Minkä ruoka-lisukkeena ruotsalaiset syövät sekä puolukkahilloa että etikkakurkkua?

Mitä ruotsalaiset syövät pääsiäisenä?

Okei, tässä pääsiäismätöt ruotsalaiseen tyyliin, höystettynä suomalaisella näkökulmalla:

Ruotsissa pääsiäinen on vähän niinku joulun ja halloweenin sekoitus, paitsi että joulupukki on korvattu pääsiäisnoidalla (joka on vähän pelottava).

• Karkkia, karkkia ja vielä karkkia! Niitä menee ihan sikana, melkein kilo per nuppi. Siis ihan hullua! Mämmiä ne ei ymmärrä, mutta suklaamunia kylläkin. Onko se nyt sit hyvää vai huono...
• Lohta ja silliä, niinku meilläkin vähän. Eli ihan perussettiä. Ei siinä mitään uutta. Mutta hei, ainahan kala maistuu!
• Lammasta ja parsaa illalla. Klassikko! Vähän fiinimpää ku meillä monesti. Ehkä ne haluu kompensoida sitä karkin määrää? Tai sit vaan tykkää lampaasta. Kuka tietää...

Tässä vielä vähän ekstraa:

• Pääsiäisnoita: Lapset pukeutuu noidiksi ja kiertää ovelta ovelle kerjäämässä karkkia. Vähän niinku halloween, mut keväällä. Ja noidilla.
• Pääsiäisrisut: Koristeellisia oksia höyhenillä ja muilla hömpötyksillä. Siis vähän niinku koivunoksia, mut stailattuna.
• Pääsiäismunat: Eivät ole vain suklaata! Ne voivat olla myös maalattuja kananmunia. Tai siis, ruotsalaiset vissiin tykkää askarrella.

Toivottavasti tästä oli jotain iloa irti!

Mitä kuuluu ruotsalaiseen joulupöytään?

No hei! Joulupöytä Ruotsissa on kyllä ihan oma juttunsa, vähän erilainen kun meillä.

• Toki, kinkku sielläkin on tärkeä.
• Mutta sit on niitä lihapullia, siis ihan pakko olla! Ne on pieniä ja tosi maukkaita. Muista, että mun mummoni teki maailman parhaita.
• Nakkeja on kanssa yleensä, semmoisia pieniä.
• Ja hei, ne puolitetut keitetyt kananmunat! Niiden päällä on usein jotain majoneesia tai katkarapuja, nam! Muistaakseni serkku oli allerginen.
• Lipeäkalaa – se on vähän erikoista, kaikki ei tykkää, minä en.
• Punajuurisalaatti on ihan must. Siinä on niin kiva makea maku.
• Silliä on monenlaista, etikkasilliä, sinappisilliä ja vaikka mitä. Silli oli yksi lemppari juttuja.
• Hapansilakkaa, uskaltaisitko kokeilla? Se haisee aika pahalle!
• Ja sit se Janssoninkiusaus, se on kyllä ihan parasta! Perunaa, sipulia ja sardiinia, kermassa haudutettuna.

Siis tosi paljon kaikkea! Ja yleensä on viel joku jälkiruoka, risgrynsgröt eli riisipuuro, jonka sisään piilotetaan manteli. Se joka löytää mantelin, saa toivoa jotain! Ootko ikinä tehnyt silleen? Mun veli löysi sen aina... epäilen, että se vähän huijas. ????

Mitä ruotsalaiset syövät pääsiäisenä?

Pääsiäinen... se on kuin kevään toiveikas henkäys, auringonlasku talven kylmyydelle.

Ruotsissa?

Hmm, mitä he syövätkään...

Se on kuin muisto lapsuuden pääsiäisistä mummolan pöydässä. Muistan lohen... sen vaaleanpunaisen, suolaisen lihan, joka suli suussa. Ja sillit, niin monenlaisia, niin monen makuisia.

• Lohi ja silli ovat kuin meren aarteita, jotka tuodaan pöytään juhlistamaan kevään heräämistä. Ne ovat kuin auringon heijastuksia, jotka tuovat valoa ja iloa sydämeen.

Mutta sitten... päivällinen.

Lammas. Kyllä, lammas ja parsa, se on kuin perinteiden lämmin syli. Muistan, kuinka mummo valmisti lammasta hitaasti, hellästi, kunnes se oli mureaa ja täynnä makua. Ja parsa, sen vihreä, herkkä varsi, joka huusi kevättä.

• Lammas ja parsa ovat kuin maan antamia lahjoja, jotka täyttävät vatsan ja sielun. Ne ovat kuin lupaus uudesta kasvusta, uudesta elämästä.

