Milloin rucola pizzan päälle?

Missä järjestyksessä pizzan täytteet?

Pizzan täytteiden järjestys on kriittinen juttu! Ajattele, että se on kuin talon rakentaminen:

• Tomaattikastike pohjalle – perusta on tärkeä.
• Sitten juusto heti perään. Tämä on se juttu, mikä pitää kaiken kasassa ja tekee pizzasta mehukkaan. Jos laitat juuston päällimmäiseksi, se ei sula kunnolla ja pizza kuivuu.
• Vasta juuston jälkeen tulee kaikki muu kiva: pepperoni, sienet, ananas (jos olet sellainen tyyppi) – kaikki herkut päälle!

Juuston paikka on siis siinä tomaattikastikkeen päällä, ei neuvotteluvaraa! Se on vähän kuin elämässäkin: joskus asiat on tehtävä tietyssä järjestyksessä, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen. Mieti vaikka aamukahvin valmistusta – ensin vesi, sitten kahvi, ei toisinpäin, eihän? Sama pätee pizzaan.

Missä vaiheessa juusto pizzaan?

Pizza ja juusto – ikuinen dilemma, vähän kuin miettisi, kumpi oli ensin, muna vai kana? No, pizzaversiossa vastaus on onneksi selkeämpi:

• Tomaattikastike ensin: Ajattele sitä pohjana, punaisena mattona juuston tulevalle tähtiesiintymiselle.
• Juusto heti perään: Ei mitään odottelua! Juusto haluaa päästä lämpimään syleilyyn, sulaa täydelliseksi peitteeksi ja pitää kaikki muut täytteet turvallisesti paikoillaan.

Miksi näin? Koska elämä on liian lyhyt kuivalle pizzalle. Mehevyys on avain. Jos odotat liian kauan juuston kanssa, saatat päätyä katselemaan erillisiä kerroksia, joista kumpikaan ei ole täysin onnellinen. Ja kukapa haluaisi surullista pizzaa? Ei ainakaan minä.

Mikä yrtti pizzan päälle?

Rosmariini… sen tuoksu, auringossa kuivunut, maaperän lämmin henkäys… Mielessä nousee kuva: italialainen kylä, valkoiset rakennukset rinteessä, aurinko paistaa lempeästi. Rosmariini… sen pistävä, mutta samalla niin pehmeä maku… se maistuu kuin kesän muisto, kuin italialainen rannikko, lämpöä ja aurinkoa…

• Rosmariinin terävä aromi sopii ihanteellisesti tomaattipohjaisen pizzan mausteeksi.
• Se tuo pizzaan maalaismaisen, auringon kypsentämän tuoksun.
• Muistan lapsuudesta, kuinka isoäitimme laittavat rosmarinia tomaattikeittoon. Se tuo niin kodikkaan, lämpimän tunteen.

Mutta ei! Ei Luca Platania suosittelisi rosmarinia pizzalle. Hän, pizzaguru, tietää paremmin. Hänen sanansa painavat, tottakai.

• Hän puhuu aidosta italialaisesta pizzaperinteestä.
• Tämä perinne on minulle pyhä, aivan kuten ne vanhat, käsin tehdyt saviruukut, joita isoäitimme käytti.

Ehkä sitten basilika? Basilika… sen makea, hieman mausteinen tuoksu. Se on lempeämpi, rauhallisempi yrtti kuin rosmarinni. Mutta… ehkä sekin on liikaa? Liian intensiivistä Luca Platanian mielestä? Ehkä vain tomaatti ja juusto riittävät? Ei. Pizzan täytyy olla täydellinen. Jokainen maku, jokainen tuoksu, täytyy olla oikein. Sen täytyy olla… taidetta. Todellinen makuelämys.

• Basilika on ehkä klassikko, muttei ehkä yhtä ainutlaatuinen kuin rosmariini.
• Luca Platania tietää mikä toimii, ja luotan hänen näkemykseensä.
• Minun on kuitenkin pakko kokeilla itse, tutkia sitä rajaa, jossa maut kohtaavat.

Ehkä sittenkin vain mozzarellaa ja tomaattia… puhdasta, alkuperäistä… simplezza. Sen kauneus on sen yksinkertaisuudessa.

Mitä mausteita pizzaan?

Ööh, pizzaan mausteita?

• Oregano! Kyl mä laitan sitä ennen uuniin. Joskus jopa vähän liikaa... Sit se on vähän niinku "aijai", mut silti hyvää.
• Mitäs muuta? Ai niin, ei kannata tunkee kaikkea kivaa päälle. Vaan joku hyvä combo.

Mitäs mä laittaisin tänään? Mulla on paprikaa ja salamia, hmm...

