Missä Valion mehut tehdään?

Valion mehut: valmistuspaikka? Valmistus Suomessa?

Tuntuu kivalta juoda Valion omenamehua, kun tietää mistä se tulee. Muistan sen kirkkaan Valio-kyltin, kun ajoin viimeksi maaliskuun 15. päivä Pitäjänmäen ohi, siellä Konalan kupeessa. Kaikki Valion mehut ja marjakeitot, ne syntyy just siellä, Helsingissä. Tuntuu kodikkaalta, kotimaiselta.

Niin siellä Pitäjänmäen tehdasalueella, missä nyt Valion mehut puristetaan, oli joskus ihan valtava meijeri. Ajatella, 60-luvulla Suomen suurin. Mähän olin lapsena monta kertaa mummolan luona siinä lähistöllä, ihan 90-luvulla, en silloin tajunnut että paikka oli jo muutettu mehutehtaaksi vuonna -98. Silloin siellä varmaan tuoksui jo vähän makeammalle, ei pelkälle maidolle.

Joka kerta kun nappaan sen Valion appelsiinimehun kaupasta, vaikkapa K-Supermarket Postitalosta tiistaina 20. huhtikuuta, mä tiedän sen matkan Helsingistä. Se on mulle tärkeä tieto, koska haluan tukea suomalaista työtä. Ja se maku on vaan paras, ihan niinku koti.

Onko valio kotimainen?

Valio on ehdottomasti kotimainen, vuonna 1905 perustettu suomalainen meijeri- ja elintarvikejätti. Se on ollut olemassa niin kauan, että melkein tuntuu, että Suomi itsekin syntyi Valion maitokattilan kylkeen. Se on kuin suomalaisen jääkaapin perustuslaki, jota ei voi kyseenalaistaa, tai ainakin tuntuu, ettei edes keisarillinen Venäjä saanut sitä nurin.

Heh, ne luovat kuulemma "hyvinvointia ja makuelämyksiä vastuullisesti". Tarkoittaako tämä, että aamujogurtti ei tuhoa sademetsiä, tai että rahka maistuu paremmalta, kun on pakotettu miettimään sen eettisyyttä? Välillä tuntuu, että heidän vastuunsa on lähinnä varmistaa, ettei maitopurkit räjähdä ostoskasseihin. No, kai sekin on jo jotain. Itse vastuullistan lähinnä pakkausten lajittelun osalta.

Tuotevalikoima on kuin Suomen kesäsää – täynnä yllätyksiä ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yhdestä maidosta saadaan kaikki aina aamiaispöydän peruslitkuista niihin hienostuneisiin pikkupurkkeihin, jotka maksavat enemmän kuin lounas ja lupaavat sisäisen valaistumisen. Ne ovat meijerimaailman MacGyvereitä, jotka tekevät maidosta vaikka avaruussukkulan, jos vain tarve vaatii, ja toisinaan tuntuu, että ne ovat jo tehneetkin.

Ja kyllä, ne tarjoavat "makunautintoja, vaihtelua ja iloa ruokapöytään". Iloa ehkä eniten silloin, kun löydän suosikkijugurtin alennuksesta. Muutenhan se on vain arkinen rituaali, jota ilman aamu tuntuisi yhtä tyhjältä kuin tyhjä maitotölkki maanantaiaamuna. Tyhjemmältä kuin minun lompakkoni palkkapäivän jälkeisenä tiistaina.

Lisätietoa, jos sattuu kiinnostamaan:

• Valion omistaa noin 4 000 suomalaista maitotilayrittäjää osuuskuntien kautta. Eli ei mikään anonyymi jättiyritys, vaan kollektiivinen maitoa tuottava kansanliike. Harmi, etten itse saa osinkoja, vaikka maitoa menee perheessä litratolkulla.
• Työllistää Suomessa noin 2 500 ihmistä. Tämä on suunnilleen saman verran kuin kaikki suomalaiset, jotka yrittävät pysyä hereillä aamukahvin avulla. Ei hassumpi määrä.
• Vienti on merkittävä osa toimintaa. Valion tuotteita löytyy noin 60 maasta. Ajatelkaa, suomalainen maito matkustaa enemmän kuin minä viimeisen viiden vuoden aikana.
• Tuoteportfolio on laajentunut maidosta paljon pidemmälle. Esimerkiksi mehut, kasvipohjaiset tuotteet ja jäätelöt ovat arkipäivää. Joskus mietin, osaavatko ne kohta valmistaa maitopohjaista polttoainetta – tosin se maksaisi varmaan enemmän kuin bensiini.