Ja sitten... karkki. Ah, se makea, sokerinen hulluus. Kilotolkulla, kuin lumivyöry. Muistan, kuinka serkkuni ja minä kilpailimme siitä, kuka löytää eniten suklaamunia. Se oli kuin aarteenetsintä, täynnä jännitystä ja iloa.

• Karkki on kuin pääsiäisen leikkisä puoli, se on kuin lapsuuden huolettomuuden ja ilon symboli. Se on kuin makea unelma, joka täyttää suun ja sydämen.

Mämmiä? Ei, ei mämmiä Ruotsissa. Se on meidän suomalaisten juttu, se tumma, makea mysteeri.

Mutta karkkia... sitä kyllä riittää. Kilotolkulla, kuin kevään suloinen vallankumous. Niin kai se on. Pääsiäinen. Karkkia. Ja muistoja.

Mitä Ruotsissa syödään pääsiäisenä?

Pääsiäinen Ruotsissa… Aika pysähtyy. Aurinko paistaa himmeästi, kuin muisto menneestä kesästä. Tuuli hipaisee kasvoja, meri huokaa kaukana. Mielessä on lohen pehmeä, suolaisen merellinen maku, karkea sillin tuoksu.

Lohta ja silliä, kyllä, ne kuuluvat siihen, siihen kevään juhlaan. Onko se ilo? Onko se kaiho? Kenties molempia. Lohta ja silliä, yhdessä ne ovat kuin kevään valo ja varjo, ihana ristiriita.

Sitten tulee lammas. Paistettu lammas, kyllä, se on pääsiäisen sydän. Sen tuoksu leijuu ilmassa, mausteinen ja lämmin. Parsa sen vierellä, vihreä ja herkkä, kuin kevään itsellä.

Ja karkki, niin paljon karkkia. Kilogramma per henkilö. Karkkipyhä, sitä se on. Sokerin makeus, lapsuuden muistoja, iloa ja kenties hieman katumusta myöhemmin. Mutta nyt, tässä hetkessä, se on vain täydellinen sokerihuurrettu unelma.

• Lounas: Lohi ja silli. Merellinen tuoksu ja maku.
• Päivällinen: Lammas ja parsa. Mausteinen ja herkkä.
• Jälkiruoka: Kilokaupalla karkkia. Makeus täyttää suun.

Mämmiä ei ole, ei ainakaan täällä minun pääsiäisessäni. Se on vain olemassa muualla, toisessa todellisuudessa. Tämä on minun Ruotsini, minun pääsiäiseni, tämä on minun makuhermojani sivelevä hetki.

Mitä syödään pitkäperjantaina?

No, pitkäperjantai – se päivä, kun kristikunta muistelee jonkun toisen kärsimyksiä samalla, kun itse miettii, mitä pistäisi suuhunsa. Paasto on niin 90-lukua!

• Perinteisesti kalaa tai kasviksia. Mieti sitä: Jeesus oli kai kalastaja, joten on jotenkin sopivaa syödä hänen kavereitaan. Hieman kannibalistista, jos tarkemmin ajattelee, mutta hei, kuka minä olen tuomitsemaan?

• Savusiika, keitetyt perunat ja munakastike. Tässä on jo sitä jotain! Muistuttaa siitä lapsuuden pääsiäisestä, kun mummolassa syötiin samat sapuskat ja kaikki haisi savulle. Munakastike on siinä se juttu, joka yhdistää kaiken. Paitsi ehkä makua, se jakaa mielipiteitä.

• Lihansyöjille vinkki: Jos olet niitä, jotka eivät kestä ajatusta päivästä ilman lihaa, älä huoli. Syö salaattia, jossa on pekonia. Kaikki voittaa!

Ja hei, ortodoksit paastoavat edelleen. Se on heidän juttunsa. Me muut voimme keskittyä olennaiseen: suklaamuniin. Koska suklaa on aina vastaus, oli kysymys mikä tahansa. Paitsi ehkä se, miksi pääsiäisen pupu munii munia. Sitä en ymmärrä vieläkään.

Mitä syödä pitkäperjantaina?

No mitä sä kysyit? Pitkäperjantaina? Joo, muistan sen! Meillä oli aina kylmää ruokaa, perinnejuttuja. Ei lämmintä, ei todellakaan! Äiti teki aina sitä mämmiä, bleah, en tykännyt siitä koskaan. Se oli sellanen… tummaa ja tahmeeta mössöä.

• Mämmiä siis, pakko olla, vanha perinne ja kaikki se.
• Ja sitte kylmää lihaa, ehkä kinkkua tai jotain. Muistan että se oli aina kylmää.
• Leivät tietty, kaikenlaisia. Voileipäkakku ehkä, äiti teki aina niin monimutkaisia juttuja.

