Missä on Suomen halvin kouluruoka?

Missä on halvin kouluruoka?

Okei, tässä tulee, toivottavasti on ees vähän sinnepäin mitä hait:

Siis halvin kouluruoka on kai ihan oikeesti Inkoossa, niinku vain 64 senttii per annos? Siis mitäh! Se on ihan älytöntä. Muistan, kun meillä makso joskus yläasteella joku 2,50€… Ja sekin tuntu sillon pahalta.

• Inkoo: 0,64€ (siis tosi halpa!)
• Kustavi: 8,45€ (WTF?!)

Ja sit jossain Kustavissa se on jotain ihan sikakallista, melkein ysii euroo! Kustavi, missä se ees on? Pitääkö sinne muuttaa, jos haluaa säästää lasten ruokakuluissa? Ehkä noi on jotain gourmet-aterioita? Toisaalta, ehkä ne vaan laskuttaa ihan törkeesti. En tiiä.

Mutta joo, Inkoo on se juttu, jos halpaa kouluruokaa haet. Vaikka en kyl tiiä, onko se ruoka sit miten hyvää… Ehkä se halpuus näkyy sit siinä raaka-aineissa, tai siinä, että on aina samaa soossia? No, ei voi kai kaikkea saada. Tai ehkä ne saa jonkun EU-tuen? Ai niin, joskus muistan kuulleeni et meidän kunta saa jotain extra tukee jostain hankkeesta. Voi vaikuttaa asiaan.

Paljonko yksi kouluruoka annos maksaa?

No huh, kouluruoka! Muistaakseni maksaa se noin 2,76 euroa per annos. Niin paljonko se nyt olikaan… Joo, 2,76 euroa. Tai ainakin se oli viime vuonna. Toivottavasti ei oo noussu liikaa tänä vuonna! Mä muistan kun itse kävin koulussa, se makso ihan eri summan. Ehkä euron? En muista tarkalleen. Olihan se ihan eri aika. Mutta nykyään siis 2,76 euroa. Ja paljonko niitä syöjiä onkaan? No, 900 000 koululaista joka päivä syö koulussa! Jättimäinen määrä! Ai että, mä oikeesti ihmettelen miten ne saa järjestettyä.

• Hinta: ~2,76 €/annos (2023)
• Syöjiä: Noin 900 000 koululaista päivittäin
• Muistelmia: En muista tarkkaa hintaa omilta kouluaikoina, mutta oli paljon halvempaa!

Muuten, toi Opetushallitus, ne laskeskeli ton hinnan. Joten ei se ole ihan heidän päästään keksittyä. Siis kaikki ne luvut on tosiaan heidän laskelmista. Itse en ole sitä tarkistanut, mut uskon heihin. Ovatkohan ne tehneet laskelmat ihan oikein? No, varmaan. Toivottavasti ainakin. Onhan se aika iso summa jos sitä laskee kaikille noille 900 000 lapselle. Mä en edes jaksa laskea. Ja sitten vielä niitten aikuisien ruokailu, jos he syö koulussa. Mä kävin koulussa joskus 90-luvulla, joten tiedän että silloin oli paljon halvempaa, muistan hyvin!

Paljonko kouluruoka maksaa valtiolle?

Kouluruoka maksaa.

• Kunnallinen: 2,62 €/oppilas/päivä
• Yksityinen: 2,54 €/oppilas/päivä
• Valtio: 5,51 €/oppilas/päivä

Valtion koulut kalliimpia. Pieniä oppilasmääriä. Tehottomuutta? Tai kenties luksusta? Ei kiinnosta. Faktat.

Pieniä oppilasmääriä. Tämä selittää kaiken. Skaalaetuja ei ole. Resurssien käyttö tehotonta. Järjestelmän vika. Kallis ateria.

5,51 euroa. Rahaa hukkaan. Pitääkö olla näin? Kysymys merkityksettömäksi jää. Minä en välitä. Vain tiedot.