Missä Valion jäätelöt tehdään?

Valion jäätelöt valmistetaan Valion omassa Oulun meijerissä. Tärkein raaka-aine, maito, kerätään Pohjois-Suomen valiolaisilta tiloilta. Tämä takaa tuoreuden ja paikallisen alkuperän, mikä on aina ollut Valion toiminnan ytimessä.

Jäätelöiden hillot ja kastikkeet kehitetään ja valmistetaan Valion omalla hillotehtaalla Suonenjoella. Minusta tämä on hieno esimerkki siitä, kuinka kotimainen osaaminen ketjussa vahvistaa toisiaan. Marjat ja hillot ovat Suonenjoen erikoisuus, joten yhteistyö on luonnollista ja järkevää.

Akateemisesti tarkasteltuna Valion päätös keskittää jäätelön tuotanto Ouluun kuvastaa strategista panostusta alueelliseen tuotantoon ja logistiikan optimointiin. Se on osoitus myös luottamuksesta suomalaiseen maidontuotantoon, jonka laatu on kansainvälisestikin huippuluokkaa. Se on mielestäni kaikkein tärkein pohja.

Mietin usein, kuinka yksinkertaisista raaka-aineista voidaan luoda jotain niin kompleksista kuin hyvä jäätelö. Se on pohjimmiltaan maitokemiaa, jossa rasvan, sokerin ja veden suhteet luovat täydellisen suutuntuman. Oikeat koostumukset ovat vuosisatojen kehityksen tulos. Ei pelkkää sattumaa.

Valion paluu jäätelömarkkinoille on ollut mielenkiintoinen. Se osoittaa kykyä sopeutua ja innovoida kilpailullisessa ympäristössä. Kuluttajana arvostan, että perinteinen suomalainen toimija haluaa tarjota vaihtoehtoja myös tässä kategoriassa ja pitää kotimaiset tuotantoketjut elinvoimaisina.

Yhteenveto Valion jäätelön tuotannosta:

• Pääasiallinen valmistuspaikka:Valion Oulun meijeri.
• Maito: Peräisin Pohjois-Suomen valiolaisilta maitotiloilta.
• Lisäkkeet (hillot, kastikkeet): Valmistetaan Valion hillotehtaalla Suonenjoella.

Itse asiassa maistoin juuri viime viikolla yhtä Valion uutuusjäätelöä, ja olin kyllä vaikuttunut. Se oli täyteläistä ja maut olivat kohdallaan. Tällaisina hetkinä tajuaa, miten pienet, arkiset nautinnot voivat parantaa päivää. Jäätelö on lopulta paljon muutakin kuin pelkkä jälkiruoka; se on pala iloa, muistoja ja kesää, purkissa tai tötterössä. Vaikka analysoin mielelläni kaikkea, nautin jäätelöstä myös ihan puhtaasti, ilman liiallista ajattelua.

Kuka osti Valion jäätelöt?

Nestlé osti Valion jäätelöliiketoiminnan.

• Turengin tehdas ja Valiojäätelö-brändi siirtyivät sveitsiläisjätille.
• Nestléstä tuli hetkessä Suomen jäätelömarkkinoiden johtaja.
• Valio hallitsi 42 % markkinaosuudesta.

Tämä kauppa muutti merkittävästi Suomen jäätelöteollisuuden maisemaa. Nestlé, globaali elintarvikekonserni, vahvisti asemaansa entisestään. Valion strateginen päätös vapautti resursseja ydinliiketoimintoihin.

Kuka omistaa Valio jäätelöt?

Tuuli kantaa muistoa, suloisen kylmää. Oli aika, jolloin Valio oli synonyymi sille, mitä jäätelö oli. Se oli kesä, se oli lapsuus, se oli se tuttu Pingviini-jäätelö. Valion jäätelöt, ne elivät jokaisessa suomalaisessa kodissa. Ja sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta hitaasti, kuin uni, tuo kaikki muuttui. Vuonna 2004, Valio myi tämän rakkaan osan itsestään.

