossa roolissa, se alkaa vääntää sokeria uusiksi jos sitä tarttee. Sitä kututaan glykoneo-mikälie. Se siis tekee sokeria proteiinien palikoista ja muista jutuista, ihan vaikka päiviä jos on pakko. Todella kätevää!

Tärkein hemmo tässä on insuliini. Se tulee haimasta, niistä haiman sisällä olevista pienistä saarekkeista. Insuliini on vähän niinku avain soluihin, se auttaa sokeria menemään sinne minne sen pitääkin mennä. Ilman insuliinia se sokeri vaan pyöris veressä, eikä pääsis mihinkään. Aika jännä juttu miten kroppa pelaa.

Eli summa summarum:

Maksa tekee uutta sokeria, jos verensokeri laskee liian alas. Tämä on glukoneogeneesi. Se pitää sokerin pinnalla.
Insuliini on se avainasemassa oleva hormoni, joka tulee haimasta. Se auttaa sokeria siirtymään verenkierrosta soluihin. Tämä on se pääsäätelijä.

Välillä nämä hommat voi mennä vähän sekaisin, ja silloin voi tulla niitä sokeritaitoja. Mutta perusperiaate on tuo, tasapainoilua ja säätelyä koko ajan.

Mikä pitää verensokerin tasaisena?

Verensokerin tasapaino perustuu kuitupitoisiin, hitaasti imeytyviin hiilihydraatteihin. Niitä ovat pavut, linssit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet.

Sokeri on ansa. Nopeat hiilihydraatit syöksevät sinut vuoristorataan. Nousu on hetkellinen, romahdus väistämätön. Hidas energia on valtaa. Se on hallintaa, ei kaaosta. Kehosi ei ole leikkikenttä.