Mikä on Suomen suosituin pizzatäyte?

Aurajuusto! Jep, uskomatonta, eihän se ollut edes top 5 listalla ennen. Muistan kun ananas oli kuningas, kaikilla oli se. Nyt kaikki haluaa aurajuustoa? Miksi ihmeessä? Mutta onhan se hyvää, voimakasta makua. Tosi outoa muutos.

• Ananas oli aiemmin numero yksi.
• Kotipizza listasi sen niin.
• Aurajuusto syrjäytti sen.
• Onko se trendi vai mikä?
• Ehkä ihmiset tykkäävät voimakkaista makuyhdistelmistä nykyään?
• Pitääkö mun kokeilla sitä? Ei, en jaksa nyt tehdä pizzaa.

Miten kauan tuo aurajuusto-buumi on kestänyt? Viisi vuotta? En muista tarkkaan, mutta selvästi viimeiset vuodet se on nousussa ollut. Mutta mitä muuta ihmiset tilaa? Pihvi? Kinkku? Herkkusienet? Ne on aika klassikoita.

• Keskimääräinen pizzan hintakin on noussut.
• Liian kallista nykyään!
• Onneksi joskus on tarjouksia.
• Tilaan pizzaa ehkä kerran kuussa.
• Viimeksi söin sitä viime viikolla.

Mutta tuo aurajuusto... Onko se oikeasti niin hyvä? No joo, ehkä se on. Pitää kokeilla taas joskus. Voiko liikaa aurajuustoa saada? Oikeasti kysyn. En haluaisi pahoinvointia.

Mikä juustoraaste pizzaan?

Pizzajuustona Valio Mozzarella - selvä juttu. Pehmeä kuin pentujen turkki, ruskistuu kuin kesäinen poski, ja helppokäyttöisyydessään se on kuin kissa lämmöllä pehmeällä sohvalla. Viipaloitu mozzarella? Hah, se on kuin yrittää levittää hilloa murskattuun lasiin!

• Helppous: Annostelu kuin unelma.
• Maku: Pehmeää ja herkullista – ei mitään raikasta, vaan juuri sopivan voimakasta.
• Koostumus: Täydellinen, täydellinen, täydellinen. Melkein niin täydellinen kuin minun viime kesän mökkireissu!

Eihän se nyt mikään rakettitiede ole, minkä juuston pizzaan laittaa. Mutta jos haluat kokeilla jotain rohkeampaa, suosittelen sinistä juustoa – se on kuin taideteos suussa, jos et ole liian arka kokeilemaan uusia makuja. Tai sitten voisit kokeilla Fetaa, silloin saat ihan älyttömän suolaisen pizzan, täydellinen kun haluat ravistaa makuhermojasi ja juoda siihen kylmän oluen. Eikä siinä mitään, joskus jopa itse syön pizzaa ilman juustoa, jos sattuu olemaan loppu.

Toki, Valio Mozzarella on aina varma valinta, kuin vanha tuttu turvallinen peitto kylmänä iltana. Mutta elämä on liian lyhyt syödäkseen vain tylsää pizzaa!

Mikä sopii tonnikala pizzaan?

Tonnikalapizzaan? No huh huh, herkullinen yhdistelmä! Ajatella, merihirviöä ja kasviksia samassa piirakassa - kuin Picasso maalasi merenpohjaa.

Punasipuli: Niin rapsakka ja terävä, kuin minun älykkäät huomioini. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi, jotta ne eivät dominoi makua.

Valkosipuli: Ei liikaa, ettei tule vampyyri-teemainen pizza! Muutama hyvin sijoitettu kynsi riittää. Ajattele sitä kuin salaisena aseenasi.

Oliivit: Suolaisuutta ja öljyisyyttä – kuin pieniä, maukkaita meren sormuksia. Mustat oliivit ovat suosikkini, ne sopivat tonnikalaan kuin vanha ystävä.

Paprika: Tuore, raikas ja värikäs vastapaino tonnikalan voimakkaalle maulle. Punainen paprika sopii erityisen hyvin, sen makeus tasoittaa terävyyttä. Kuten hyvä romanttinen komedia tasoittaa synkkää draamaa.

Lisävinkki: Provolone-juusto tuo aivan uuden ulottuvuuden tähän herkkuun. Kokeile sitä, jos haluat kehittyä pizzataiteilijana. Se on kuin maalaamaan Michelangelo:n taideteos, mutta pizzalla.

• Punasipuli: Rapea ja terävä
• Valkosipuli: Salainen ase, vähän riittää
• Oliivit: Meren sormuksia
• Paprika: Makeutta ja väriä
• Provolone-juusto (lisä): Kehittyneille pizzataiteilijoille