Mitä kanan paistileike on?

Mikä osa kanasta on paistileike ja miten se valmistetaan?

Mä aina otan sen kanasta, mikä on siis se luuton ja nahaton reisi. Sitä kutsutaan paistileikkeeksi. Se on mun mielestä paras.

Eilenkin, 15. toukokuuta, tein taas. Ostin Lidlistä, maksoi sen 6 euroa paketti. Siinä on vähän enemmän makua kun rintaleikkeessä, sellasta mehukasta rasvaa. Sen takia se pysyy niin ihanana, ei kuivu. Muistan kerran keväällä, kun tein parvekegrillillä, ai että mikä tuoksu levis!

Se on super helppo valmistaa – heitä uuniin, pannulle tai grilliin. Kaikki käy.

Viime viikonloppuna laitettiin uunissa, ensin marinoin sen öljyllä, paprikalla ja ripauksella savupaprikaa, sit puoleksi tunniksi 180 asteeseen. tuli niin murea. Joskus leikkaan ne suikaleiksi, just niinku tein viime talvena siihen kookos-kanakastikkeeseen, mikä oli ihan hitti. Ne toimii hyvin keitoissakin.

Miten paistaa kanan paistileike?

Kanan paistileike, okei. Paista kuumalla pannulla tai sitten grillissä. Miten vaan mieluummin. Mutta tilkka öljyä, se riittää kyllä. Ei tarvitse paljon. Yhteensä 10 minuuttia, muista kääntää välillä. Se on tärkeää ettei pala toiselta puolelta. Ja se sisälämpötila, sen on oltava 75°C. Ehdoton juttu! Sitten vaan mausta miten tykkäät. Itse laitan aina paljon mausteita. Mikä seuraavaksi? No, lisätietoja tulee.

• Paistomittari on kyllä ihan paras, jos haluaa olla varma siitä 75°C:sta. Mulla on sellainen vanha, joka on palvellut vuosia. Mutta jos ei ole, niin sitten leikkaa siihen paksuimpaan kohtaan, niin näkee, että onko se kypsää. Ei saa olla yhtään punaista, kyllä. Ihan valkoista pitää olla.

• Mitä öljyä käyttää? No, mä käytän usein rypsiöljyä, se on perus ja kestää hyvin kuumaa. Tai sitten oliiviöljyä, jos haluaa siihen sellaista makua. Riippuu aina, mitä sillä hetkellä kaapissa on. Ei mikään väärä valinta, kunhan ei ole ihan mautonta.

• Mausteet! Tässä on valinnanvaraa. Suolaa ja mustapippuria tietysti aina. Mutta sitten voin heittää mukaan paprikajauhetta, valkosipulijauhetta, tai vaikka chilijauhetta, jos haluaa pientä potkua. Sitruunapippuri toimii myös tosi hyvin kanan kanssa. Mikä mauste sopisi sinulle? Muista, että maustamisen pitää olla just sen verran, ettei peitä kanan omaa makua.

Paistileike on mielestäni paras osa kanaa. Se pysyy niin ihanan mehukkaana, ei kuivu koskaan, vaikka vähän unohtuisikin pannulle. Miksi rintafilee on niin kuiva? En ymmärrä sitä. Aina kun kaupassa mietin, niin paistileike on se juttu. Ja siihen tulee hyvä pinta. Todella hyvä.

Mitä on kanan fileeleike?

Yön hiljaisuus. Vain kellon tikitys rikkoo sen. Mietin, mitä oikein kirjoitan. Kanan fileeleike. Se on siis se, mistä puhutaan.

• Broilerin rintafilee: Tämä on se isompi, sileä, luuton pala. Sitä käyttää usein, kun haluaa jotain nopeaa ja helppoa.

• Rintaleike: Tämä on vähän erilainen. Siinä on luu ja nahka mukana. Se ei ole ihan sama asia kuin se pelkkä filee.

• Sisäfilee: Tämä on se pienempi, suipompi osa, joka on kiinni siinä isommassa fileessä. Se on vähän kuin "lisäosa".

• Fileepihvi: Tämä on sitten ihan erikseen leikattu pala siitä fileestä. Pihvin muotoon.

Niin ne asiat menevät. Tai ainakin näin minä ne ymmärrän tässä pimeässä. Kaikki on vähän epäselvää.

Mitä osaa kanasta on paistileike?

Paistileike on broilerin reisiosasta leikattu pala. Ei, ei mistään rintapalan kuivasta autiomaasta, vaan sieltä mistä elämä, eli maku, löytyy. Sen rasvaisuus tekee siitä mehevän ja maukkaan, eli ei tarvitse kikkailla, jotta siitä ei tule kenkäpohja. Se sopii uuniin, pannulle ja grilliin. Monipuolisuudessaan se peittoaa monta turhempaa asiaa elämässä.

Reisileike on se syvällinen valinta, joka ymmärtää elämän nautintoja. Se ei uhraa makua turhaan, vaan kantaa ylpeänä sitä pientä rasvamäärää kuin paraskin taiteilija boheemia elämäntapaansa – vähän rellu, mutta silti lahjakas.

Kuka nyt haluaisi pelkkää proteiinia ilman sielua? Ei kukaan, paitsi ehkä joku, joka on syntynyt maistamaan vain vesiperunoiden jaloa olemusta ja arvostamaan kuivuutta elämänfilosofiana. Minä en siihen kategoriaan kuulu.

Tässä muutama syy, miksi paistileike on ylivertainen, lähes uskonnollinen kokemus:

• Mehevyys: Se on kuin pehmeä tyyny makuhermoillesi. Rintapala taas on se kivinen penkki odotushuoneessa, joka muistuttaa vain velvollisuuksista.
• Maku: Syvällinen, intensiivinen. Maailma on täynnä mauttomuuksia, miksi lisätä yksi lisää lautaselle? Reisileike on kuin pieni, kulinaarinen ilotulitus suussasi, joka ei tarvitse lisäaineita räjähtääkseen.
• Monipuolisuus:
  • Uuniin: Haudutettuna se sulaa suuhun kuin huono tekosyy maanantaina töihin myöhästymisestä. Eikä kukaan kyseenalaista sitä.
  • Pannulle: Nopeasti ja varmasti, kun nälkä iskee kuin puskista hyökkäävä mäyräkoira, joka on luvattu lenkille jo tunnin ajan.
  • Grilliin: Kuka tarvitsee marmorointia pihviin, kun voi saada tämän kultaisen ihmeen hiillokselta? Maagista, sanon minä, ihan kuin joku olisi loihtinut sen.
• Talousystävällisyys: Se on lähes aina edullisempaa kuin rintapala. Kuka tietää, ehkä siinä on joku syvällinen viesti elämän epäoikeudenmukaisuudesta: parhaat asiat ovat usein aliarvostettuja. Mutta me tiedämme paremmin, eikö?

Henkilökohtaisesti en ymmärrä ihmisiä, jotka valitsevat kanasta vain rintapalan. Se on kuin tilaisi kahvilassa pelkkää kuumaa vettä, kun tarjolla on cappuccino kermavaahdolla ja suklaasirpaleilla. Reisileike on se cappuccino, elämän pieniä iloja tiiviissä paketissa.

Minä valitsen aina cappuccinon. Kokeile sinäkin, ellet halua elää koko elämääsi kuivan ja tylsän kanan varjossa. Se on nimittäin vapauttavaa, suorastaan riemastuttavaa.