Missä ruoka-aineissa on kovaa rasvaa?

11 kuukautta sitten 41 katselukertaa

Kovaa rasvaa eli tyydyttynyttä rasvaa on runsaasti maitorasvassa (voi, juusto, rasvainen maito) sekä rasvaisessa lihassa ja makkaroissa. Myös monet leivonnaiset sisältävät kovaa rasvaa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Kovan rasvan lähteet ruoassa?

Muistan äidin aina paistavan pannukakkuja voilla. Niin paljon voita! Määrää oli ihan uskomatonta, 80-luvulla, mutta ne oli niin hyviä. Voi oli siis selkeästi kovan rasvan lähde meidän perheessä.

Sitten oli kinkku. Joulukuussa, aina kinkun paisto. Meillä oli iso, rasvainen kinkku. Kyllä sekin rasvaa sisälsi. Ihan valtavasti, voin melkein maistaa sen edelleenkin.

Maailman paras juusto oli mummin tekemä vuohenjuusto, todella rasvainen. Ihan paksua, voimakasta, kermaista. Voi kyllä! Syötiin sitä leivän päällä, ihan liikaa ehkä. Kovaa rasvaa, eikä pienikään määrä.

Muistan, kuinka herkullista oli paistettua lihaa ja makkaraa. Mummo teki itse makkaraa, kaikkea possua ja nautaa. Se rasva teki mausta niin hyvän. Liha oli aina rasvaista, mutta me nautittiin siitä.

Leivonnaiset oli myös täynnä kovaa rasvaa. Piparkakut ja tortut, voi kuinka herkullisia! Rasva teki niistä niin mehevän. Vieläkin ne maistuu suunissa.

Missä ruuissa on pehmeää rasvaa?

Auringon lämmittämä iho, meren tuoksu nenässä... Muistan sen kesän, aaltojen laulua rannalla. Pehmeää rasvaa... se liittyy jotenkin siihen kesään.

Kasviöljyt, auringonkukan keltainen hehku pullossa, oliivin öljyinen vihreyden tuoksu... Niissä se oli, se pehmeä rasva. Kesäiset salaatit, aurinkokypsät tomaatit... öljyisen hohdon peitossa.

Auringonkukkaöljy – kirkas, aurinkoinen, kesäisen kevyt.
Oliiviöljy – tummanvihreä, maanläheinen, voimakas aromi.

Sitten olivat pähkinät, mantelit, auringonkukansiemenet... kädessä tuntuva pehmeys. Kuin lämpimiä kiviä, kesän muistoja. Syöminen oli kuin palasia aurinkoa, kesäistä herkkua.

Pähkinät – pähkinöiden pehmeä rasva, rapeaa ja herkullista.
Mantelit – makea, hieman rasvainen, kehossa lämmittävä.
Siemenet – pieniä aarteita, ravintoa täynnä.

Kala, meren syvyyden salaisuus. Lohen punainen hehku, silakan hopeanhohtoinen kylki... Niiden rasva oli pehmeää ja niin hyödyllistä. Muistan kala-aterian rannalla, meren äärellä... auringon laskiessa...

Margariinit, pehmeät ja levitettävät... mutta ne eivät koskaan voineet kilpailla kesän maun kanssa. Ne olivat kylmempää, keinotekoisempaa...

Pullomargariini – kylmä, keinotekoinen, ei sama kuin luonnon oma rasva.
Pehmeä rasiamargariini – melkein kuin kesäistä voita.

Avokado… samettinen, pehmeä… kesäisen lämpöinen… auringonkypsä hedelmä. Maistuu kuin lomalta.

Kaksi tai kolme kala-ateriaa viikossa, puolet rasvaisesta kalasta. Se on hyväksi. Meren lahja, terveellinen. Mutta kesän maku on parasta. Meren tuoksu, pehmeä rasva, auringon lämmin kosketus... Kaikki kesällä yhdistyi.