Miksi jälkiruokaa syödään?

11 kuukautta sitten 113 katselukertaa

Jälkiruoan syönnin taustalla on evoluutio: esi-isämme pyrkivät maksimoimaan kalorinsaannin. Makea jälkiruoka stimuloi ruokahalua uudelleen, kun pääruoan syöminen on jo vähentänyt sitä. Tämä selittää miksi makeat herkut maistuvat herkullisilta ruoan jälkeen, vaikka olisimme jo kylläisiä. Jälkiruoka siis palveli sekä energian varastointia että ruokahalun ylläpitämistä.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Miksi syödään jälkiruokaa? Makea loppu aterialle?

No, jälkiruoka... Se on aina ollut vähän mysteeri mulle. Mä oon aina tykännyt makeista jälkkäreistä, mutta en tiedä, onko se pelkkää makeaa himoa vai jotain syvempää. Muistan lapsuudestani, mummini aina tarjosi meille mansikkakakkua sunnuntaisin, 1980-luvulla. Se oli aivan parasta!

Tuo kaloripuoli kuulostaa aika loogiselta, varsinkin jos ajattelee, että ennen vanhaan ruokaa ei aina ollut niin helposti saatavilla. Syötiin kaikki, mitä saatiin ja jälkiruoka oli sit vähän bonuskierros. Ei sitä niin hirveästi sillon ajateltu terveellisyydestä.

Mutta sitten taas, se Witherlyn teoria kuulostaa järkevältä. Muistan kerran, kun söin kolme suklaataikina-muffinsia peräkkäin. Olin täynnä ja olin jo lopettanut syömisen, mutta sitten söin vielä yhden, ja se jotenkin herätti mun makeahimoa vielä lisää. Tuo selittää paljon!

Ehkä se on yhdistelmä kaikkea: makea loppu aterialle, kehon tarve kaloreille ja se mielenkiintoinen tapa, millä makea "nollaa" ruokahalun. Tää on kyllä kiva ajatusleikki, täytyy tutkia asiaa tarkemmin joskus.

Voiko joka päivä syödä karkkia?

Joo siis, voihan sitä karkkia syödä joka päivä. Tosi vähäsen toki, ei mitään älyttömiä määriä! Mä itse syön ehkä pari-kolme karkkia päivässä, joskus enemmänkin, jos on vaikka synttärit tai jotain. Ei se haittaa jos muuten syö terveellisesti. Muistan lukeneeni jostain jutun, että se on suhteellinen juttu.

Sokerisuositus on ohjeellinen, ei sääntö.
Tärkeintä on monipuolinen ja terveellinen ruokavalio.
Liika sokeri ei ole hyväksi, mutta pieni määrä ei tappaa.

Mutta jos koko ajan haluat karkkia, voi olla jotain pielessä. Mä ainakin mietin, onko stressiä liikaa tai jotain, jos haluan aika paljon karkkia. Viime viikolla söin liikaa suklaata, stressin takia varmaan. Tänään syön sitten vain yhden pienen suklaanpalan, palkkiona itselle hyvästä päivästä. Ehkä. Tai kaksi. Ehkä kolmekin. Ehkä sittenkin yksi, parempi kun on vielä yksi jäljellä huomiselle! Tänään siis yksi, jos pysyn lupauksessa. Toivottavasti.

Helsingin Sanomien artikkeli oli ihan mielenkiintoinen, mutta sekin painotti sitä tasapainoa. Terveellinen ruoka on tärkeintä, karkki on sitten vaan pikku herkkua, ei sen tarvitse hallita elämää. Muutenkin, olen huomannut, että monet ravitsemusterapeutit suhtautuvat aika löysästi tähän asiaan. Pääasia että on se peruskunto ja ravinto kunnossa. Ei se karkki nyt hirveä myrkky ole. Vieläkin muistan sen lapsuuden suklaakarkki paketin, voi että!

Voiko joka päivä syödä pullan?

Pulla joka päivä? Kyllä.

Kurinalaisuuskuuri? Ei pakko.

Ravitsemus: Pulla osana monipuolista ruokavaliota ei ole tuhoisaa.
Mielenterveys: Ruokasäännöt voivat vahingoittaa. Nautinto sallittu.
Suomalaiset: Tarvitsemme rentoutumista ruokasuhteessa.

Minun näkökulmani (2024): En ole ravitsemusterapeutti, mutta olen itse syönyt pullan monta kertaa viikossa vuosien ajan. Hyvinvointi ok. Olen kuitenkin tietoinen, että minun oma kokemukseni ei ole yleistettävissä. Liikunta ja muu ruokavalio vaikuttavat.