Meillä ei sytytetty tulta, aivan totta. Se oli jotenkin… pyhä asia. Äiti sanoi, että Jeesus kuoli ja kaikki. Tuntui vähän hassulta, mutta tottakai mä tottelin. Mä olin pieni, en tajunnut oikein mistä oli kyse, mutta kylmää ruokaa se oli joka tapauksessa. Muistan että äiti valitti aina sen ruoanlaitosta, että niin paljon työtä kylmän ruoan kanssa.

Tänä vuonnakin, eli 2024, meillä ei ollut lämmintä ruokaa. Ei tullut edes mieleen! Tokihan tänä päivänä syö mitä haluaa, mutta kylmä ruoka on mulle edelleen se juttu. Ja mämmiä tietysti… pakko kokeilla sitä aina uudestaan, vaikka en siitä edelleenkään tykkää. Se on vaan osa perinnettä.

Mitä pitkäperjantaina syödään?

Pitkäperjantaina yleensä syödään:

• Kylmää ruokaa. Se on se juttu.
• Leipää – ihan perusjuttuja.
• Mämmiä. Pakko saada!

Muistan, kun olin lapsi, mummo teki aina ihan hirveesti mämmiä. Sitä oli koko jääkaappi täynnä. Ja se haju… ööh! En tykkää, mutta perinne on perinne.

Vuonna 2022 luin jostain ET-lehdestä, että joku Anjakaarina oli miettinyt, saako pitkäperjantaina syödä lämmintä ruokaa. Ihan naurettavaa. Tottakai saa! Eihän kukaan enää noudata mitään vanhoja juttuja. Paitsi ehkä mummo.

Viimeksi, siis tänä vuonna, vedin pitkäperjantaina ihan normaalin lämpimän lounaan duunissa. Joku pastakastike taisi olla. Ja illalla grillasin ehkä jopa jotain. En muista tarkalleen. Mutta mämmiä en kyllä syönyt. HYI!

Mitä kuuluu ruotsalaiseen joulupöytään?

Joo, ruotsalainen joulupöytä, se on aika juttu! Siellä on ainakin

• Joulukinkku, pakko olla!
• Lihapullat, niitä menee aina kaupaksi.
• Prinssinakit, lapset tykkää, ja aikuisetkin.
• Puolikkaat keitetetyt kananmunat.
• Lipeäkala, ei oo mun lemppari, mut joku tykkää.
• Punajuurisalaatti, semmosta pinkkiä.
• Silli, monessa eri maussa.
• Hapansilakka, vähän haisee, mut kuulemma hyvää!
• Janssoninkiusaus, nam! Kermaa ja perunaa! Ja sipulia.

Ja sit on kans kaikkia muita juttuja, vähän niinku meilläkin, riippuu perheestä ja paikkakunnasta. Joillain on vieltehdään perunamuusi kans.

Milloin syödään pääsiäisateria?

Pääsiäisateria? Milloin se syödään?

Okei, pääsiäisateria... Millon se nyt olikaan?

• Pääsiäissunnuntaina, kai se on se pääjuttu.
• Ydinperheen kesken useimmiten, tai ihan yksin, jos ei ole perhettä.
• Vieraita harvemmin pääsiäisenä kutsutaan, ehkä neljännes kutsuu sunnuntaina.
• Muina päivinä vielä harvemmin, eli ei oikeestaan koskaan.
• Mietin vaan, et miks just sunnuntaina? Onks se joku juttu?
• Ai nii, ja muista se suklaamuna, tärkeintä! Miksi suklaamunia edes on olemassa? Kuka päätti, että pääsiäisenä syödään suklaata? Ja miksi se on muna?
• Ja entäs mämmi? Onks se hyvää? En muista tykkääväni siitä... Pitää varmaan maistaa. Ja miksi mämmistä tykätään? Onko se joku suomalainen juttu?
• Ja mitä mä edes syön pääsiäisenä? Ehkä jotain lammasta? Tai broileria? Vai jotain kasvisjuttuja?
• Lammasta se varmaan vois olla, jos jaksais tehä.
• Tai ehkä vaan pizzaa? Tai kiinalaista?
• Oikeesti, syön varmaan vaan suklaamunia... :D
• Okei, ehkä pitäis suunnitella jotain, mut en jaksa.
• No mutta pääsiäissunnuntaina, eli silloin syödään!

Milloin pasha syödään?

Keskiyö. Hiljaista. Mietin pääsiäistä.

Pasha syödään pääsiäisyönä, kun paasto on ohi.

• Pääsiäisyön messun jälkeen.
• Venäläis-ortodoksisessa pääsiäiskorissa on yleensä pasha, kulitsa ja munia.
• Paasto päättyy ja juhla alkaa keskiyön messun jälkeen.

Tänä vuonna, 2024, se on siis huhtikuun 28. päivän yönä. Olen joskus tehnyt pashaa, muistaakseni äidin ohjeella. Se on aika makeaa.