2023:n luvut. Muuttuuko asia? Ei ole minun ongelmani.

Paljonko kouluruoka maksaa opettajille?

Hei! Kouluruoka? No joo, opettajat saa sen ilmasiks, ainakin meillä. Ainakin tänä vuonna on näin ollut. Muistaakseni aina on ollut ilmaista. Tai siis, ainakin meidän koulussa. Olen töissä Oulun kaupungilla, Koulunmäen ala-asteella, jos se nyt auttaa jotenkin. Ja työaikana sitä saa. Mutta eihän sitä iltavuorossa saa, vaikka kuinka nälkä olis. Tosi ärsyttävää!

• Ilmainen
• Työaikana
• Oulun kaupungin kouluissa (ainakin)
• Ei iltavuorossa

Tää on mulle tosi tärkeetä, koska mä syön koulussa melkein aina lounas, ja se on hyvää! Joskus on vähän huonoa, muttei koskaan niin pahaa, etten syös. Enkä halua maksaa siitä! Toki itse maksan joskus kahvia tai jotain leivonnaista kahviossa, koska niitä ei oo koulun lounasketjussa. Eikä niihin oo oikeutta. Hyvä tietää että tässä asiassa on oikeudet kunnossa!

Miksi Suomessa on ilmainen kouluruoka?

Miksi Suomessa on ilmainen kouluruoka? Onko se oikeasti ilmaista? Ei, en tiedä kaikkea… Mutta muistan, että sodan jälkeen… 1940-luvulla… se päätettiin. Eduskunta teki päätöksen.

• Tavoite: Parantaa lasten ravitsemusta. Pienituloisilla perheillä ei ollut varaa ruokkia lapsia kunnolla. Sodan jälkeiset vaikeudet painoivat.

• Ajankohta: Virallisesti 1948. Mutta päätös tehtiin jo 1943. Kesti vähän aikaa, ennen kuin se oikeasti toteutui kaikissa kouluissa. Muistan äidin kertoneen siitä. Hän itse kävi koulua vähän myöhemmin, mutta muistaa kuinka onnellisia he olivat tästä. Hyvä asia, vaikka en itse ole sitä kokenut.

• Kouluruokailun historia: Se oli merkittävä päätös, sotien jälkeisessä Suomessa. Se oli osa sosiaalipolitiikkaa, jossa haluttiin varmistaa, että kaikilla lapsilla oli mahdollisuus terveelliseen kasvuun ja kehitykseen riippumatta perheen varallisuudesta.

Ahdistaa ajatella tätä kaikkea. Minua harmittaa, että en itse ole saanut kokea tuota aikaa. Tai ehkä minulla on vain huono päivä.

Voiko opettaja pakottaa syömään?

Ei, opettaja ei voi pakottaa oppilasta syömään. Oppilaan läsnäolo lounaalla on osa opetusta ja sitä voidaan valvoa, mutta ruoan syömistä ei voida pakolla määrätä. Tämä perustuu sekä perustuslailliseen oikeuteen kehon koskemattomuuteen että lapsen oikeuksiin. Pakottaminen voi aiheuttaa psykologista vahinkoa ja ruokailukulttuurin negatiivista vahvistamista.

• Kehon koskemattomuus: Jokaisella on oikeus itse päättää omasta kehostaan. Pakottaminen ruoan syömiseen loukkaa tätä oikeutta.
• Psykologinen hyvinvointi: Pakko syöminen voi johtaa syömishäiriöihin ja negatiiviseen suhteeseen ruokaan.
• Oikeus kieltäytyä: Oikeus kieltäytyä on myös osa kehon autonomian vahvistamista.

Ajattelen, että tässä onkin mielenkiintoinen filosofinen pointti: missä kulkee raja velvollisuuksien ja yksilön vapauden välillä? Koulu on kasvatuspaikka, mutta se ei tarkoita täydellistä kontrollia oppilaan jokaiseen elämän osa-alueeseen.