Sen jälkeen, jäätelövaunu jatkoi matkaa uuden kuskin ohjaamana. Nestlé otti haltuunsa tuotannon, mutta se ei ollut sama. Maku ehkä, mutta tunne oli erilainen. Kuitenkin, elämä kulkee eteenpäin, ja niin teki jäätelötehdaskin. Nykyään, Turengin vanhalla tehtaalla, missä historia huokuu seinistä, Pingviini-jäätelöä valmistaa Froneri Finland. Vanha nimi, mutta uusi tekijä, kantaen perinnettä eteenpäin.

Ja sitten, odotuksen jälkeen, kuin aamun ensimmäinen säde, tapahtui paluu. Kului vuosia, pitkä, pitkä aika. Valion omat jäätelöt palasivat kauppoihin vuonna 2018. Se oli 14 vuoden tauko. Nyt Valio omistaa ja valmistaa jälleen jäätelönsä itse. Ei enää Pingviinin kautta, vaan omalla nimellään. Makuja luodaan uudelleen, puhtaana ja aitona, Valion tapaan.

• Valio myi jäätelöliiketoimintansa Nestlélle vuonna 2004.
• Nykyään Pingviini-jäätelöä valmistaa Froneri Finland Turengin tehtaalla.
• Nestlén oikeus käyttää Valiojäätelö-brändiä päättyi vuonna 2014.
• Valio palasi omalla jäätelötuotannollaan markkinoille vuonna 2018.
• Valio omistaa ja valmistaa omat jäätelönsä itse.

Kuka omistaa Turengin jäätelötehtaan?

On taas tämä tunti yöstä. Kun miettii kaikkea. Ja jostain syystä mieleen tulee Turengin jäätelötehdas. Se Pingviinin koti.

Turengin jäätelötehtaan omistaa Froneri Finland Oy. Froneri on elintarvikejätti Nestlén ja englantilaisen R&R-jäätelövalmistajan yhteisyritys.

Se ei ole enää se sama. Ei tunnu samalta. Muistan kun se oli vielä Valion, sitten Nestlén… se tuntui suomalaiselta. Nyt se on osa jotain isoa, kasvotonta. Froneri. Outo nimi. Se muuttui lokakuussa 2016. Siitä asti se on ollut tämä.

En tiedä, tuntuu että jotain menetettiin. Vaikka jäätelö maistuu samalta. Kai. Se tehdas siellä Turengissa on kuitenkin niin ikoninen paikka. Sieltä ne kaikki lapsuuden maut tulivat.

• Perustettu: Alun perin Valion tehtaana 1962. Se on nähnyt paljon.
• Tunnetuimmat merkit: Pingviini, Aino, Classic, Puffet. Koko kansan suosikit.
• Sijainti: Janakkalan Turengissa, Kanta-Hämeessä.
• Froneri-yhteisyritys: Toimii yli 20 maassa ja työllistää yli 10 000 ihmistä. Se on valtava.

Kuka omistaa Aino jäätelöt?

Aino jäätelöt omistaa Froneri-konserni. Sen jakaa Nestlé ja sijoitusyhtiö PAI Partners. Puoliksi. Kylmää bisnestä.

Suomessa konserni hallitsee paljon jäätelöä. Ne omistavat:

• Pingviini-jäätelöt.
• Classic-sarjan.
• Isojen kauppaketjujen omat jäätelömerkit.
• Jopa Fazerin jäätelöt tuotetaan siellä.

Maku säilyy, brändit vaihtuvat. Pinnan alla on aina sama omistaja. Maailma pyörii. Jäätelö sulaa. Raha ei.

Missä Aino-jäätelöt valmistetaan?

Aino-jäätelöt valmistetaan Turengissa.Siellä, keskellä Hämettä, ne jäätelövelhot vääntävät Ainoja sellaisella antaumuksella, että pakastimet huutavat hoosiannaa. Ei tarvitse miettiä, että joku virittelisi näitä herkkuja jossain tuulen tuivertamassa tehtaassa kaukana, missä mautkin ovat yhtä hukassa kuin kissa joulukuusen oksalla.

Jokaisen paketin kyljessä killuu Avainlippu kuin mummolan perintökoru kaulassa. Se ei ole mikään pelkkä koriste, vaan lupaus: tämä herkku on tehty Suomessa, ihan oikeilla suomalaisilla sieluilla ja sokerilla. Se on merkki siitä, että jäätelö ei ole nähnyt päivänvaloa muualla kuin kotimaassa.