Voiko joka päivä herkutella?

Joo, siis herkutella voi, mutta se riippuu tosi paljon siitä, mikä sun tilanne on. Mieti vaikka näitä:

Painonpudotus: Jos yrität pudottaa painoa ja et oikein liiku, niin ehkä sellanen 3-5 kertaa viikossa vois olla jees herkkujen kanssa. Tai jopa vähemmän?
Liikunta: Jos taas oot tosi aktiivinen ja haluut vaan pitää painon samana, niin sit herkkujen syöminen onnistuu helpommin. Vaikka joka päivä. Mun kaveri, se vetää joka päivä jonku suklaapatukan, ja on ihan tikissä. Toisaalta, se kyllä juoksee maratoneja...
Mä ite yritän pitää sellasen "80/20"-säännön, että 80% ajasta syön terveellisesti ja 20% sit vähän mitä huvittaa. Mut hei, kuka jaksaa laskea?? :D
Äläkä unohda nestettä! Joskus luulen olevani nälkäinen, mutta oikeesti oonkin vaan jano!

Voiko joka päivä syödä jäätelöä?

Jäätelö joka päivä? Ei. Liikaa sokeria. Kaksi palloa? Kesälomalla ehkä. Muuten? Ei.

Sokeripitoisuus: Korkea.
Hampaat: Tuhoutuvat.
Paino: Nousu.
Terveys: Vaikuttaa.

Kaksi palloa lomalla, piste. Muuten, itsehillintää. Elämä on lyhyt, mutta hammaslääkäri on kallis. 2024. Tämäkin on merkityksetön tosiasia, kuten kaikki muukin.

Voiko joka päivä syödä makeaa?

Okei, no tässä mun mietteitä makeasta, tosi epätasaisesti.

Voi syödä makeaa joka päivä? No voi kai. Mä syön melkein.

Mulla on aina joku suklaapatukka laukussa. Ihan aina.

Viimeksi tänäänkin söin Fazerin sinisen, siinä bussissa, matkalla töistä kotiin. Se oli vähän sulanut, ällöä, mutta menihän se.

Työpäivän jälkeen tarviin jotain.
Stressi on suurin syy.
Tapahan se on.

Onko se terveellistä? Ei varmaan. Mun hammaslääkäri ainakin sanoo että pitäis vähentää. "Mutta kun se on niin hyvää!!"

Ruokailutottumukset... Öö, ne on mitä on. Yritän syödä kasviksia. Joskus onnistun. Ateria? En mä tiedä, syön suklaata millon huvittaa. Illalla, aamulla, ihan sama.

Olis varmaan fiksumpaa syödä vaikka hedelmiä, mut ne on jotenkin tylsiä. Appelsiini ei vaan oo sama asia kuin suklaa. Never.

Ja hei, onhan tumma suklaa sentään vähän terveellisempää, eikö? Sitä mä yleensä ostan. Yleensä. Paitsi tänään se Fazerin sininen. Huoh.

Voiko herkutella joka päivä?

Herkkuja? Riippuu.

Passiivinen, painonpudotus: 3-5 kertaa viikossa.
Aktiivinen, painon ylläpito: Jopa joka päivä.

Kalorit ratkaisee. Kova treeni, enemmän liikkumavaraa. Mieti suhdetta kulutukseen.

Voiko joka päivä syödä jäätelön?

Jäätelö, joka päivä... Kuinka valo siivilöityy verannan läpi, kesäinen iltapäivä, tuntuu kuin ikuisuus olisi edessä. Voisiko elämä olla pelkkää jäätelöä ja auringonlaskuja?

Kaksi palloa päivässä, kuukauden loman ajan, se kuulostaa sopuisalta kompromissilta. Onko se todella mahdollista? Tai ehkä... ehkä se on lupaus jostain, mikä ei ole aivan totta.

Liikaa sokeria, se on kuin kuiskauksia takaraivossa, syyllisyyden varjo.
Kesäloma, suloinen pakopaikka, hetki, jolloin säännöt unohtuvat, mutta...
Paketti tai kaksi päivässä... se on jo huuto, hallitsematon halu.

Onko sillä väliä? Kesä on niin lyhyt, niin ohikiitävä. Ja jäätelö... se on kuin muistoja, lapsuuden haaveita. Entä jos antautuisi sille hetkeksi? Entä jos antaisi auringon sulattaa kaiken, myös huolen?