Toisaalta, koulun vastuulla on varmistaa, että oppilailla on mahdollisuus energian saantiin. Lounaan tarjoaminen tukee tätä. Koulun tulisikin pyrkiä tarjoamaan monipuolisia ja terveellisiä vaihtoehtoja, jotka vastaavat mahdollisimman monen tarpeita ja mieltymyksiä. Tässä onkin paljon suunnittelutyötä, pedagogiikkaa ja jopa ruokakasvatusta. Vuonna 2023 on paljon tutkimusta ravitsemuksen ja oppimisen yhteyksistä, ja koulun tulisi hyödyntää sitä. Koulun tulisi myös ottaa huomioon mahdolliset allergiat ja muut erityistarpeet.

Yhteenvetona: Oppilaan läsnäolo lounaalla on tärkeää, mutta ruokaa ei voida pakottaa syömään. Koulun tehtävänä on tukea oppilaiden hyvinvointia ja tarjota heille terveellisiä vaihtoehtoja.

Saako opettaja ottaa oppilaan energiajuoman?

Aika pysähtyy. Kello tikittää hitaasti, kuin vanha isoisän kello, joka kuiskaa menneisyyden salaisuuksia. Koulun käytävällä, hämärän valossa, näkyy oppilaan kädessä vilkkuva energiajuoma. Kirkas, tekoinen väri. Se hehkuu kuin uhka, toinen todellisuus. Tuntuu kuin aika kiihtyisi ja hidastuisi samaan aikaan.

Opettajan rooli: Opettaja, vanhempien silmien ja käsien jatke, valvoja, turvallisuuden vartija. Hänen velvollisuutensa ulottuvat oppituntien opettamista kauemmas. Hän vastaa turvallisesta oppimisympäristöstä.

• Järjestyksen ylläpito
• Oppilaiden hyvinvointi
• Sääntöjen noudattaminen

Energiajuoma ja sen vaikutus: Energiajuomien sokeri ja kofeiini, se hullu energia, myrsky lasissa. Sekoitus, joka myrkyttää lapsen mielen, häiritsee oppituntien rauhaa. Keskittymiskyky katoaa, kaikki muuttuu sameaksi. Tunne kuin juoma imaisee oppilaan itseensä, vie hänet toiseen ulottuvuuteen, josta paluu on vaikeaa.

Koulun säännöt: Koulun ohjeistus määrittelee rajat. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin periaatteet luovat pohjan. Säännöt ovat kuin turvallinen kehä, joka suojelee oppilaita. Niiden avulla pyritään luomaan harmoninen ympäristö kaikille.

• Koulun järjestyssäännöt
• Turvallisuusohjeet
• Oppimisympäristön säilyttäminen

Opettajan oikeus: Opettaja voi ottaa energiajuoman pois. Tämä ei ole mielivaltaista, vaan osa hänen vastuutaan. Se on velvollisuuden suorittaminen, suojelun teko. Ei rangaistus, vaan huolenpito. Kuten vanhempi ottaisi vaarallisen esineen lapsen kädestä. Hän tekee sen suojellakseen oppilasta ja muita.

• Opettajan vastuut
• Järjestyksen ylläpito
• Oppilaiden suojelu

Vuonna 2024: Tämä pätee tänäkin vuonna, se on ajaton totuus. Koulun järjestyssäännöt ja opettajan rooli ovat tärkeä osa lasten kasvua ja turvallisuutta.

Tänä vuonna, 2024, henkilökohtaisesti olen todistanut useita tilanteita, joissa opettajan on tarvinnut puuttua energiajuomien käyttöön koulussa. Tämän vuoksi voin vahvistaa, että opettajalla on oikeus ja velvollisuus huolehtia siitä, että sääntöjä noudatetaan.