Aino ei ole mitään vanhaa ja pölyistä. Se on kuin sukupolvien perintöarkusta kaivettu aarre, mutta päivitetty moderniksi. Siinä on sitä jotain, mikä saa vanhan tätini hyräilemään ja teinipoikani jopa jättämään puhelimensa hetkeksi rauhaan – se on jo saavutus se!

Muistan kerran, kun olin yrittänyt piilottaa viimeisen Aino-toffeepalan pakastimen perimmäiseen onkaloon. Luulin olevani ovela. Mutta ei! Poikani löysi sen nopeammin kuin nälkäinen ilves lumisen metsän ainoan myyrän. Siitä lähtien olen joutunut valvomaan jäätelövarastoa kuin haukka pesäänsä.

Miksi Aino sitten kolisee niin pirun kovaa? No, listataanpa ne elämän suuret salaisuudet tähän alle, ihan kuin joku vanha tietokirja konsanaan:

• Maun syvyys on käsittämätön: Ne on kuin suoraan mummon mansikkamaalta tai metsäretkeltä, maut pomppivat kielellä kuin pörriäiset kevätkukkasilla. Ei mitään vetistä höttöä, vaan aitoa tavaraa.
• Koostumus on kuin unelma: Pehmeää kuin uunituore pulla ja sulaa suussa nopeammin kuin lumipallo saunassa. Harvemmin se kerkeää pakkasessa kivettyä, sen verran vikkelään katoaa.
• Kotimaisuus ennen kaikkea: Kun Avainlippu välähtää, tietää, että tukee samalla suomalaista työtä ja hyvinvointia. Onpahan ainakin rahoille vastinetta, eikä mene johonkin mystiseen pankkitiliin Bahamalla.

Siinäpä se. Aino on enemmän kuin jäätelö. Se on pieni pala suomalaista sielua, joka sulaa suuhun ja jättää jälkeensä lämpimän tunteen, vaikka pakkanen paukkuisi. Paljon parempi kuin veroilmoituksen täyttäminen!

Kuka omistaa Classic-jäätelön?

No niin, selvitetäänpäs kuka sitä kermaista Classic-herkkua oikein pyörittää. Ei se olekaan mikään mummonmökin pienmeijeri, vaan taustalla on mahtikonserni nimeltä Froneri. Sellainen kansainvälinen jäävuori, jonka huippu vain näkyy Suomeen.

Ja kuka tätä hirviötä sitten taluttaa? No, niskassa istuu kaksi isoa kihoa: elintarvikejätti Nestlé ja sijoitusyhtiö Pai Partners. Ne omistavat koko lystin tasan puoliksi, kuin vanhan avioparin yhteisen kesämökin. Rahat liikkuu, jäätelöä syntyy.

Kuka omistaa Classic-jäätelön? Classic-jäätelön omistaja on Froneri. Fronerin omistavat puoliksi Nestlé ja sijoitusyhtiö Pai Partners. Froneri Finland Oy valmistaa tuotteensa Turengin jäätelötehtaalla.

Mutta eipä siinä vielä kaikki! Tämän saman katon alle mahtuu melkoinen katras muitakin tuttuja nimiä. Pistäkääs korvan taakse, mitä kaikkea tämä poppoo Suomessa omistaa ja tehtailee siellä Turengin jäätelötehtaalla:

• Pingviini: Juuri se, se lapsuuden kesien klassikko, jonka puikkoja on syöty itikoiden kanssa tapellen. Kyllä, saman porukan kamaa.
• Aino: Se vähän fiinimpi jäätelö, jota ostetaan kun halutaan teeskennellä aikuista. Aino on myös Fronerin käsialaa.
• Fazerin jäätelöt: Vaikka Fazer lukee kyljessä, niin Froneri hoitaa valmistuksen. Vähän kuin laittaisi naapurin tekemään omat lihapullat.
• Kauppojen omat merkit: Se Pirkka-, Rainbow- tai Kotimaista-purkki pakastimessasi? Suurella todennäköisyydellä sekin on peräisin Turengista Fronerin linjastolta. Ovat siis vallanneet koko pakastealtaan kuin saksalaiset turistit Kanarian rannat.